Luvanjärvi Hyrynsalmella.
Saunajärvi (Kuhmossa) j . n. e.
Tietoja järvien syvyyksistä
olen koonnut kalamiehiltä, jonka vuoksi en luule niiden olevan varmoja.
Syvässä järvessä Neittävällä on toista kymmentä syltä vettä.
Heikan lammin takaosassa Manamansalolla on 25 syltä vettä. Lampi on pienenlainen.
Kankarinlahden ja Neulaniemen kohdalla Kökön väylässä Niskanseljällä Kaarresalon ja Säräisniemen keskivälillä sanotaan olevan 17 syltä vettä. Karhunsaaren luona on syvin paikka 15 syltä.
Ärjänseljässä on 25 syltä; Kärppösaaresta jo 30:n sylen päässä alkaa maa painua, jotta jo Manamansalon välillä on 22 syltä.
Teiri ja Säräisniemen välillä on vaan kaksi syltä vettä.
Pohja on karua, raakaa hietikkoa.
Lehmikiven luona on 18 syltä vettä.
Karhukiven luona Niskanseljällä on samat määrät.
Kainuan takana Varislahden väylän suulla on lopulle virs-tan päässä 18 syltä syvää.
Ämmän alla on maanpuolella 6 syltä vettä sahanhoitaja Ikosen mukaan.
Vuottolahti on 4½ syltä syvä.
Vuottojärvi 2—3, Ahveroinen 3—4 syltä.
Rahajärvi, 3—4, Saarijärvi on 2 syltä, Hällämö 3—4 syltä, Salahmi 4—6 syltä (E. Castren).
Kemilänlampi on ehkä syvin Paltaniemellä: Juusolan ran-nassa noin viisi syltä.
Rehjassa on syvä paikka Lonton ja Rehjansaaren keskivä-lillä. ,,kun varppikangas 120 syltä pitkä, niin se varpatessa tukkilauttaa aivan pystyyn nousee". Ota siitä selko!
Kiikarisniemen nenässä Sotkamossa on 20 syltä.
Kiimasjärvessä on kuukin sylin muutamissa poukamissa.
Kusianjärvessä on toista kymmentä syltä; syvimmästä pai-kasta on se 19 syltä syvä.
Torkonhauta on Luanjärvessä(?) Hyrynsalmella syväys, jota kammolla mainitaan, ellen väärin muista on Kiannanjärvessä noin 10—11 syltä vettä Pappilan ja Ämmän tehtaan välillä.
L ä h t e i t ä on jokseenkin runsaasti. Luettelisin kaikki tärkeimmät kun tietäisin. Kajaanin ympäristössä on eräitä mainioita veden run-sautensa ja kylmyytensä kautta. Karuliinaporissa on iso lähde tien vieressä talon luona, samoin Iisalmen tien varrella noin 1/4 virstaa kaupungista. Edelleen Naulalan pohjoispuolella, Hö-velön joen perässä y. m.
Ristijärvellä ja Hyrynsalmella tapasin myös useita ja yhä enemmän niitä olla mahtaa.
Iivaaran kukkulalla on runsasvesinen kirkas ja kylmä lähde*).
Korpivaaran huipulla on myös lähde *).
Nuotttvaaralta lähtee 3 lähdettä, joista ennen yhdellä pa-pit aina kävivät kulkeissaan Auholta Suolijärvellc *).
Somerojärvellä Salmen kylässä on eräällä suolla lähteitä, joiden laiteet ovat kaksi kyynärää korkealla suosta. Sammal on muodostanut moiset ääret ja pitää vedcn yhtä yläällä *).
Lähteiden vedenlämmösta ei ole vielä tehty
Äkillisistä maanvieremistä ei ole yhtään tiedokseni tullut, mutta sen sijasta vierevät Oulujärven multaiset ja hiekkaiset rannat nopeasti.
Paltasalmi on ollut tarun mukaan niin kapea ennen, että kekä-leen nakkasivat yli toisesta talosta toisen sodan eteen. Suuri kivi pappilan alangon edessä on muka ollut ennen kodan seinän alla.
Castren jo kertoo v . 1754, että vesi on syövytellyt ja muuttanut järveksi luhtia, jotka ovat 50—60 vuotta sitten ol-leet niitettäviä. Niillä on 3—4 kyynärän vesikin. (Etenkin ta-pahtuu tämä Oulujärvellä, jonkatähden hän jo ehdotti Kosken-niskan perkausta.
*) E. Castren.
Nykyisemmistä veden töistä mainittakoon:
Kolmisen kymmentä vuotta sitten tehtyjä karttoja kun esim.
Mattilan maan välijaossa vertailtiin Moilasen niemen nykyiseen rantaan, oli vesi jo vienyt kaksi vitjaväliä maata.
Manamansalon Heikan alta sanotaan vyöryneen 20 syltä nykyisten ihmisten muistin aikana, tervahaudan sija oli hyvänä merkkinä, sekin on nyt mennyt. — On koetettu esteitäkin pa-juilla ja muilla, mutta aalto ne 3—4 vuodessa turmelee. Sa-moin on vesi syövytellyt Palta- ja Koutanientä, Parkinnientä, Varisniemen luhtia, Säräisnientä, Manamansaloa, Ärjää y. m.
Useita kertoja on tehty pyyntöjä saada vedentulva estetyksi ja ehkäistyksi, vaikka turhaan, talonpojat olivat jo ennen rii-delleet saadakseen pois Myllyrannan patoja ja tokeita. Sitten ajoi järven laskemista eri aikoina rovasti Andelin ja maaamit-tari Lönnbohm, mutta turhaan, sahanomistajat, tukinlauttaajat ja Oulujokelaiset riitelivät vastaan.
Paasossa pidettiin kerran myös tulvasta kokous, mutta sen sotkivat pois sillä, että rannikkomme edusmiehet eivät olleet kun-nittain, kuten Oulun, Oulunsalon y. m., heillä ei ollut valtuus-kirjoja.
Vihdoin oli asia estllä valtiopäivilläkin jo useita kertoja, mutta lykättiin sielläkin syrjään. Nyt v . 1885 on hallitus päät-tänyt toki tarkastuttaa tulvan tekemät vahingot ja toivotaan, etteivät nyt enää saa asiaa pois sotketuksi.
Paltalampi mainitaan vielä 1552. Se on nähtävästi ol-lut Paltamon pappilan alangossa, jossa on tarun mukaan sellai-nen ollutkin.
Kaivosoja Manamansalolla, jonka avulla on joku lampare kuivattu muinoin.
Varisjoki on kaivaen pantu alkuun, joten vesi nyt juoksee Kives järvestä kahtaalle.
Heikanlampi kun alkoi vettyä, että kohosi pellolle ja huoneen nurkkiin, piti tulvaa viemärillä ehkäistä. Kaivanto oli 5 syltä le-veä harjun kohdalta ja 3 kyynärää syvä. Pohjalla, suomaan alla tavattiin 2 hongan kantoa ja kiviä, joiden kupeella oli valkeaa pidetty.
Kevättulvan aikana nousi vesi v . 1761 Hiisijärvessä, Suo-vedessä ja Pitkäperän järvessä niin korkealle, että erään Här-kösen kaivosojasta lähti niin rajusti menemään, että Pyhäntäjärven rannat, johonka vesi mainituista järvistä juoksi, eivät kestäneet tulvan käsissä. Pyhännän ylä- ja alipuolella puhkaisi vesi tien itsellensä mäkien ja metsän läpi, vieden mennessään suuria honkia, mäkiä ja kiviä ja täytti näillä suon, jonka läpi vesi oli kulussa, hajoitti kaksi vesimyllyä, pirtin, tallin ja tervahaudan ladokset, kuljetti pois 13 syltä lohotuita tervaksia, 33 tervatynnyriä ja 194 kuormaa heiniä. Veden mentyä oli metsä täynnä kuolleita ka-loja, jotka joutuivat lintujen ruoaksi.
Toisen laisista pinnan muutoksista mainittakoon äsken tuu-len kinostama hiekkaharju Neittävän Koukkarista itään tallina olleen riihen edessä. Se on muistaakseni puolentoista kyynärän korkuinen ja kirvesheiton pituinen.
Suot.
Vaivaissuo on hyvin suuri Saaresmäen ja Vuolijoen vä-lillä Säräisniemellä. Se on jo Ruotsin vallan aikana ojitettu ja suurimmaksi osaksi kuivattu. (Andelin).
Pelso on laajin suo koko keskipohjanmaalla. Se alkaa noin peninkulman päästä Säräisniemeltä tai Oulujärven rannasta lukien ja ulottuu länteen päin. Osa siitä on nimeltä Oulunsuo.
Veneheiton kylä on aivan sen laiteessa. Satoja tuhansia on käytetty valtiovaroja sen kuivaamiseen ja siitäpä ovatkin lähellä
asuvaiset saaneet runsaalti heinämaita. Veneheiton kylä on etu-päässä hyötynyt. Sen sijasta että väki noilla hallanaroilla
pai-koilla oli ennen kalpeaa ja surkeaäänistä on se nyt mitä puls-kinta olla saattaa. Kylääkin sanotaan leikillä Jyväskyläksi.
Maanviljelyksenneuvoja A. Th. Europaeus on esitellyt että Painuanlahdesta kaivettaisiin muutamia virstoja pitkä oja Siika-jokeen. Siten saataisiin l:ksi kulkuväylä Siikajokea myöten; 2:ksi Oulujärven tulva pienennetyksi ja tulvanaika lyhennetyksi; ja 3:ksi saataisiin Pelson suo kostuttamalla erittäin kasvavaksi.
Oilolan ja Laattajan välillä on soita runsaasti.
Useat suot ovat ennen olleet lampia ja järviä, jotka ovat veden tuoman soran ja sammaltumisen kautta maatuneet. Sel-laisilla soilla on vielä useita vesikasveja: rydikköja, lumpeikko-ja vesiputkia y- m. Pelson suosta on se erittäin huomattu.
Ehkä seuraava kasviluettelo *) ei suinkaan ole täydellinen saa siitä kuitenkin suunnille nähdä Kajaanin seudun kasviston. Ei kumma olekaan, kuin apua on niin tuiki väljän ollut muilta kas-vientutkijoilta, joista mainittakoon paikkakunnan lyseolaiset Kaarlo Huotari, K. A. Castren, ja N. Karjalainen. Kasvi etsielynikin ovat olleet rajoitetut enimmästi kotiseuduilleni Paltaniemeen ja Kajaa-nin läheisyyteen, ainoasti kahdesti olen ollut tilaisuudessa kä-väistä Sotkamossa ja kahdesti Kiannolla asti Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta, kerran Puolangalla ja Kuhmossa. Monta kylää on käymättä, satoja niittyjä, mäkiä, soita, järviä ja lam-pia tarkastelematta.
Lajit luvultaan 385 ovat luullakseni jotakuinkin varmasti määrätyt, koska vaihdossa muiden kanssa ei ole juuri erehdyksiä huomautettu. Joukon toisintoja ja outoja, joista en ole voinut saada selkoa olen sulkenut luettelosta toistaiseksi.
Mansikoita on paljo Naapurinvaaralla Sotkamossa, Kives-vaaralla, Melalahdessa ja vähemmän siellä täällä. Ristijärven pappilassa niitä vielä puutarhasta nautitaan. Vaaraimia on paikoin vaaroilla runsaasti Melalahdessa, Ristijärvellä ja Hy-rynsalmellakin; on yleinen koko alalla.
Mesikkä eli mesimarja kukoistaa täällä erinomaisesti, jotta mielii ojanvarsilla ja hyöteillä paloilla tuuman laajuiseksi pai-sumaan. Sietäisi jonkun ottaa se viljeltäväksi ja järkiperäisten kokeiden alaiseksi. Minä puolestani luulen, että tässä on vielä jalostuttamatta yksi Euroopan etevimmistä hedelmistä. Hyötö-mansikka, viljelty kirsikka, puhumattakaan Georgiineista ja vil-jellyistä ruusuista ovat ennen olleet paljoa vähäpätöisempiä.
*) Tää luettelo on tehty v. 1874 ja on sitten korjailtu ja täydennetty.
Metsät ovat täällä enemmiten kuusta ja mäntyä. Koivu lehtoina kaunistaa tavallisesti saarten ja alavain maisemain ran-toja sekä purojen törmiä. Leppä ja pajut ovat kosteikkojen pu-kimena. Muista puulajeista löytyy haapa, pihlaja ja tuomi.
Herukka ja siestar ovat vielä Kiannolla asti (C. Castren v . 1754), heisi samoin (Inbergin koulukartasto).
Tervaleppä on oppikirjojen mukaan Nurmeksessa ja Iisalmella asti. Jormaskylässä käyttää rahvas sen nimeä tummem-mista ja suuremtummem-mista lepistä. Olisi tutkittava, kasvaako se täällä.
Kihlakunnassamme on paikoin vielä useita suuria puita, joita melkein voi pitää myöhemmän rautakauden aikuisina, sillä ne ovat parinkolmenkin vuosisadan vanhoja. Niiden syistä voisi saada tietää hyvät ja huonot vuodet viime vuosisatojen ajalta.
Naapurinvaaralla talossa kaadettiin vasta jättiläiskoivu, jonka oksista yksinään hakattiin 30 kuormaa halkoja.
Kaunis kolmihaarainen koivu on Uuden Pappilan edustalla maantien vieressä. Ei sellaista puuta luulisi karun Suo-mussalmen luonnon jaksavan kasvattaakaan. Sen ritvakkeet eli hapsetkin olivat 3—4 kyynärää pitkät, puu ei ole vielä vanha.
Isoja puita on täällä ennen pidetty uhripuina, joita kukaan ei ole tohtinut kaataa, eikä loukata veitselläkään. niistä enem-män Muinaistieteellisessä kertomuksessani.
Kasveista, joita luetellaan alempana ei tietääkseni ole ennen vielä löydettykään seudulla näitä: Lycopsis arvensis, Lap-sana communis, Matricaria discoidea, Utricularia ochroleuca, Pinguicula villosa, Ranunculus hyperboreus, Galium verum, Listera ovata, Achillea Ptarmica, Plantago lanceolata, saxi-fraga granulata (lyseolainen K. Huotari), Cypripedium Calceo-lus (Heikkinen) ja ehkä joku muukin kasvi.
Sanikkaisia olen vielä vähän tutkinut, jotta niiden luettelo on yhä vaillinaisempi. Pteris Aquilina lienee ainoa uusi mi-nun löytämä.
Viljellyistä kasveista ja kukkasista en voi saada luetteloa toimeen. Mainitsen muutamia seikkoja.
Karviaiset kypsyvät hyvin etenkin hietikkomaissa, esim. Su-telassa, Paltamon pappilassa, Karoliinaporissa, Kajaanissa rin-teillä ja ellen erehdy Sotkamon kirkkoherran virkatalossa, Rau-ramossa ja kentiesi muuallakin. Ignatius maantieteessään sanoo, että tää marja ei seudulla kypsy. Sutelassa on vasta istutettu lehmuksia, vaahteria ja saarnia, joiden tnenestymisestä ei tiedetä.
Metsähallitus edistää Siperian kuusta suurella laiskuudella. Saat-taa kihlakunnassa olla niitä kymmenittäin. Joku outo kuusi sano-taan olevan Alassalmella Emmalan pientarella. Lieneekö näitä?
Uudenaikaisissa taloissa on kauniit humalamajat puutar-hoissa esim. Sutelassa, Toivoniemellä, vanpuutar-hoissa on neliskulmaiset
sakeat humalistot talon luona.
Rohtokasvina taitaa vanhastaan olla muutamilla liipas-tikku (Ligusticum levisticum), eräs viheriäkukkainen, väkevä-hajuinen putki (esim. Porolassa Paltaniemellä).
Kajaanissa menestyy akaasiapensaat ja kukkii yksi omena-puukin pappilan puutarhassa.
Herukka, siestar, kuusama (Renforsilla), heisi, orvokki ja kurjenmiekka on ylennetty tarhakasvien arvoon. Viimeksimai-nittu, oikeastaan vesikasvi, menestyy savimailla hyvin, mutta ei mielellään kuki muulloin kuin sateisina vuosina eli runsaasti kas-teltaissa.
Ruohosipuli menestyy istutettuna hyvin, mutta ei näy le-viävän omin päinsä muihin paikkoihin. Raparperissa on mel-keen kyynäränkin pituisia lehtiä (Kyanderilla); sekin tavallinen.
Puutarhoissa ovat yleisiä minttu (rikkaruohona), ukonhattu (toistakin syltä pitkä), akileija, sini- ja valkolatva, (polemonium l.
blågull, jota täällä ruotsiksi väärin sanotaan riddarsporreksi, mikä on toisenlainen), punaiset ruusut, valkoiset muutamissa puutar-hoissa, satavalkonen (arokärsämö, tusenskön), kannusruoho (lina-ria vulgaris muutamissa puutarhoissa), keisarinkello (kejsarkrona), unikkoja (vallmo) pari lajia: punervan keltainen ja rikkaruohona (Papaver dubium) sinipunainen, kevätkauno (bellis perennis) ei vielä yleisesti. — Nämä kasvavat melkein ilman hoitoa kyl-mässä maassa.
Tarhakasveja menestyy Suomussalmellakin useita, niinkuin
silmän viehäkkeitä kuin ainakin.
Huolellisella hoidolla on edelleen saatu kenties satoja lajeja menestymään. Monessa tarhassa on löövkoijia, reseedoja, puna-pellava (linum grandisorum), lobelia, lupinus, krassi, aster- ja georgiini-lajeja y. m. Erittäin ovat nimismies J. V. Cajaner Sutelassa ja viskaali Wallgren Kajaanissa tehneet ihmeitä tar-hanhoidon alalla, He ovat u s e i n tilanneet siemeniä ja hoidelleet niitä omin päin tutkien ja tarkastellen niiden vaatimuksia ja luontoa ja ovat ahkeruudellaan saavuttaneet tarhaansa loistavan upeuden muutamiksi kuukausiksi. Lämmintä kasvihuonetta ei vielä kellään ole, taimilaatikot kylvöä varten ja isompi taimilava päiväpaisteessa ovat ainoat apukeinot.
Ikkunoissa on tavallisesti herrasväellä: ruusuja, myrttejä tyttärillä nimikkonsa, laakeri muutamilla, oljanteri, kristuksen veri-pisara, vähemmin: kalla, kaktus (harvoin), ja miekkalilja ja ehkä.
vielä joku muukin.
Talonpojilla enimmiten, niinkuin lauletaankin:
,,Elämänlanka ja palsami kasvaa kultani ikkunalla"
joskus kristuksenveripisaroita, harvoin muita.
Kasvistoamme ovat tutkineet: tohtori Malmgren, maisteri Brenner, Neiti M. Renfors, maisterit Lackström ja V. Brothe=
rus, joista 2 jäljemmäistä ovat olleet Kajaanissa koulunopettajana ja ovat oikeastaan tutkineet seudun sammalia. Sienet ovat koko tässä osassa Suomea hyvin vähän tunnetut, koskahan minunkin.
on onnistunut, ilman kirjatta, umpimähkään saada kaksi Suomelle uutta sienilajia, jotka tohtori Karsten on määrännyt.
Luettelon 385 kasvia jakauvat näin heimoihin:
C y p e r a c e a e . . . . 4 0 . R a n u n c u l a c e a e . . . 14.
G r a m i n e a e . . . 3 6 . P e r s o n a t e a e . . . . 1 3 . S y n a n t h e r a e . . . . 3 5 . C r u c i s e r a e . . . . 1 2 . E r i c i n e a e 1 6 . P a p i l i o n a c e a e . . . 1 2 . S e n t i c o s e a e . . . . 1 5 . A l s i n a c e a e . . . . 1 1 .
O r c h i d e a e 1 0 .