• Ei tuloksia

Peruskoululaiset

In document Ohjaustarve Kysy opolta -palvelussa (sivua 45-50)

Peruskoululaisten luokka muodostui peruskoululaisten lähettämistä kysymyksistä ja kysymyksistä, jotka olivat hyvin todennäköisesti peruskoululaisten lähettämiä. Heidän kysymyksissään painottuivat teemat liittyen koulutusvalintoihin, TET:tiin liittyvät teemat, kesätyöt ja erityisesti niiden hakemiseen liittyvät kysymykset sekä eri ammatteihin liittyvät kysymykset.

Peruskoululaisten kysymyksissä näkyi selkeimmin myös niin sanottujen perustietojen hallinnan puute. Toisinaan termit eivät olleet tuttuja, palvelussa kysyttiin, että mitä yhteishaku tarkoittaa, mikä on välivuosi tai mitä tarkoitetaan luokattomalla lukiolla. (17.12.2012 ja 20.10.2012, 12.10.2012). Jatko-opintoihin hakeutuminen on aikamoisen epäselvää, kun kysymys kuuluu toisinaan, että kuinka lukioon voi päästä tai voiko ammattikorkeakouluun päästä suoraan

peruskoulusta. (15.3.2011 ja 25.2.2012).

Koulutusvalinnoissa nousi esille pääosin toisen asteen opinnot, mutta myös korkea-asteen opintoihin liittyen kysymyksiä löytyi joukosta. Toisen asteen koulutukseen liittyvät kysymykset painottuivat hakemiseen, ammatillisen koulutuksen piste- ja pääsykoekäytäntöihin ja lukion ainevalintoihin.

”Hei !

Olen yhdeksäs luokkalainen tyttö ja haluaisin psykologiksi. Mihin minun kannattaa hakea? Jos haen ensin lukioon ja sieltä sitten yliopistoon, mitä aineita minun kannattaa ottaa lukiossa.” (11.1.2014)

Ammatillisen koulutuksen pistekäytännöstä, pääsyvaatimuksista ja edellytyksistä päästä ja lähteä opiskelemaan oltiin epätietoisia. Esimerkiksi eräs tyttö kyseli, että paljonko tarvitsee tietää autoista, että pääsee opiskelemaan autoalalle. (23.1.2013). Hakemisprosessi mietitytti ja siitä saatettiin kysyä hyvin yleisellä tasolla. Eräs kysyjä kysyi, että miten yhteishaun pisteet menevät eri tilanteissa ja toista kysyjää askarrutti, että mistä niitä pisteitä oikein saa ja montako niitä tarvitaan. (1.10.2011 ja 9.1.2014) Hakemiseen liittyen kysyttiin myöskin soveltuvuuskokeista.

”Olen hakemassa Hyrian ammattikouluun turvallisuusalalle. Laskin pisteeni ja sain 23 ilman pääsykoetta. Onko se tarpeeksi sinne pääsemiseen tai millä pisteillä sinne on viime vuonna porukkaa päässyt?

Luin jostain että työkokemuksesta saa pisteitä, mutta päteekö se turvallisuusalalle hakiessa? Niin ja mitä muuten pääsykoe sisältää?

(6.12.2012)

”Moi! Mitäköhän tuohon lähihoitajan soveltuvuuskokeeseen mahtaa kuulua? Millainen se on?” (26.2.2013)

Useat oppilaat miettivät kaksois- ja kolmoistutkintoa vaihtoehtona. Moni pohti kyseisten tutkintojen hyödyllisyyttä, käytännön järjestelyjä ja tutkinnon vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. (9.12.2013 ja 2.5.2013)

Ammatteihin liittyvistä kysymyksistä 33,5 % ja työelämää koskevista 21,9% liittyi siihen, että miten kouluttautua johonkin ammattiin. (Aivan kaikki kyseisistä kysymyksistä eivät olleet peruskoululaisten lähettämiä.) Kysymyksissä nousi

esille monet perinteiset ammatit kuten kahvilan pitäjä tai poliisi. Joukossa oli myös ammatteja, joihin ei törmää joka päiväisessä elämässä tai ammatteja, joihin ei ole varsinaista koulutusta.

”Haluaisin poliisiksi, mutta en tahtoisi mennä lukioon. Onko siis mahollista päästä poliisikouluun jos ei oo käyny lukiota ja mikä linja ammattikoulussa kannattais valita poliisikoulua ajatellen ?” (11.1.2012)

”Millaisen koulutuksen tarvitsee jos haluaisi vaikka ajaa jollain jäähallilla jääkonetta? Tarvitseeko olla ajokortti? Ja mistä kyseiseen ammattiin voisi päästä? (20.4.2013)

Palkka ja työllistyminen olivat teemoja, jotka näkyivät kysymyksissä.

Kysymyksissä nousi esille näkökulma, että opiskelujen jälkeinen työttömyys ei kiinnosta. Vaikea sanoa, onko tämän hetken työttömyystilanteella ja siitä uutisoinnilla merkitystä nuorten pohdintoihin liittyen työttömyyteen.

”Moro!

Mietin tässä että mistä ammateista saa paljon (n.5000-10 000) euroa palkkaa?” (16.10.2012)

”Miten puheterapeutiksi opiskellaan ja riittääkö heille töitä tulevaisuudessa. KIITOS !!!” (17.11.2012)

Kansainvälisyys näkyi yläkoululaisten kysymyksissä monipuolisesti, tosin osalla on hieman epärealistisia käsityksiä ja odotuksia. Joukossa oli myös toteutettavissa olevia toiveita, eräs oppilas pyysi vinkkejä TET:in suhteen, jotta voisi käyttää englantia, ilman, että menee englanninkieliseen leikkikouluun.

(3.1.2014.) Useampi peruskoululainen kysyi, kuinka voisi päästä ulkomaille opiskelemaan peruskoulun jälkeen.

”Miten helppoa olisi päästä SUORAAN peruskoulusta muuttamaan ulkomaille ?

En halua käydä ensin lukiota täällä tai mitään haluan SUORAAN peruskoulun jälkeen ja voisin mennä siellä sinne lukioon tai sitten haluan julkkikseksi esimerkiksi malliksi.

Eli voisitko neuvoa miten pääsisin peruskoulun jälkeen vaikka kesällä muuttamaan ulkomaille enkä joutuisi käymään suomessa kun peruskouluni loppuun ja kesän aikana amerikkaan muuttaisin, joutuisinko

asumaan asuntolassa/kampuksessa ? Paljonko sellainen maksaa? Mitä minä tarvitsen että pääsen asumaan kokonaan ulkomaille että olisi kaikki paperit ym kunnossa ?

Tätä minä haluan en mitään suomen huonoja lukioita. Vaan haluan ulkomaille, suomi on niin ruma ja huono maa ainoat hienot paikat täällä on Helsinki ja mun sukulaisten kesämokit. :) XD” (8.3.2014)

Nuorten mieli muuttuu nopeasti ja sen seurauksena jo tehtyihin päätöksiin kaivattiin muutosta. Useamman kerran palveluun oli lähetetty kysymys, että voiko yhteishakua muuttaa kesken hakuprosessin, vaikka hakuaika on jo päättynyt.

”Hei! Olen hakenut yhteishaussa Salon Ammattikouluun, mutta nyt olen miettinyt, että lukio voisi sopia minulle paremmin, sillä olen hyvä koulussa ja pidän asioiden oppimisesta. Voinko mitenkään päästä Salon lukioon opiskelemaan ensi vuodeksi, vaikka olen tehnyt jo yhteishaun?

(4.4.2012)

Julkisuudessa esillä olleet ammatit näkyvät kysymyksissä. Osa kysymyksistä oli luultavasti sellaisia, joita ei ole kehdattu kysyä omalta opolta tai muulta luotettavalta aikuiselta. Toisaalta realistista tietoakaan ei ole saatavilla kaikista ammateista helposti. Palvelusta löytyi kysymyksiä muun muassa liittyen naisjääkiekkoilijan vaatimuksiin, laulajaksi hakemiseen, kuinka pääsisi ammattimatkaajaksi, kehonrakentajaksi tai näyttelijäksi. Eräs nuori on kiinnostunut stand-up koomikon koulutuksesta. (7.9.2012, 14.2.2011, 22.9.2011, 31.1.2014, 2.3.2012, 13.2.2012)

Palvelun kaikki 30 TET:tiin liittyvää kysymystä olivat yläkoululaisten lähettämiä.

Nuoret kysyivät vinkkejä TET-paikan hakuun, mistä paikkakunnalta paikkaa voi hakea, TET -paikan vaatimuksista; esimerkiksi hygieniapassin tarpeellisuudesta. Yleinen kysymys kuului myös, että onko mahdollista päästä TET:tiin johonkin paikkaan x, esimerkiksi urheilumyymälään, eläinklinikalle tai lentokentälle. Eräs oppilas kertoi olevansa ujo ja pelkäävänsä toimia yksin ja kaipasi apuja TET -paikan löytämiseen. (10.1.2013, 28.8.2011, 9.9.2011, 18.4.2012, 4.3.2013, 13.8.2013 ja 20.8.2013, 10.3.2014)

Kesätyöt on palvelun yksi valmiiksi annettu aihealue, jonka tiimoilta voi kysyä kysymyksiä. Palvelun kesätöihin liittyvistä kysymyksistä 87 % (135/155) oli peruskoululaisten lähettämiä. Suurin osa tiedoista, joita palvelussa kysyttiin kesätöihin liittyen, olisi löydettävissä kunkoululoppuu.fi-sivustolta tai muualta verkosta. Tämän lisäksi aiheista on todennäköisesti puhuttu myös koulussa, mutta jos asiat eivät ole tuntuneet silloin kiinnostavan tai ajankohtaisilta, ovat ne saattaneet unohtua. Kysymyksiä lukiessa mietityttävät myös nuorten tiedonhakutaidot. Toisaalta todellisiakin ongelmia on, esimerkiksi kesätöiden saanti nuorten kohdalla ei ole helppoa ja se näkyi kysymyksissä. Osasta kysymyksiä huokui kokonaan yleinen tietämättömyys kesätöitä ja kesätöiden hankkimisprosessia kohtaan, mutta joukossa oli myös kysyjiä, jotka olivat hyvin perillä asioista ja kaipasivat tarkkoja tietoja esimerkiksi työehtosopimusasioista.

Kesätöihin liittyvissä kysymyksissä ikä oli keskeisessä asemassa. Kysymyksistä 31,2 % eli 44/141 liittyi ikään ja usein kysyttiin, että ”olenko liian nuori?” Nuorin kysyjistä oli 11-vuotias ja kyseli, että koska hän saa aloittaa kesätyöt.

Kesätöihin liittyen kysymykset sisälsivät ajatuksen ”mistä hakea, miten hakea ja milloin hakea.”

”Moi! Olen tämän vuoden puolella 15 vuotta täyttävä tyttö ja ajattelin yrittää päästä kesällä kesätöihin. Milloin minun kannattaa alkaa hakemaan kesätyöpaikkaa? ja Minkälaisista paikoista?” (9.1.2012)

Toinen kesätöihin liittyvä yleinen teema oli tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma (TTT--ohjelma). Eräs nuori kertoo lukeneensa -ohjelmasta, mutta ei ymmärtänyt, kuinka tuollaista työtä voi hakea. (13.1.201) TTT- ohjelmaan liittyviä kysymyksiä oli yhteensä 22 eli 15,6 % kesätöihin liittyvistä kysymyksistä.

Tämän lisäksi osassa opojen vastauksissa, joissa ei ollut suoraan kysytty tuosta ohjelmasta, siitä mainitaan.

Peruskoululaisten kysymyksissä näkyi muukin kuin koulutukseen ja työn tekoon liittyvät teemat. Eräs 13-vuotias nuori halusi tietää, että onko murrosikä vaikeaa aikaa. Myöskin vapaa-ajan viettämiseen kysyttiin vinkkejä ja riidat kavereiden kanssa mietityttivät. Muutama kysymys liittyi kotoa poismuuttamiseen ja

opintojen rahoittamiseen.

Peruskoululaiset ovat siitä erityinen ryhmä, että he koostuvat (lähes) koko ikäluokasta. Peruskoulun jälkeen ikäluokka hajoaa ja eri oppilaitoksissa, työelämässä tai muualla on edustettuna vain tietty osa ikäluokasta. Tästä huolimatta kysymyksistä oli löydettävissä yhtenäisiä asioita, jotka mietityttävät heitä. Keskeisimpinä teemoina olivat ammatteihin ja koulutukseen liittyvät kysymykset sekä kesätyöpaikkoihin ja TET:tiin liittyvät asiat.

In document Ohjaustarve Kysy opolta -palvelussa (sivua 45-50)