Tutkimusaineisto kerättiin hyödyntäen menetelmätriangulaatiota, joka tarkoittaa sitä, että aineisto kerättiin käyttäen eri menetelmiä. (Eskola & Suoranta 1998, 69-70). Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella eri tavalla: Ensimmäinen ja laajin aineiston lähde oli kysy opolta -palveluun lähetetyt kysymykset ja vastaukset. Toiseksi laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin palvelussa kysymyksiin vastaaville opoille. Kolmanneksi haastateltiin Taloudellisesta tiedotustoimistossa työskentelevää yhtä henkilöä. Kyselylomake ja haastattelurunko löytyvät liitteinä tutkimuksen lopusta. (Liiteet 1 ja 2).
4.1.1 Kysymyspalsta
Tutkimukseni alkoi kysy opolta -palvelun kysymyspalstan kartoittamisella.
Palvelun etusivulla on näkyvillä uusimmat kysymykset, hakusanalla voi etsiä jo kysytyistä kysymyksistä itseään kiinnostavia aiheita, klikata linkkiä, jonka kautta pääsee kysymään uuden kysymyksen tai selata aihealueittain kysyttyjä kysymyksiä. Palvelusta löytyy myös linkki kysymyksiin vastaavien opojen esittelyihin. Esittelyissä on kuvat jokaisesta oposta, kerrotaan, missä he työskentelevät ja jokainen opo esittelee hiukan itseään sekä koulutus- ja työhistoriaansa.
Kuvio 2. Kuva kunkoululoppuu.fi -sivuston Kysy opolta -palvelun sivulta. (Kuvan kaappaus on otettu 4.9.2014)
Kysy opolta -palveluun on tarkoitettu ensisijaisesti ammatinvalintaiässä oleville nuorille, mutta todellisuudessa palvelu palvelee huomattavasti laajempaa kohdejoukkoa. Kysymykset on jaettu sivuston puolesta kuuteen eri aihealueeseen: ammatit, kesätyö, opiskelu, TET, työelämä ja vapaa aihe.
Palvelussa ohjeistetaan, että jos lähetetty kysymys koskee samaa aihetta kuin jokin lähiaikoina julkaistu kysymys, saatetaan se jättää julkaisematta.
Käytännössä kuitenkin hyvinkin samanlaisiin kysymyksiin oli vastattu tai vastauksena saattoi olla linkki aikaisemman kysymyksen vastaukseen.
Kysymystä kysyttäessä kysyjän tulee kertoa tämän hetkinen koulutustaso ja maakunta, jossa asuu, jotta opot voivat vastata mahdollisimman hyvin juuri kysyjän tilanteeseen. Ohjeistuksessa kerrotaan, että kysymykset, jotka sisältävät kirosanoja, henkilökohtaisia loukkauksia tai muita hyvien tapojen vastaisia sanoja jätetään julkaisematta. (TAT, 2014b.)
Aluksi silmäilin palvelua ja selvitin, kuinka voisin saada helpoiten koko palvelun aineiston käyttööni. Ratkaisuna oli kopioida kaikki kysymykset ja vastaukset palvelusta. Tämä tapahtui maaliskuussa, jolloin kopioin kaikki kysymykset ja vastaukset aikaväliltä 13.2.2011 - 21.3.2014. Tuolloin kysymyksiä (ja vastauksia) oli yhteensä 1355. Kopioin kysymykset palvelussa olevien valmiiden aihealueiden mukaan ja sen jälkeen luin ne läpi. Ylivoimaisesti eniten kysymyksiä oli liittyen opiskeluun, (807 kysymystä) vähiten oli TET:tiä koskevia kysymyksiä (30 kappaletta). Ammatteihin liittyviä kysymyksiä oli 149 kpl, kesätöihin koskevia kysymyksiä 155 kpl ja työelämää koskevia kysymyksiä oli 61 kpl. Vapaa aihe otsikon alla oli 153 kysymystä. Lukiessani kysymyksiä ja vastauksia huomasin, että muutama kysymys ja vastaus kysymykseen olivat kahdessa eri osiossa, koska aihe linkittyi vahvasti molempiin.
Kaikki kysymykset ja vastaukset luin ensimmäisen kerran niitä kopioidessani, mutta todellisen työn tein, kun aloin teemoittelemaan vastauksia huhti- ja toukokuussa 2014. Ensimmäisen teemoittelun jälkeen pidin kolmen kuukauden tauon tutkimuksen tekemisestä ja elokuussa 2014 palattuani tutkimuksen pariin luin kysymykset ja vastaukset uudelleen läpi. Syksyn aikana jatkoin teemoittelua ja pyrin löytämään pääteemat aineistosta. Lopulta päädyin ensisijaisesti teemoittelemaan kysymykset eri kohderyhmien mukaan.
Kohderyhmien muodostamisen jälkeen poimin yhtenäiset teemat kunkin ryhmän sisältä.
4.1.2 Haastattelu
Maaliskuussa 2014 vierailin Taloudellisella tiedotustoimistolla. Vierailun tarkoituksena oli saada taustatietoja tutkimukselle ja kartoittaa TAT:in intressejä tuottaa kunkoululoppuu.fi -sivustoa. Haastattelun onnistumisen kannalta on perusteltua antaa tietoja haastattelusta, jotta saadaan mahdollisimman paljon tietoa halutusta asiasta. (Tuomi ja Sarajärvi 2009, 73). Ennen käyntiäni juttelin puhelimessa, vaihdoimme sähköposteja ja lähetin tutkimussuunnitelman henkilölle, jota tapasin vierailun aikana. Haastattelussa toteutettiin teemahaastatteluna, jolle on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka järjestys puuttuu. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2009, 208). Haastattelu nauhoitettiin ja vierailua varten laadin haastattelurungon, keskustelu kuitenkin eteni luontevasti ilman tarkkaa haastattelurungon seuraamista. Haastattelurunko löytyy tutkimuksen lopusta liitteenä (liite 1).
Haastattelua tehdessä tein myös omia muistiinpanoja helpottamaan haastattelun analysointia. Haastattelun lopussa tarkistin, että olin saanut kaikkiin kysymyksiini vastaukset ja totesin, että sain paljon myös sellaista tietoa, jota en ollut ajatellut tai itse osannut kysyä.
4.1.3 Kyselylomake
Toiseen tutkimuskysymykseeni, millaisena tutkimuksen opot näkevät ohjauksen kysy opolta -palvelussa, päätin etsiä vastauksia kontrolloidun kyselyn avulla.
Aloittaessani tutkimusta TAT:in puolesta kerrottiin palvelussa toimiville opoille, että palvelusta tullaan tekemään tutkimus, joten he kaikki olivat tietoisia ja myötämielisiä tutkimuksen suhteen. Opot vastailevat kysymyksiin oman työnsä ohella, joten pyrkimykseni oli löytää tutkimusmetodi, johon opoilla olisi helppo osallistua eikä se veisi paljoa heidän resurssejaan. Päädyin keräämään tutkimukseen aineistoa kirjallisen kyselylomakkeen muodossa ja tämä lomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä. Pohdin tarkkaan, mitä haluan kysyä ja kuinka saisin tutkimuskysymyksiini vastauksia. Lomakehaastattelussa tuleekin kysyä tutkimuksen tarkoituksen ja ongelmanasettelun kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. (Tuomi ja Sarajärvi 2009, 75). Muodostin kysymykset vasta sen jälkeen, kun olin tutustunut kysy opolta -palveluun ja vieraillut TAT:in toimistolla.
Näin sain tarpeeksi taustatietoja kysymysten laadintaan ja hahmotin paremmin, mikä on merkityksellistä ja kannattavaa kysyä palvelun opoilta.
Kyselyiden huonoina puolina pidetään yleensä sitä, ettei voida tietää, kuinka vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen, väärinymmärryksiä on vaikea kontrolloida ja ei tiedetä miten vastaajat ovat selvillä asiasta, joita kysytään. (Hirsjärvi ja Remes ym. 2009, 195). Tässä tutkimuksessa yleisten haittojen mahdollisuus oli kuitenkin pieni. Opoilta oli etukäteen varmistettu, että he ovat käytettävissä tutkimuksessa, näin pystyttiin olemaan melko varmoja, että jokainen vastaa kirjalliseen kyselyyn. Työskentely kysy opolta -palvelussa perustuu kirjallisiin vastauksiin, siispä tutkimusmetodia mietittäessä tiesin, että opot osaavat vastata sujuvasti kirjallisesti ja tietävät aihealueesta, johon ovat vastaamassa. Kirjallisen kyselylomakkeen avulla opot saivat kukin vastata omassa aikataulussaan. Pohdin haastattelua myös vaihtoehtona, mutta muun muassa välimatkojen ja aikataulujen vuoksi päädyin kyselyyn. Haastattelun etuna pidetään joustavuutta, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että haastattelija voi toistaa kysymyksen, oikaista väärinkäsityksen tai käydä keskusteluja tiedonantajan kanssa. (Tuomi ja Sarajärvi 2009, 73). Kyselylomakkeet lähetettiin kuitenkin henkilökohtaisesti sähköpostitse ja vastaukset pyydettiin sähköpostitse, joten tutkimukseen vastaajien ja minun tutkijana oli mahdollista tarkentaa mahdollisia väärinkäsityksiä tai kysyä tarkemmin lisätietoja.
Kyselylomakkeet lähetettiin keväällä 2014 ja sain niihin vastauksen kevään ja kesän aikana. Saatuani vastaukset luin ne yksitellen läpi ja myöhemmin keräsin vastaukset yhteen. Kootut vastaukset luin muutamaan kertaan läpi ja keräsin niistä nousevia teemoja yhteen. Kyselylomake löytyy liitteenä 2 tutkimuksen lopusta.