Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava ohjaus

Perusopetuslaissa (628/1998 11 §) ja lukiolaissa (629/1998 7 §) sanotaan, että oppilaalle/opiskelijalle tulee antaa ohjausta. Ammatillista koulutusta koskevassa laissa (630/1998012§) sanotaan, että tutkinto sisältää opinto-ohjausta. Ohjaus on siis lainsäännöllä määritelty oppilaan ja opiskelijan subjektiiviseksi oikeudeksi.

Nuorille suunnatut ohjauspalvelut ovat isolta osin koulujen ja oppilaitosten varassa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2003 & 2004) on määritelty oppilaan- ja opinto-ohjauksesta. Peruskouluissa oppilaanohjausta on 2 vuosiviikkotuntia ja lukiossa oppilaanohjausta on tällä hetkellä jokaiselle yksi pakollinen kurssi. Uudessa opetussuunnitelmassa, joka otetaan käyttöön 2016, jokaisen lukiolaisen tulee suorittaa kaksi kurssia oppilaanohjausta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014a). Ammatillisella puolella tutkinnon tulee sisältä ohjausta 1,5 opintoviikkoa (Opetushallitus 2014).

Ammatillisella puolella ohjaus toteutetaan usein muiden opintojen ohessa ja lukioissakin kurssin suorittamisessa on kirjavia käytänteitä oppilaitoskohtaisesti.

On mahdollista ja todennäköistä, että ohjausta ei ole saatavilla edes opetussuunnitelman määräämää vähimmäismäärää. Vaikka ohjausta saisi, niin resurssit kouluissa ja oppilaitoksissa ovat rajalliset ja ohjaus ei välttämättä tavoita kaikkia. Erilaiset ohjauspalvelut koulujen ja oppilaitosten ulkopuolella voivat omalta osaltaan täydentää sitä ohjaustarpeeseen vastaamista, joka jää koulutuksen parissa täyttämättä.

Ohjauksen tavoitteista kouluissa ja oppilaitoksissa on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaanohjauksen tehtävästä peruskouluissa määritellään, että sen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä niin, että oppilas on kykenevä edistämään opiskeluvalmiuksiaan, sosiaalista kypsymistä sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta merkityksellisiä tietoja ja taitoja.

Ohjauksen tuella oppilaan tulisi pystyä tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. (Opetushallitus 2004, 258.)

Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan vuonna 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa (2014) on huomioitu aikaisempaa laajemmin perusopetuksen jälkeinen elämä. Asiakirjassa todetaan muun muassa, että vuosiluokkien 7-9 erityisenä tehtävänä on ohjata ja tukea oppilaita sekä kannustaa kaikkia oppilaita opintojen jatkamiseen.

”Erityistä huolta pidetään siitä, että jokainen oppilas saisi mahdollisimman hyvät edellytykset perusopetuksen jälkeisille opinnoille ja osaisi pohtia ratkaisujaan realistisesti ja tietoon perustuen.”

Perusopetuksen päättämistä ja seuraavaan vaiheeseen siirtymistä esitellään ja pohditaan monipuolisesti ja esille nostetaan myös oppilaan näkökulma.

”Siirtymä edellyttää suunnitelmallista ja monialaista yhteistyötä sekä vuorovaikutusta oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa.”

”Siirtyminen kohti uutta elämänvaihetta edellyttää nuorilta lisääntyvää elämänhallintaa, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta.”

Koulun tehtävänä on tukea nuoria ja opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa nähdään oppilaiden tarve monipuoliselle ohjaukselle. On varattava aikaa keskusteluun oppilaiden kanssa heidän suunnitelmistaan ja auttaa heitä ymmärtämään jatko-opintojen asettamia vaatimuksia ja tekemään realistisia valintoja. (Opetushallitus 2014, 4-5, 208-212.)

Lukion opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2003, 188) sanotaan,

että opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukion aikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.

”Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta.”

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla on myöskin oikeus saada opinto-ohjausta. Opinto-ohjaus on henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun. Opiskelijan tulee osata hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä työtä tai opiskelupaikkaa myös ulkomailta. Jokaiselle opiskelijalle on laadittava heidän valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Päättövaiheessa annettavan ohjauksen tehtävänä on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Tämä edellyttää usein yhteistyötä muun muassa työvoimatoimiston, yritysten ja ammattijärjestöjen kanssa. Tietoa opiskelijat tarvitsevat myös jatko-opintoväylistä. (Opetushallitus 2014.)

Korkeakouluohjausta ei ole kovin yhtenäisesti tai laajasti määritelty.

Ohjauspalveluiden järjestämisestä päätetään yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja ohjausta koskevat suunnitelmat ovat osa korkeakoulujen laatujärjestelmää. Ohjausta on kehitetty korkeakouluissa muun muassa erilaisten hankkeiden avulla. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 15.) Yliopistolaissa (558/2009, 40§) sanotaan, että yliopiston tulee järjestää opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Laissa ammattikorkeakouluista (352/2003, 24 §) opettajien tehtävien kohdalla sanotaan, että opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyö ja niihin liittyvät tehtävät. Opiskelijoilla on siis oikeus ohjaukseen korkeakouluissakin ja

käytännössä useissa korkeakouluissa on opinto-ohjaaja tai uraohjaajia, mutta ohjauskäytänteet ovat vaihtelevia. Ohjausta halutessaan opiskelijalta vaaditaan usein oma-aloitteellisuutta, toisaalta sitä voi olettaa ja vaatiakin korkeakouluopiskelijalta.

Aikuisten ohjaus on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi, mutta sen toteuttamismuodot ovat hajanaisia. (Onnismaa 2007, 69.) Yksi aikuisille suunnattu oppimis- ja ohjausympäristö on muille kuin oppivelvollisille järjestettävä perusopetus ja lukiokoulutus, joka koskettaa esimerkiksi maahanmuuttajia. Tätä varten on laadittu aikuisille perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Asiakirjassa määritellään, että opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja päätösten tekemiseen. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. (Opetushallitus 2004, 11). Käytännössä kuitenkin monet ohjausta tarvitsevat aikuiset ovat koulutuksen ulkopuolella.

Koulut ja oppilaitokset toteuttavat monipuolisesti ohjausta, mutta ohjaukselle on tarvetta näiden ulkopuolellakin. Millaisille ohjauspalveluille on sitten tarvetta koulujen ja oppilaitosten ulkopuolella? Tämän lisäksi on aiheellista pohtia, että millaisille ohjauspalveluille on tarvetta kouluissa. Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava ohjaus on monipuolista ja useat oppilaan- ja opinto-ohjaajat hyödyntävät työssään erilaisia ohjausmenetelmiä ja -resursseja. Tutkimuksen kohteena oleva Kunkoululoppuu.fi -sivusto on yksi väline, jota osa opoista hyödyntää työssään. Sivustolle tullaan toisinaan ensimmäistä kertaa opon tunnilla, mutta sen jälkeen oppilaat saattavat itsenäisesti palata käyttämään palvelua. (Tenhunen-Ruotsalainen 2014).