K OULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA SISÄLTÖ

Kotitalousopettajakoulutuksen järjestämistä ja sisältöä koskevia väittämiä oli ”koulutuksen järjes-täminen ja sisältö” -osiossa yhteensä yksitoista kappaletta. Keskeisimmät tulokset on koottu tau-lukkoon 11. Tuloksissa esille nousi erityisesti, että vastaajien mielestä koulutuksen käytäntö- ja teoriaopinnot ovat tukeneet toisiaan (84 %), mutta silti koettiin, että koulutuksessa on liian vähän käytännönläheisyyttä (63 %).

”Käytännönläheisyyttä tarvittaisiin enemmän.” (V21)

”Käytännönläheisyyttä vielä enemmän kaikkeen tekemiseen ja aiheisiin.” (V25)

Kotitalousopettajan käytännönläheistä työtä tukisi vierailut erilaisiin oppimisympäristöihin. Vie-railuja tulisi tulosten mukaan olla enemmän koulutuksessa, sillä vain 19 % vastaajista piti vierai-lujen määrää koulutuksessa riittävänä. Vieraivierai-lujen lisäksi koulutukseen toivottiin mahdollisuuksia työskennellä yhteistyössä erilaisten yhteistyötahojen kanssa.

”Lisää toimintaa tai mahdollisuus yhteistyöhön yhteistyötahojen kanssa esim. Martat, Maa- ja kotitalousnaiset yms.” (V5)

”Lisää - - yhteistyötä oppilaitosten kanssa.” (V30)

Lähes kaikki vastaajat (97 %) kokivat, että kotitalouden toiminnan eri osa-alueita on käsitelty mo-nipuolisesti kotitalousopettajakoulutuksessa. Nämä vastaajat kokivat koulutuksen antaneen katta-vammat sisällölliset perusteet kotitalouden oppiaineesta (U= 0.500, p < .001) kuin ne vastaajat (3

%), jotka olivat eri mieltä väittämän kanssa. Tämän lisäksi vastaajat, joiden mielestä kotitalouden toiminnan eri osa-alueita on käsitelty monipuolisesti, kokivat saaneensa tarvittavat tiedot kotita-lousopettajan työtehtävistä suoriutumiseen (U=2.500, p < .05). Samanlaista yhteyttä ei havaittu kotitalouden taitojen suhteen.

Koulutuksen järjestäminen ja sisältö -osiossa kysyttiin lisäksi muun muassa koulutuksen tarjoa-mista tutkimusopinnoista. Yli puolet vastaajista (72 %) oli sitä mieltä, että tutkimusopintojen pai-notus on liian suuri kotitalousopettajakoulutuksen opetussuunnitelmassa. Tutkimusopintojen kui-tenkin koettiin vahvistavan omaa osaamista alalla (53 %). Nämä vastaajat olivat myös samanaikai-sesti sitä mieltä, että tutkimusopintojen painotus on koulutuksessa ollut liian suuri, toisin kuin ne vastaajat, jota eivät kokeneet tutkimusopintojen vahvistavan omaa osaamista alalla (U=78,500, p

< .05). Avoimissa vastauksissa moni vastaaja ilmaisi, että kotitalousopettajakoulutus painottaa lii-kaa tutkimusopintoja.

”Ollakseen käytännönläheinen ala tieteellistä ja tutkimuskursseja on paljon. Liikaa.”

(V21)

”Vähemmän tutkimusopintoja. Esim. syventäviä tutkimusopintoja voisi kohdentaa enem-män niistä kiinnostuneille ja tutkijan uralle suuntautuville.” (V30)

”Tutkimustietoa tarvitaan, mutta koulutuksessa on valtavasti painoa tutkimustiedossa, jota voisi hiukan keventää.” (V32)

TAULUKKO 11. Koulutuksen järjestäminen ja sisältö -osa-alueen muuttujien frekvenssija-kaumien prosenttiosuudet (n=32)

Muuttujat Eri mieltä (%) En osaa sanoa (%) Samaa mieltä (%)

1. Opinnoissa käsitellään mo-nipuolisesti kotitalouden toi-minnan eri osa-alueita.

3 % 0 % 97 %

3. Kotitalousopettajakoulu-tuksen opintojaksojen käy-täntö- ja teoriaosuudet tuke-vat toisiaan.

16 % 0 % 84 %

4.Koulutuksessa on liian vä-hän käytännönläheisyyttä.

34 % 3 % 62 %

6. Koulutuksessa on liian

10. Osaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa moni-puolisesti työssäni.

28 % 0 % 72 %

11. Olen saanut yliopistolta riittävästi tukea ja ohjausta opintoihini koulutuksen ai-kana.

38 % 0 % 62 %

Erityispedagogiikan opintojen puutteellisuus kotitalousopettajakoulutuksessa osoittautui il-meiseksi, sillä 94 % vastaajista oli sitä, mieltä, että erityispedagogiikan opinnot ovat irrallisia ko-titalousopetuksesta. Nämä vastaajat, jotka kokivat erityispedagogiikan opinnot irrallisiksi kotita-lousopetuksesta, olivat kuitenkin sitä mieltä, että osaavat koulutuksen myötä soveltaa pedagogista tietoa (U= 2,500, p < .041), toisin kuin ne vastaajat (6 %), jotka eivät kokeneet erityispedagogiikan opintoja irrallisiksi.

”Erityispedagogiikkaa on aivan liian vähän suhteessa nykyiseen oppilasainekseen.” (V21)

”Myös erityispedagogiikka pitäisi olla vahvemmin esillä, sillä nyky koulun oppilasryhmissä jopa puolet voivat olla tehostetun tuen oppilaita.” (V24)

”Oppilaiden henkiseen pahoinvointiin ja vaikean käytöksen hallitsemiseen ei panosteta koulutuksessa millään tavalla.” (V24)

”Erityispedagogiikkaa sekä erilaisten oppilaiden tukemista (heikompia ja edistyneempiä) tulisi lisätä.” (V27)

”Aineenhallinta on kotitalousopetuksessa tärkeää, mutta nykyään kotitalousopettajan työ-hön ja opettajan työtyö-hön kuuluu paljon muutakin: päivät kuluvat opetustyön ja varaston hallinnan lisäksi - - palaverien pitämiseen ja muuhun sosiaalityöhön, mistä ei koulutuk-sessa puhuta lainkaan.” (V18)

Koulutuksen järjestäminen ja sisältö -osiossa vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa TVT-osaamistaan koulutuksen valossa sekä mielipidettä siitä, ovatko he saaneet yliopistolta riittävästi tukea opintojensa aikana. Vastaajat kokivat TVT-osaamisensa vahvaksi, ja heistä 72 % osasi hyö-dyntää sitä työssään. Yli kolmasosa (38 %) vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut riittävästi tukea ja ohjausta opintoihinsa yliopistolta koulutuksen aikana.

Vastaajista 56 % koki osaavansa soveltaa kolmiportaisen tuen mallia työssään, minkä havaittiin olevan yhteydessä myös oppilaiden oppimiseen. Täten vastaajat (56%), jotka olivat sitä mieltä, että osaavat soveltaa kolmiportaisen tuen mallia työssään kokivat, että osaavat koulutuksen myötä edis-tää oppilaiden oppimista (U=54.000, p <.001), toisin kuin ne vastaajat (44%), jotka eivät osanneet soveltaa kolmiportaista tukea työssään. Avoimien vastausten perusteella syvällisempää perehty-mistä kolmiportaisen tuen malliin kaivattiin.

”Koulutuksessa olisi hyvä käydä kolmiportainen tuki käytännössä.” (V16)

”Koulussa työskentelevän kotitalousopettajan näkökulmasta koulutuksen tulisi antaa eväitä kohtaamaan tämän päivän haasteet koulussa - - kolmiportainen tuki, sillä nämä ai-heet jäävät koulutuksessa ulkopuolelle.” (V20)

”Kolmiportaisen tuen malli jäi puhtaasti teoriatasolle kotsan opinnoissa.” (V21)

Vastaajien näkemyksiä kotitalousopettajakoulutuksen sivuaineopintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin liittyen tarkasteltiin kolmen väittämän pohjalta. Taulukosta 12 voidaan havaita, että ko-titalousopettajakoulutukseen kaivataan laajempaa sivuaineopintotarjontaa (56 %) ja vapaasti valit-tavia opintoja (75 %). Kaksoiskompetenssin koettiin auttavan opettajaksi työllistymisessä (75 %).

TAULUKKO 12. Vastaajien mielipiteet koulutuksen tarjoamista sivuaineopinnoista (n=32)

Muuttujat Eri mieltä (%) En osaa sanoa (%) Samaa mieltä (%) 51. Kotitalousopettajan

asi-antuntijuutta tukevia sivuai-neopintoja on koulutuksessa tarjolla monipuolisesti.

56 % 6 % 38 %

52. Vapaasti valittavia opin-toja on tarjolla liian vähän kotitalousopettajakoulutuk-sessa.

16 % 9 % 75 %

53. Kaksoiskompetenssi aut-taa opettajaksi työllistymi-sessä.

3 % 22 % 75 %

Avoimista vastauksista nousi esille, että koulutuksen tarjoamat sivuaineet tukevat enemmän koti-talousopettajana työskenteleviä kuin yrityksissä ja järjestöissä työskenteleviä. Sivuainevaihtoeh-toja toivottiinkin enemmän, jotta myös yrityksiin ja järjestöihin työllistyvät kotitalousopettajat voi-sivat syventää asiantuntijuuttaan mielekkäillä sivuaineilla. Toisena vaihtoehtona ehdotettiin, että erilaisiin yrityksiin ja järjestöihin työllistyville voitaisiin tarjota erillistä tutkintolinjaa tai vapaasti valittavia opintojaksoja.

”Yrityksessä/järjestössä työskentelevälle kotitalousopettajaopiskelijalle hyödyllisistä olisi sivuaineiden laajempi kirjo (esim. markkinointi, viestintä, ravitsemus, elintarviketieteet jne.).” (V20)

”Erikoistumismahdollisuuksia tulisi tarjota joko erillisenä tutkintolinjana (HY) tai valin-naisina kursseina.” (V27)