Palvelua kehitetään jatkuvasti ja kuluneen vuodenkin aikana sivustolle tuli joitain muutoksia. Palvelussa kysymykset ovat teemoittain, (ammatit, kesätyö, opiskelu, TET, työelämä, vapaa aihe) mutta se ei ole selvästikään innostanut kysyjiä tutkimaan palvelua kovin paljoa, vaan samantapaiset kysymykset
toistuvat. Nykyään palvelusta löytyy myös UKK eli useinmiten kysytyt kysymykset vastauksineen. Tämän lisäksi sivustolla on tietoa esimerkiksi työelämään tutustumisesta ja kesätöiden hakemisesta, mutta kyseisistä asioista kysytään silti runsaasti. Tietoa voi hakea myös hakusanalla, mutta ilmeisesti sekään ei ole saanut kysyjiä tutkimaan jo olemassa olevaa tietoa. Tosin haussa on osattava kirjoittaa juuri oikea sanamuoto, esimerkiksi sana lentäjä tuotti yhden hakutuloksen, mutta taas lentäjäksi tuotti neljä hakutulosta. (Hakutehty 18.8.2014)
Toivottavasti joku kuitenkin lukee jo esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia. Tällöin riskinä kuitenkin on, että tieto saattaa osittain olla vanhentunutta, esimerkiksi yhteishaku järjestelmä on viime vuosina muuttunut paljonkin. Vanhoista kysymyksistä ja vastauksista voi omaksua jo vanhentunutta tietoa esimerkiksi liittyen oppilaitoksiin hakemiseen tai valintaperusteisiin.
75 % lukiolaisten lähettämistä kysymyksistä koski opiskelua lukiossa, erityisesti kurssivalintoja tai ylioppilaskirjoituksia. Vaikka kurssivalintojen tekeminen on koulukohtaista niin kurssivalintoja tukevaa tietoa ja materiaalille voisi olla kysyntää. Lukiolaiset kysyivät esimerkiksi, mitä kursseja kannatta valita ja mitä aineita kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, jos hakee johonkin tiettyyn ammattiin, esimerkiksi insinööriksi, lääkäriksi tai opettajaksi. Toisaalta lukiota suorittavilta opiskelijoilta voi olettaa jonkinlaisia taitoja itsenäisesti hakea tietoa. Valmiin tiedon sijaan voisi olla tärkeämpää keskittyä tukemaan nuorten tiedonhakutaitoja ja omaa aktiivisuutta.
Verkosta löytyy erilaisia ohjauspalveluja, esimerkiksi Pelastakaa lapset ry toteuttaa chat-pohjaista ohjausta Suunta-palvelun kautta. Tuossa palvelussa vuorovaikutus on huomattavasti parempi kuin kysymyspalstalla, mutta chat:issäkään ei ole aina päivystäjät saatavilla. Tällä hetkellä palvelu on avoinna sunnuntaista torstaihin klo 17-22 välisenä aikana. Jos päivystäjä ei ole paikalla palveluun voi jättää yhteydenottolomakkeen, johon vastataan 24 tunnin kuluessa. Suunta-palvelussa kysymyksiin vastaa koulutetut ja luotettavat ohjaajat ja tavoitteena on auttaa nuoria kartoittamaan vaihtoehtoja ja selkeyttämään tulevaisuuden suunnitelmia. Nuorille verkossa keskusteluapua
tarjoaa myös esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto, joka tarjoaa chat-palveluja muutamana iltana viikossa. Tutkimustani tehdessä kunkoululoppuu.fi sivuston ja Suuntapalvelu kehittelivät yhteistyötä. Nykyään kunkoululoppuu.fi -sivustolta löytyy linkki Suunta-palveluun. Chat-pohjaisen ohjauksen kautta vuorovaikutus lisääntyy ja anonyymisyys säilyy. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2014; Pelastakaa Lapset 2014; Taloudellinen tiedotustoimisto 2014b,).
Kokonaisuudessaan tulevaisuudessa ohjaustarve tuskin tulee pienenemään, koska siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat lisääntyneet ja moninaistuneet. Yksilön kyky hallita omaa koulutus- ja ammattiuraa painottuu ja tiedon tarve kasvaa. (Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet, 2011:15, 9.) On siis syytä pohtia, kuinka järjestää ja kehittää jatkossakin monipuolista ohjausta, joka vastaa erilaisista taustoista tulevien ihmisten tarpeisiin.
8 Pohdinta
Myöhäismodernissa yhteiskunnassa jossa elämme, useilla elämänalueilla kuten koulutuksessa ja työn teossa, on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin monimuotoistumista. Elämänkulku on aikaisempaa enemmän yksilöllisten valintojen määrittämää. (Moore 2003, 5.) Valintoja ei tehdä enää vain nuoruudessa vaan ura- ja elämänsuunnittelusta on tullut jatkuva prosessi.
(Onnismaa 2007, 15). Vaihtoehtojen kasvaessa yksilöt tarvitsevat aikaisempaa enemmän tietoa, tukea ja ohjausta valintojensa tueksi. Riittävä ohjaus, neuvonta ja tiedotus ovat tarpeellisia siirtymävaiheista selviämiseksi.
(Onnismaa 2007, 15).
Ohjaustarve ilmenee kysy opolta -palvelun kautta monimuotoisena. Ohjausta tarvitsevat niin peruskoululaiset kuin lukiolaiset sekä ammatillista koulutusta suorittavat. Näiden lisäksi ohjausta tarvitsevat kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevat, jo tutkinnon suorittaneet työssäkäyvät, maahanmuuttajat, kotiäidit jne. Työmarkkinoiden muuttuessa, tiedon uusiutuessa jatkuvasti ja työn sekä työsuhteiden muuttuessa, on kysyntää entistä enemmän yksilölliselle ohjaukselle, joka huomio kokonaisvaltaisesti yksilön tilanteen. (Moore 2003, 28). Pelkkä tieto jossain palvelussa ei riitä vastamaan ohjaustarpeeseen.
Tiedon tulee olla helposti saatavilla, ajankohtaista ja sovellettavissa omaan elämäntilanteeseen. Ohjauspalveluja tuotettaessa on tärkeä pohtia, että ne suunnitellaan ohjattavien tarpeisiin. Tutkimuksessa esille nousivat myös heikot tiedonhakutaidot, tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittymiseen tulisi panostaa jokaiselle koulutusasteella.
Ohjaus verkossa vaatii myös resursseja ja moniin kysymyksiin voisi vastata paljon nopeammin kasvokkain, varsinkin, jos on tiedossa kysyjän taustatiedot.
Ohjaus verkossa ei korvaa ja tuskin tulee koskaan korvaamaankaan ohjauksen asiantuntijoita, mutta verkko on arvokas työväline, joka auttaa ja mahdollistaa monipuolisen ja nykyaikaiseen tarpeisiin vastaavan ohjauksen. Teknologisen kehityksen myötä onkin ohjauksen parissa tunnustettu tarve ymmärtää ja laajentaa osaamista nykyaikaisen kehityksen mukaiseksi, kehitystä on
tapahtunut, mutta sen on jatkuttava edelleen. (Vuorinen, Sampson & Kettunen 2011).
Ohjauksen ja urasuunnittelun ei tule keskittyä pelkästään tiedon, tuen ja ohjauksen tarjoamiseen yksilöille. Urasuunnittelutaitojen päämääränä voidaan pitää sitä, että yksilö tulee päähenkilöksi oman elämän projektissa. (Sultana 2011, 5). On tärkeää, että yksilö saa tarvittavan tiedon ja apuja tarkastella omaa elämäänsä sekä tukea erilaisten vaihtoehtojen tarkastelussa ja suunnitelmien teossa. Samanaikaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä kehittämään yksilön omia kykyjä hallita ja suunnitella omaa elämäänsä sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. (Pilli-Sihvola 35, 2002). Tälläkin hetkellä on jo saatavilla monenlaisia ohjauspalveluja niin verkossa kuin muuallakin. Useisiin kysy opolta -palveluun lähetettyihin kysymyksiin löytyy vastaus (yhdellä) google-haulla tai puhelinsoitolla. Ajankohtaista on pohtia, missä menee yksilön vastuu hoitaa omia asioita ja kuinka voi tarjota tukea yksilöille itse ottaa selvää asioista ja tehdä päätöksiä.
Tutkimuksessa muodostettiin kysyjien elämänvaiheen perusteella luokat ja analysoitiin, minkälaiset teemat mietityttivät tietyssä ryhmässä olevia.
Jatkotutkimuksessa ryhmiä voisi muodostaa erilaisin perustein tai samojen ryhmien pohjalta vertailla enemmän eri ryhmien keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tässä tutkimuksessa ei ollut näkyvillä kysy opolta -palvelun käyttäjien näkökulma. Jatkotutkimuksena voisi pyrkiä saamaan kysymyksiä lähettävien kysyjien äänen kuuluviin. Yhteistyö kehittyi tutkimukseni aikana Pelastakaa lapset ry:n suunta-chat palvelun kanssa. Yhteistyön vaikutuksia olisi mielenkiintoista tarkastella ja jatkossa on yhä tarpeellista kartoittaa ja kehittää laajemmin (verkon) ohjauspalveluja.
Aineisto oli kokonaisuudessaan äärimmäisen mielenkiintoinen ja nykyaikainen.
Olen kiitollinen yhteistyöstä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa ja opoille, jotka tekevät tärkeää työtä kysy opolta -palvelussa. Onnismaa (2007, 7) toteaa, että ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista. Tähän ajatukseen kiteytyy pitkälle myös kysy opolta -palvelun toiminta. Yksilöt kaipaavat, että joku
huomioi heidät, käyttää aikaansa heidän tilanteensa ratkomiseen ja kunnioittaa heidän yksilöllistä tilannettaan.
Lähteet
Amudson N. E. (2005). Aktiivinen ohjaus Opas uraohjauksen ammattilaisille.
Helsinki: WS Bookwell Oy.
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. (2004). Helsinki: Opetushallitus.
Antikainen A., Rinne R. & Koski L. (2013). Kasvatussosiologiä. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Bauman Z. (2002). Notkea moderni. Tampere: Vastapaino.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (2013). Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma. Löytyy osoitteesta: http://www.ely-
keskus.fi/documents/10191/1506373/Pohjois-Karjalan+elinik%C3%A4isen+ohjauksen+toimintasuunnitelma+toukokuu+2 014/47ebb9c1-eec3-4899-949e-75f60fb92596
Eskola, J. (2010). Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. (s.179-203) Jyväskylä:
PS-kustannus.
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Eskola J. & vastamäki J. (2010). Teemahaastattelu: opit ja opetukset.
Teoksessa Aaltola J. & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. (s.26-44). Jyväskylä: Ps-kustannus.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2008). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Hooley T., Hutchinson J., & Watts A. (2010). careering through the web. The potential of web 2.0 and 3.0 technologies for career development and career services. London UK: Commission for Employment and Skills.
Johnson, M. K. ja Mortimer, J. T., (2002). Teoksessa Brown, D. & Associates.
Career Choice and Development. Fourth Edition. San Francisco:
JOSSEY-BASS
Kasurinen H. (2008) Ohjauksen ammattilaiset verkostoissa, Elinikäisen ohjauksen foorumeita. Teoksessa Vanhalakka-Ruoho M. (toim.) Parveke maailmaan päin ohjauksen maisterikoulutuksen kaksi vuosikymmentä.
(s.133-142). Joensuu: Kasvatustieteiden tiedekunta, Joensuun yliopisto.
Kettunen, J., Sampson, J.P., & Vuorinen, R. (2014). Career practitioners´
conceptions of competency for social media in career services. British Journal of Guidance & Counselling.
Kiviniemi K. (2010). Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa J. Aaltola & R.
Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
(s.70-85)Jyväskylä: PS-kustannus.
Koulutustilastot (2013). Helsinki: Tilastokeskus.
Kurtelius J. (2002). Urasuunnittelun huomiointi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Teoksessa Helander J. & Seinä S.
(toim.) Näkökulmia opintojen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. (s.100-112). HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Laki 352/2003 Laki ammattikorkeakouluista.
Laki 558/2009 Yliopistolaki.
Laki 628/1998 Perusopetuslaki.
Laki 629/1998 Lukiolaki.
Laki 630/1998 Laki ammatillisesta koulutuksesta.
Laki 693/2010 Laki nuorisolain muuttamisesta.
Laki 1542/1993 Laki työmarkkinatuesta.
Lerkkanen J. (2011). Nuorten ohjaustarpeiden arviointi. Teoksessa Kasurinen H., Merimaa E. & Pirttiniemi E. (toim.) OPO. Ohjaajan käsikirja. (s.46-54).
Helsinki: Opetushallitus
Lincoln Y. & Guba E. (1985). Naturalistic Inquiry. Sage.
Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003). Helsinki: Opetushallitus.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2014). http://www.mll.fi/nuortennetti/
Marton F., & Booth S. (1997). Learning and awareness. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates, Publishers.
Matikainen J. (2004). Verkko – ohjauksen väline vai areena? Teoksessa Onnismaa J., Pasanen H. & Spangar T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. (s. 125-139).
Ps-kustannus. Juva: WS Bookwell Oy.
Mattila A. (toim.) (2008). Kokemuksia lukion opinto-ohjauksesta – selvitys 2008.
Suomen Luokiolaisten liitto yhteistyössä 15/30 Research Oy:n kanssa.
Singsby: Ykkös-Offset.
Moore, E. (2003). Pitkä opintie. Aikuisiällä suoritettu yliopistotutkinto ja koulutuksellisen elämänkulun muutos. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 61.
Myrskylä P. (2012). HUKASSA. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA:n analyysejä 19. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta.
Numminen U., Jankko T., Lyra-Katz A., Nyholm N., Siniharju M., & Svendlin R.
(2002). Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheessa.
Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino.
Okkeri J. (2002). Internet ja ohjausta tukevat kansalliset neuvonta- ja tietopalvelut. Teoksessa Vuorinen R. & Kasurinen H. Ohjaus Suomessa 2002. (s. 157-162). Jyväskylä: Kirjapaino Oma oy.
Onnismaa J, Pasanen H. & Spangar T. (2000). Alkusanat. Teoksessa Onnismaa J., Pasanen H. & Spangar T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. (s. 5-11).
Ps-kustannus. Juva: WS Bookwell Oy.
Onnismaa J. (2004). Vanha ja uusi ura. Teoksessa Onnismaa J., Pasanen H., Spangar T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3.
Ohjaustyönvälineet. (s. 275-285). Ps-kustannus. Juva: WS Bookwell Oy.
Onnismaa J. (2007). Ohjaus- ja neuvantatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta.
Helsinki: Gaudeamus.
Opetushallitus. (2014). Koulutus ja tutkinnot, Ammatillinen peruskoulutus, Ammattiin opiskelevien opinto-ohjaus. Luettu 29.8.2014. Saatavissa:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_peru stutkinnot/ammattiin_opiskelevien_opinto-ohjaus.
Opetushallitus. (2014) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetus vuosiluokilla 7-9. Luonnos 19.9.2014.
Opetus- ja kulttuuriminsteriö (2011). Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Luettu 25.8.2014. Saatavissa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr15.p df?lang=fi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014a). Hyväksytty lukion tuntijakotaulukko.
13.11.2014. Saatavissa:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/v ireilla_koulutus/lukio/1311_fi_Liite__Lukion_tuntijako.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014b). Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma: SADe-ohjelma. Luettu 9.9.2014. Saatavissa:
http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/023_sade/index.jsp
Paloheimo K. (2009). Mikä musta tulee isona? Lukion uraohjauksen kehittäminen. Kehittämishanke. Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Patton M. Q. (2002). Qualitative Research & Evaluation Methhods. (s. 429-517, 541-589) Sage.
Pilli-Sihvola M. (2002). Urasuunnitteluohjausta internetissä. Teoksessa Onnismaa J., Pasanen H., Spangar T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjaustyönvälineet. (s. 34- 43). Ps-kustannus. Juva: WS Bookwell Oy.
Peavy R. V. (2000). Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmodernina aikana. Teoksessa Onnismaa J., Pasanen H. & Spangar T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Ps-kustannus. (s. 9, 14-40) Juva: WS Bookwell oy.
Pekkari M. (2009). Tavoitteelinen ohjauskeskustelu. Helsinki: Tammi.
Pelastakaa Lapset (2014). Suunta-palvelu. Saatavissa:
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/suunta/ Luettu 18.9.2014
POPS (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki:
Opetushallitus.
Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelma (2014). Luettu 20.8.014.
Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma (2011). Luettu 20.8.2014.
Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat-hallitukset/katainen/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf
Taloudellinen tiedotustoimisto. (2014a). http://www.tat.fi. Viitattu 14.4.2014 ja 22.10.2014.
Taloudellinen tiedotustoimisto. (2014b). http://www.kunkoululoppuu.fi/ Viitattu 18.9.2014
Tenhunen-Ruotsalainen L. (2014). Taloudellisessa tiedotustoimistossa tehty haastattelu 25.3.2014
Tuomi J. & Sarajärvi A. (2009) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Saarela-Kinunnen M. ja Eskola j. (2010). Tapaus ja tutkimus = Tapaustutkimus?
Teoksessa Aaltola J. ja Raine V. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
(s.189-199). Jyväskylä: PS-kustannus.
Savickas M. L. (2012). Life Desing: A Paradigm for Career Intervention in the 21st Century. (s.13-19). Journal of Counseling & Development. January 2012.
Sultana R. G. (2011). Learning career management skills in Europe: a critical review. (s. 1-24) Journal of Education and Work 2011
Tynjälä P. (1991). Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta.
Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja. (s. 5-6, 378-398.) Kasvatus 22.
Vuorinen R. (2006). Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Vuorinen R., Sampson J. P. & Kettunen J. (2011). The perceived role of technology in career guidance among practioners who are experienced internet user. (s. 20, 39-47) Australian Journal of Career Development.
Yle Uutiset Kotimaa. (2014). ”Ei meille panna synnytyslaitoksella sirua päähän”
–yli kolmannesnuorista pulassa tietokoneen kanssa. Viitattu: 24.9.
Saatavissa:http://yle.fi/uutiset/keskenei_meille_panna_synnytyslaitoksella _sirua_paahan__yli_kolmannes_nuorista_pulassa_tietokoneen_kanssa/74 85750
Yle Uutiset Kotimaa (2014). 16-vuotiaan ilmoittautuminen työttömäksi kesti Tampereella liki 2 kuukautta. Viitattu 25.8. Saatavissa:
http://yle.fi/uutiset/16-vuotiaan_ilmoittautuminen_tyottomaksi_kesti_tampereella_liki_2_kuukautt a/7211512
Liitteet
LIITE 1
Haastattelurunko 25.3.2014 TAT:issa
Kyselen aluksi kunkoululoppuu.fi –sivuston taustoja ja sen jälkeen tarkemmin kysy opolta –palvelusta.
- Miten kunkoululoppuu.fi –sivusto sai alkunsa?
-Mistä saatte rahoituksen ja muut resurssit sivuston tekemiseen?
-Miksi TAT tuottaa kyseisestä palvelua?
-Kenet TAT näkee ensisijaisena kohderyhmänä sivustolle?
-Mitkä ovat muut kohderyhmät?
-Kuinka sivustoa ylläpidetään ja päivitetään?
-Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sivustolle on?
-Keräänkö sivustosta palautetta, jos niin minkälaista palautetta olette saaneet?
Kysy opolta –palvelu:
-Mistä syntyi idea kysy opolta -palveluun?
-Miten kysymyksiin vastaavat opot ovat valikoituneet palveluun?
-Kysy opolta –palvelussa on kysymyksiä vuodelta 2011 asti, vastaako TAT, että sivustolle ei jää vanhentunutta tietoa?
-Missä koette onnistuneen kysy opolta –palvelun suhteen?
-Mitä kehitettävää palvelussa on teidän mielestä?
-Tuleeko palvelu säilymään tuollaisena? Mitä tulevaisuuden suunnitelmia palvelulle on?
-Millaisesta ohjaustarpeesta teidän mielestä kysy opolta -palveluun lähetetyt kysymykset kertovat?
-Mitä muuta haluatte kertoa TAT:in roolista ohjauspalvelun tuottajana tai yleensä ohjauksen kentällä?
LIITE 2
Palvelun opoille lähetetyt kysymykset
1. Mitkä ovat mielestäsi kysy opolta -palvelun hyvät puolet ja mahdollisuudet?
2. Mitkä ovat mielestäsi kysy opolta -palvelun huonot puolet ja haasteet?
3. Millaisesta ohjaustarpeesta mielestäsi kysy opolta -palveluun lähetetyt kysymykset kertovat?
4. Millaisena sinä koet ohjauksen kysy opolta -palvelun kautta? (Erityisesti:
Millaista on ohjata verkossa?)
5. Mitä olet oppinut ohjaajana, kun olet toiminut opona kysy opolta -palvelussa?
6. Paljonko sinulla menee keskimäärin aikaa vastata yhteen kysymykseen?
7. Tuleeko palveluun kysymyksiä, joita ei voi julkaista? Esimerkiksi aiheettomia kysymyksiä ja/tai kysyjä ei anna lupaa julkaista kysymystä. Jos niin, kuinka paljon, suunnilleen tällaisia kysymyksiä tulee ja minkälaisia aiheita nämä kysymykset käsittelevät?