Johtamisen merkitys prosessien suhteen

Informantit kokivat johtamisella olevan vaikutuksia prosessien etenemisen kannalta ja siten se vaikuttaa osaltaan siihen, miten prosessien yhteyspisteet muodostuvat. Johtamisen tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin innovaation prosessin sääntely ja jopa rajoittaminen, jotta toiminta oli järkevää liiketoiminnallisesti. Tällöin johtaja määrittelee prosessille tavoitteet ja aikataulut, joka määrittää innovaation prosessin raamit. Samalla johtaminen nähdään informanttien toimesta kommunikaation sääntelynä osana prosessin rakentumista, johtamisen avulla luodaan selkeys mihin suuntaan kommunikaatiota rakennetaan. Johtamalla kommunikaatiota organisaatioissa myös säädellään samalla rajat avoimelle tiedonjaolle eli sen suhteen minkä tiedon jakaminen osana yhteistoiminnan prosessia on olennaista. Informantit esittivät johtamisen merkityksestä seuraavia näkemyksiä:

A: ”Elikkä johtamisen kannalta on niinkun.. kiinnostavaa se että miten, miten sitä kohdennetaan ja koordinoidaan sitä innovointia, innovointia, että mähän voisin sanoa että meillä nyt kaikki alkaa innovoimaan näiden raamien sisällä tätä tiettyä asiaa, joka vois toimia hetken aikaa jos me tehtäis sitä yhdessä ja sehän vois olla tosi hauskaa et me innovoidaan ja näin mut sit tunnin päästä ei oo enää mitään annettavaa”

”Mitä jäi innovoimatta, joku rajoite voi antaa ihan liian tiukat rajat. Sitten taas vastaavasti niinkun orgsanisaatio ei voi toimia nähdäkseni myöskään sillä tavalla että hei päivästä toiseen täällä voi kaikki innovoida ja ideoida ihan mitä haluaa.”

“Meilläkin on paljon tilanteita jossa, jossa on jossain kohtaa tilaa sille innovoinnille ja sittten jossain kohtaa hyvin prosessin omaisesti suoritetaan semmosia asoita et jos vaikka meillä on joku tuntimääre missä pitää joku asia tehdä, siinä voi olla tietty aika semmosta.. eikä mikään välttämättä fiksattu aika mut voi olla enemmän semmosta.. semmosta luovaa että joo nyt voidaan ideoida et miten tämä käyttöliittymä menee tai miten tämä järjestelmä vois toimia, mut sitten se aikamääre pakottaa liikkumaan eteenpäin vaikka semmosta ikäänkun innovaatiota, jotain mullistavaa innovaatiota ei syntyisi, elikkä pitää olla tasapaino siinä uuden, uuden luomisen ja innovoimisen versus sen kokemuksen kautta hyväksi opitun tekemisen välillä ... “

B: “Mun täytyy olla siinä katsomassa että niiku kaikki aikataulut, kaikki budjetit, kaikki tämmöset asiat siinä kun ruvetaan jotain suunnitelmia laittamaan paperille niin on realistisia.”

”se johtaminen on kuitenkin sitä että on se selkeys siitä päivittäisestä työnteosta, on selkeys siitä että jos on jotain epäselvää et miten otetaan, keneen otetaan yhteyttä ja on on niinkun se kenen puoleen kääntyä. Ja se sama pätee sitten myöskin tota useamman niinkun firman yhteistyössä”

C: “Johtamisessa on se että antaa sen mahdollisuuden kaikille niille toimille, jota toivotaan tai on mietitty mutta osataan sit myös vähän olla sitten vastapainona siihen että ihan kaikkea ei pysty eli vähän semmosena tasapainottavana voimana siihen. Konflikteja tulee olemaan aina innovatiivisissa ja intohimoisissa aloilla niin se on sitä konfliktejen ratkomista sitten.”

“Tarkoitan sitä että siis on haastavana voimana sille myös että on innovatiivisuudella ja niiku ideoilla ylipäänsä niin ainahan siinä on olettamus, että onko se olettamus oikein tai nähdäänkö se tarpeellisena niinku markkinoiden näkökulmasta tai liiketoiminnallisesti niin se on se pointti siinä.

Onko siinä liiketoiminnallisesti mitään järkee.”

Kuten aiemmin todettiin, informanttien esittämien näkemyksien mukaan luottamuksen prosessi rakentuu ensisijaisesti luotettavuuden osoittamiseen - erityisesti oman osaamisen kannalta.

Innovaationprosessin johtamisessa nähtiin merkitykselliseksi välillä jopa prosessin rajoittaminen pitämällä huoli siitä, että prosessissa edetään kohti yhteistoiminnan tavoitteita. Tällöin johtamisen kautta määrittyvät aikataulut, ja osaamisen kohdistaminen rakentavat innovaatioprosessiin luottamuksen kannalta ne pisteet, jossa luotettavuutta voidaan osoittaa. Eli aikataulullisesti realistisesti johdetun prosessin aikana, jossa oma osaaminen on huomioitu tavoitteita määriteltäessä, on mahdollista osoittaa oma osaaminen sovitulla tavalla ja täten kasvattaa luottamusta.

4.6. Yhteenveto:

Seuraavassa kuviossa on esitetty analyysin perusteella saatujen tulosten kautta avoimen innovaation ja luottamuksen prosessien yhtäaikainen eteneminen. Kuviossa havainnollistetaan prosesseihin vaikuttavien tekijöiden suuntaa, sekä yhteyspisteiden muodostumista.

Kuvio 9. Luottamuksen ja avoimen innovaation prosessien yhteyspisteet.

Tutkimuksen haastatteluiden perusteella voidaan sanoittaa avoimen innovaation ja luottamuksen prosessin yhteyden ilmenemisestä kuvion 9 osoittamalla tavalla. Johtamisen kautta määritellään yrityksen liiketoiminnan raamit, joka tässä tapauksessa tarkoittaa innovaatioprosessin määrittelyä organisaation toiminnan kannalta realistiseksi ja liiketoimintaa hyödyttäväksi. Tämä muodostaa viitekehyksen avoimen innovaation prosessille. Avoimen innovaation prosessin alkaminen edellyttää, että on olemassa taho, jonka luotettavuus arvioidaan tarpeeksi korkeaksi yhteistyön kannalta. Mikäli alustava tarve luottamukselle täyttyy avoimen innovaation prosessi voi alkaa. Varsinainen prosessin ensimmäinen vaihe on idean tai ongelman jalostaminen liiketoiminnallisesti järkeväksi innovaatioprosessin osapuolille, jonka jälkeen se on mahdollista myydä tai ehdottaa toiselle osapuolelle. Liiketoiminallisesti kaikkien etua ajavan idean innovaatioprosessi voi tämän jälkeen edetä avoimen innovaation vaiheeseen, jossa ideaa kehitetään eteenpäin sidosryhmien kanssa avoimen kommunikaation avulla. Innovaatio voi avoimen innovaation kautta muuttaa muotoaan ja sen kehityksessä pyritään huomioimaan kaikkien siihen osallistuvien tahojen ajatukset, jotta paras mahdollinen lopputulos saavuttaisiin. Avoimen innovaation prosessin voidaan sanoa loppuvan, jos innovaatio tulee valmiiksi eli markkinoille meneväksi tuotteeksi, innovaatio huomataan liiketoiminnallisesti turhaksi. Luottamuksen menettäminen ei aina johda avoimen innovaation prosessin keskeytymiseen, mikäli organisaatiot kuitenkin kokevat saavansa hyötyä prosessin loppuun viemisestä.

Luottamuksen prosessin käynnistyy jo ennen ensi kohtaamista yhteistyöorganisaation kanssa, koska toisesta osapuolesta sen ollessa myös organisaation on mahdollista saada informaatiota etukäteen.

Ennakkotietojen perusteella muodostetaan käsitys toisesta osapuolesta toimijana, ja informaation perusteella muodostettu kuva toisen osapuolen luotettavuudesta määrittää sen ollaanko heihin edes yhteydessä avoimen innovaation prosessin suhteen. Luottamuksen prosessi etenee yrityksen edustajien välisenä henkilökohtaisena prosessina, joka muodostuu monitasoisena organisaatioiden motivaatioiden ja intressien kautta. Suurin yksittäinen luottamuksen kasvuun tai heikentymiseen vaikuttava tekijä on kyvykkyyden osoittaminen yhteistyön aikana. Yhteistyön tavoitteiden toteutuessa ja kummankin osapuolen osoittaessa oman kyvykkyyden luottamus pääsee kasvamaan ja mikäli toinen osapuolista ei pysty toteuttamaan omia lupauksiaan luottamus heikkenee.

Luottamuksen prosessi etenee toisen osapuolen tutustumisen ja arvioinnin kautta rakentuvan jatkuvan arvioimisen kautta yhteistyön ajan.

Prosessien molemman suuntaisiksi yhteyspisteiksi muodostuu täten prosessin aikaisten välitavoitteiden kautta osoitettava kyvykkyys prosessin aikana, sekä prosessien alku ja loppupisteet.

Alkupisteessä vaikutus molempien prosessien välillä rakentuu yrityksen liiketoiminnan ympärille.

Yrityksen tavoite on saada idean kehittämis- tai ongelmanratkaisuprosessi käyntiin liiketoiminnan muodostuessa innovaationtoiminnan ympärille, mutta tähän vaikuttaa idean tai ongelman kohteen muodostama liiketoiminnallinen riski koetun luottamuksen muodossa. Jos toinen osapuoli, joka potentiaalisesti tarjoaa liiketoimintamahdollisuuden ei täytä arvioidun luotettavuuden tarpeen tasoa liiketoimintaa ei synny. Kohteita siis arvioidaan heidän herättämän luotettavuuden ja innovaatioprosessin potentiaalin kautta samanaikaisesti ja kumpikin prosessi täten vaikuttaa toisensa käynnistymiseen eli lähtöpisteeseen. Sovittujen aikataulujen mukaan etenevä tuotekehitys ja siten oman kyvykkyyden todentaminen johtaa avoimen innovaation prosessin etenemiseen ja koetun luottamuksen kasvuun. Tällöin prosessin väliset yhteyspisteet muodostuvat sovitun kommunikaation kautta rakentuvaksi kokonaisuudeksi. Prosessin loppupisteessä vaikutukset ovat myös molemman suuntaisia tietyissä tapauksissa. Luottamuksen prosessi etenee ajallisesti yhteistyön ajan ja innovaation prosessin loppumisen voidaan ajatella olevan yhteistyön loppupiste eli myös luottamuksen prosessin loppupiste. Luottamuksen prosessin kautta on kuitenkin myös mahdollista muodostua lopetuspiste innovaation prosessille.