Kansa käyttää omia matkan mittoja: ,,Piipunpolttoajassa sinne kävelee", ,,lehmän ammonta sinne kuuluu", ,,päivän saa rivakasti kävellä" y- m. Tuo vanha peninkulma (niin kauas kuin penin l. koiran ääni kuului), oli täällä ennen käytännössä ja tarkoitti noin 5 virstaa.
Eräässä Buraeuksen kartan jäljennöksessä (Magnus Duca-tus Finlandiae Nova et accurata delineatio, omistettu Jac.
Schulz'ille) mainitaan Suomen ja Kajaanin peninkulmat (Mil-liaria Finnonica et Cajanica), joista 18 vastaa yhtä astetta.
Vuonna 1668 mitattiin Suomen tiet Ruotsin peninkulmittain.
Moni vanha kirjailija käyttää tätä vanhaa omaa mittaa, 10
esim. Ganander (1789), joka sanoo Pyhäkosken olevan 3 vanhaa peninkulmaa pitkän. (Mythologia s. 73).
Seuraavat lienevät vanhimpia tietoja tällaisen mitan käy-tännöstä:
Arvidsonilla on 1550 paikoilta tämmöinen matkaluettelo Vii-purista Ouluun:
Viipurista Suursavoon (Saulax) 20 peninkulmaa, Ju-valle 8, Joroisiin 8, jonka pääsee maitsekin. — Tavisalmeen 20 p. — Oulun taipaleelle 17 p., jossa järviä ja soita myöten ve-neet vedetään. Välillä 8 l. 10 taloa. — sitten 9 peninkul-maa Oulujärvelle, jolla talottomalla matkalla veneet vedetään Oulujärveen. — Oulujärven yli 7 p. ja sitten 3 p. ennenkuin asutumpi seutu (god bygd) alkaa, ja sitten on 12 penink. Oulun satamaan.
Teitin valitusluettelossa v . 1556—57 sanoo eräs Nousia Ouluun olevan Nurmeksesta 40 penink., Våhicken (Ämmän) kos-kelta 32, Nuasjärven kulmasta Wåhicken koskelle 1, Nurmeksesta ,,Noassjärvelle" 12 peninkulmaa. (Tiedon on antanut Maisteri K. Grotenfelt, Helsingistä).
Pudasjärvellä 1776 oli vanha peninkulma = 3/4 Ruotsin peninkulmaa (Åbo Tidn. Erkki Castren).
V . 1552 mainitaan Fincken tilanneen 3 haapio-alusta vartijoita varten Oulujärvelle (Arv. 8 s. 110) asukkaiden tur-vaksi (Arv. I osa).
V . 1680 päätettiin sopimuksessa, että sata tynnyriä kantava alus olisi kansan pidettävä Oulujärvessä tykkien kuljetusta var-ten, sekä toinen vähäisempi. Onko sellaista koskaan ollut, en voi varmuudella sanoa.
Laiva on muka löydetty Pudasjärven metsästäkin (Åbo Tidn. 1801 N:o 24).
Ainoastansa *) kerran suuri laiva täällä näytti komean
*) S a n . Turusta N:o 21 1851 ja Borgå Tidn. 1842,14—15; ruotsalaisen matkailijan lavertamana.
muotonsa ,,metsän kärkien" (?) keskellä. Tämän laivan juttu, joka ikäänkuin häpäisevänä aaveena ilmestyi Oulujärven aalloille, ei ole kunniallisin eikä kaunein. Oli nimittäin eräs kauppamies, joka otti rakentaaksensa eräälle ulkomaalaiselle kauppahuoneelle suuren laivan, josta hänen piti saaman maksun, saatuansa raken-nuksen niin valmiiksi, että se saataisiin vedelle. Kavala ja pe-tollinen kauppamies laski hyvin voittonsa pääsemällä rakennusaineiden
kuljettamisesta Ouluun, lähetti työmiehensä metsään Oulu-järven tienoille ja rakensi rannalle pulskean laivan, joka las-kettiin veistämöltä järvelle. Niinpian kuin se joutui latvave-teen, vaati kauppias tingatut rahansa, jättäen laivan, synkeän metsäin keskellä petetylle ostajalle. Tämä vaihe Oulujärven ym-pärillä oli pikainen ja jätti jälkeensä kansan jutuissa, latvan hu-kuttua, ainoastaan muiston.
V . 1850 rakennettiin uusi kansialus, kolmas viime vuosien kuluessa. Sen nimi oli Kajaani.
Kun Myllyrannassa, Kiveksellä ja Saaresmäessä oli rau-tatehtaita, teetettiin hölmäaluksia, jotka sitten myytiin ympäristö-läisille halkoveneiksi. Ne kantoivat 10 syltä halkoja.
Kajaanin sahalaitoksen rakennuksen perästä alkoi uusi liike järvellä. Ensin oli kaksi monipurjeista alusta v . 1865—70 paikoilla. Kajaanin kauppiaillakin oli eri purjealus, mutta se ei pysynyt oikein pystyssä, laski karille ja joutui Kajaanin lam-men rannalle hylkiöksi. Vihdoin laitettiin höyryveneitä: ,,Ämmä"
ja ,,Yrjö" sahayhtiön ja ,,Vaala" Ekmannin (?) pölkkyliikeyhtiön omat. — Kahdella höyryveneellä 1875 oli yhteensä 20 hevosen voima.
Hiljan hankki uusi osakeyhtiö ,,Eljas" (Lönnrot) nimisen laivan Sotkamon vesille. Se kulkee Kajaanin joen niskalta On-tonjoen alle, siis myöskin virtaisen ja ahtaan Tenetinkin kautta.
Ellen erehdy oli höyryvene Vaala hinurina ennen Kianta-järvellä.
Ensi laivan hankkeista kirjoitettiin: Kajaanin nurkkamaisuus on häviämäisillään siten, että sekin höyryn kaikkivaltijaalla avulla
koljia pääsee yhteyteen muun maailman kanssa. Oulujärvelle ra-kennetaan höyryalusta, joka valmistunee Juhannukseksi (U. S.
v . 1870).
Sitten kun Oulujoellekin tuli höyryvene valmiiksi, ei Oulusta Kajaaniin kulkevan ole tarvinnut matkustaa kuin 5 penin-kulmaa maata.
Eteläteiden kanavoitettua ei ole Kajaanista Pietariin erä-maan kulkua kuin 8 peninkulmaa.
Höyryveneiden voimaan tullessa iloittiin Kajaanin edistyvän ja SEN ohessa kummasteltiin entisen kaupan ja suurten mark-kinain huononneen huononemistaan (U. Suometar 1870).
Täkäläisten veneillä ei ole yhtä pysty keula kuin s a v o -laisten. 5—6 syliset ja pidemmätkin jokiveneet, joita laidottet-tuina myös käytetään tervaveneinä, ovat muodoltaan kenties lä-hempänä Savon veneitä, mutta keula on pidempi ja kohoaa jou-keammasti.
Tervaveneiden laidoitus näyttää säilyttäneen vanhan ta-van liittää veneen laitalaudat väännetyillä koivuvitsoilla. Sa-moin tekivät lappalaiset laivan vuonna 1139 Glufravuonossa (68° 30) Norjassa (Duben,Lappland s. 366).
Myllyt eivät mahda olla kovin vanhoja, koska muuta-milla on vielä jauhinkivet käytännössä, joilla aina rieskajauhoja lauvantaina jauhaistaan. Uimaniemellä esim. Vuottolahden KYLÄSSÄ
näin sen vielä 1885.
Savoon ainakin 1556 tilasi G. Fincke Ruotsista vesi- sekä tuulimyllyjen rakentajia jopa sahalaitoksenkin tekijöitä. Ainakin siitä asti ovat kai myllyt olleet tunnetut, sillä niinä aikoina s a -volaisia muutti tänne.
V . 1650—90 paikoilla oli jo myllyjä Kajaanin rannassa (Gebhard).
V . 1636 mainitaan myllyn omistajana Jaakko Utriainen, joka hätyytteli kuninkaan aitassa nimismiestä sentähden, että tämä oli todellisia henkilöitä pannut hengille U:n niskoille myllyvero-laskuihin.
Myllyn sai ennen panna käymään kl. 1 sunnuntaina (Åbo Tidn. 1792 N:o 12) 1627 12/11.
Kaikki seuraavat 4 myllyä ovat 2-kiviset. Kajaanin mylly vuodelta 1868, maksaa veroa 100 m., Kusian ( v . 1863) mak-saa 94, Sapso ( v . 1872) 50 ja Variskosken mylly Paltamossa 34 markkaa. — Mylly on Jormasjoessakin. Ajoittain käypiä myllyjä on useita kymmeniä purojen varsilla.
V . 1770 mainitaan myös mylly, joka rutisti pojan ja erit-täin myllykouru, johon joku toinen poika hukkui, samoin tapahtui kolmannelle pojalle v . 1780. — V . 1761 mainitaan Hiisijärven karkauksessa menneen 2 myllyä ja myllypirtti.
V . 1870 oli Kajaanissa mylly (3 kivet) joka maksoi 60 m. veroa, maanpuolella toinen, jossa oli 2 kivet, ja joka maksoi
100 m.; Kusian mylly Sotkamossa maksoi 94 m.
Myllynsija tarkastettiin 1875 Pajakkakoskeen Lammasjokeen T u u l i m y l l y j ä on myöhempinä aikoina rakenneltu. Tapa taitaa olla Oulujoelta päin tänne tullut, sillä siellä on sellaisia tuon tuostakin. Ellen erehdy on sellaisia joku Veneheitossa, Ma-namansalon ja Käkisaaren kylissä, paitse Paltamon Mattilassa ja Pappilassa.
V . 1738 oli 2 jauhomyllyä Kajaanissa, vaan 1752 oli 1 ja se oli kaupungin (Gebh.)
Vuorenaarteita ja vuoriteollisuutta.
Mylly- ja tahkokiveä jo 1754 kuljetettiin Ristijärveltä ympärillä oleviin seutuihin. Nyt hakataan niitä Sotkamossakin.
V . 1757 kehoitti hallitus kajaanilaisia tiilintekoon, mutta siihen vastattiin että savi on huonoa, menekkiä ei ole, ja ettei tiilejä ole seudulla koskaan tehty, paitse Melalahdessa linnan ra-kennuksen aikoina. V . 1760 niitä jo Kajaanissa tehtiin (Gebh.).
Tiilitehtaita on ollut Peuranpäälahdella, savisaaressa, Ellinniemessä ja on vielä nytkin Putkosen mökin itäpuolella, Par-kinniemen luona. Kaikki Kajaanin joella. — ,,Piippusavea" ja punaista ruostetta (ockra) on Paltamossa (suomi 1846).
M u s t a a r a u t a h i e k k a a on vähäsen muutamin paikoin ja on se kahta raskaampaa kuin muu valkea ja punainen hiekka.
Muita malmeja ei ole löydetty kuin rikkikiisua, yhdessä kohdassa tummaa vuorikidettä ja karkeaa piirroskiveä. Vuolukiveä on monessa paikassa, rautamultaa, kömpelöitä särmykkeitä (gra-nater) ja sinkkiainesta Talvivaarassa (Frosterus 1785).
P i i r u s t u s k i v e ä . Ristijärvessä olisi Pakarinlahden pe-rällä piirustuskiveä (graphit), jota voi salvumies käyttää lyijy-kynän asemesta. Näkyy sitä olevan muuallakin Suomessa *).
*) Esim. Tyrväässä ,,Soukonkivi".