9 POHDINTA
9.4 J ATKOTUTKIMUSAIHEET
Koulutuksen kehittämisen kannalta tutkimustietoa tarvitaan jatkuvasti, joten jatkotutkimusaiheiden pohtiminen tästä näkökulmasta on hyvinkin tarpeellista. Tämän tutkielman pohjalta voidaan tarjota useita uusia jatkotutkimusideoita. Tutkielmassa esiin nousseiden tulosten perusteella erityisesti ko-titalousopettajan pedagogisia valmiuksia olisi tarpeellista tutkia tarkemmin. Lisäksi tutkielmasta ilmeni, että erityispedagogiset opinnot ovat irrallisia muusta kotitalousopettajakoulutuksesta ja niitä on tulosten mukaan liian vähän. Tämän vuoksi olisikin mielenkiintoista tutkia, mitä erityispe-dagogisia kompetensseja koulutus nykyisessä opetussuunnitelmassa painottaa. Erityispedagogista näkökulmaa voitaisiin myös saada tutkimalla, miten inklusiivinen kotitalousopetus toteutuu nyky-päivän koulumaailmassa. Ilmiötä voisi tarkastella kotitalouden opiskelijan, opettajan tai kotitalous-opettajakoulutuksen näkökulmasta. Opettajankoulutuksen siirryttyä Savonlinnasta Joensuuhun syksyllä 2018, olisi koulutuksen siirtymävaikutuksia myös ajankohtaista tutkia.
Tutkielmassa tarkasteltua kotitalousopettajan asiantuntijuutta voisi tutkia laajemmin ottamalla tut-kimuksen kohdejoukkoon Itä-Suomen yliopistossa opiskelevien kotitalousopettajaopiskelijoiden lisäksi Helsingin yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat. Tällöin voitaisiin saada moniulotteisempi kuva siitä, millaisena kotitalousopettajan asiantuntijuus nähdään opiskelijoiden näkökulmasta.
Ai-hetta voitaisiin myös tutkia työelämälähtöisesti selvittämällä, millaisia valmiuksia ja kompetens-seja työelämässä toimivat kotitalousopettajat odottavat vastavalmistuneen kotitalousopettajan omaavan.
LÄHTEET
Akkerman, S. & Meijer, P. 2011. A dialogical approach to conceptualizing teacher identity Teach-ing and Teacher Education Vol. 27 (1). 308–319.
Alhija, F. N-A. 2015. Teacher Stress and Coping: The Role of Personal and Job Characteristics.
Procedia - Social and Behavioral Sciences. Vol. 185. 374–380.
Austin, V., Shah, S. & Muncher, S. 2005. Teacher stress and coping strategies used to reduce stress.
Occupational Therapy International. Vol 12 (2). 63–80.
Arminen, H., Hujala, M. & Hynninen, T. 2019. Opiskelijapalaute yliopisto-opetuksen laadun mit-tarina: mitä opiskelijoiden opintojaksopalautteesta voidaan päätellä? Yliopistopedagog-iikka 2019/2.
Bereiter, C. & Scardamalia, M. (1993) Surpassing ourselves: an inquiry into the nature and impli-cations of expertise. Chicago: Open Court.
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M. & Rumble, M. 2010. Defining Twenty-First Century Skills. Teoksessa P., Griffin, B. McGaw. & E., Care (toim). Assement and Teaching of 21st Century Skills. Springer: Dordrecht.
Butt, B. & Rehman, K. 2010. A study examining the students satisfaction in higher education.
Procedia Social and Behavioral Sciences 2. 5446–5450.
Chapman, J. W & Tunmer, W. E. 2003 Reading Difficulties, Reading-Related Self-Perceptions, and Strategies for Overcoming Negative Self-beliefs. Reading & Writing Quarterly. Vol.
19(1). 5–24. DOI: 10.1080/10573560308205.
Collie, R. J., Shapka, J. D. & Perry, N. E. 2012. School Climate and Social-Emotional Learning:
Predicting Teacher Stress, Job Satisfaction, and Teaching Efficacy. Journal of Educational Psychology. Vol. 104 (4).
Dobbins, K. 2009. Teacher creativity within the current education system: A case study of the perceptions of primary teachers. Education 3–13. Vol. 37 (2). 95–104.
Dreyfus, H., & Dreyfus, S. (1986). Mind over machine: The power of human intuition and exper-tise in the era of the computer. New York: Free Press.
Dwyer, C. P., Hogan, M. J. & Stewart, I. 2014. An integrated critical thinking framework for the 21st century. Thinking Skills and Creativity 12. 43–52.
Elorinne, A-L. 2018. Juhlapuhe. Kotitalousopettajien liitto ry 100 vuotisjuhla.
Elorinne, A-L. 2019. Kotitalousopetuksen pedagogiikka -posteri. Itä-Suomen yliopisto.
Elorinne, A-L., Arai, N. & Autio, M. 2016. Pedagogics in home economics meet the everyday life:
crossing boundaries and developing insight. Teoksessa E. Kimonen & R. Nevalainen (toim.) 2016. Reforming Teaching and Teacher Education: Bright Prospects for Active Schools. Rotterdam, the Netherlands: Sense Publishers.
Ellis, S. & Smith, V. 2017. Assessment, teacher education and the emergence of professional ex-pertise. Literacy, 51 (2), 84–93.
Friend, M. & Cook, L. 2016. Interactions: Collaboration skills for school professionals. Boston:
Pearson Education.
Guerriero, S. 2017. Pedagogigal knowledge and the changing nature of the teaching profession.
Pariisi: OECD:n julkaisuja.
Hakkarainen, K. 2005. Asiantuntijuus ja oppiminen työelämässä -psykologisia näkökulmia. Pu-heenvuoro Osaaminen murroksessa -työelämälähtöisen osaamisen tunnistaminen ja tun-nustaminen seminaarissa 12.4.2005 Helsinki.
Hangelin, S. & Holmström, A. 2019. Opettajan ammatti on monipuolinen asiantuntijatehtävä. Tu-run Sanomat 26.1.2019.
Haverinen, L. 2009. Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan – kertomukset kotitalousopetuksen hiljaisen tiedon tulkkina. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 8. Helsinki:
Helsingin yliopisto.
Haverinen, L. & Saarilahti, M. 2009. Arjen hallinnasta arjen vastuuseen? Näkökulmia ja sovelluk-sia arjen hallinta -käsitteestä. Teoksessa H. Janhonen-Abruquah (toim) 2009. Kodin arki.
Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 19. Helsinki: Helsingin yliopisto. 74.
Haverinen, L. 2014. Tutkimuksellisen ajattelun kehittäminen kotitalousopettajien koulutuksessa.
Teoksessa H. Kuusisaari & L. Käyhkö (toim.) Tutki, kehitä, kehity: Kotitalous yhteiskun-nallisena oppiaineena. Helsinki: BoD – Books on Demand. 21–38.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uudistettu painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Helakorpi, S. 2010. Työ ja ammattitaito. Teoksessa S. Helakorpi, H. Aarnio & M. Majuri. 2010.
Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkea-koulu. 55–80.
Helsingin yliopisto. 2015. Kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutusten tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016–2021. https://guide.student.helsinki.fi/sites/default/files/inline-fi-les/HY353754.pdf [luettu 4.11.2019]
Helsingin yliopisto. 2019a. Kotitalousopettajan opintosuunta 2019–2020. Kasvatustieteen kandi-daatin tutkintorakenne 180 op, kotitalousopettajan opintosuunta. https://weboodi.hel-
sinki.fi/hy/jsp/opeopas/jsp/opastutkrak- kats.jsf?Kieli=1&MD5avain=&vl_tila=5&Opas=6414&Org=116715340&alusta=1&esi-katselu=0 [luettu 26.11.2019]
Helsingin yliopisto. 2019b. Kotitalousopettajan opintosuunta 2019–2020. Kasvatustieteen maiste-rin tutkintorakenne 120 op, kotitalousopettajan opintosuunta. https://weboodi.hel-
sinki.fi/hy/jsp/opeopas/jsp/opastutkrak- kats.jsf?Kieli=1&MD5avain=&vl_tila=5&Opas=6415&Org=118077949&alusta=1&esi-katselu=0 [luettu 26.11.2019]
Hirsjärvi, S., Remes, S. & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Helsinki:
Tammi.
Hughes, A. J. 2017. Educational Complexity and Professional development: Teachers´ Need for Metakognitive awareness. Journal of Technology Education Vol. 29 (1). 25–44.
Hölttä, M. 2014. Tieto- ja viestintätekniikka kotitalousopetuksessa. Teoksessa H. Kuusisaari & L.
Käyhkö (toim.) Tutki, kehitä, kehity: Kotitalous yhteiskunnallisena oppiaineena. Helsinki:
BoD – Books on Demand. 67–78.
IFHE. 2008. IFHE Position Statement. https://www.ifhe.org/fileadmin/user_up-load/IFHE/IFHE_Resolutions/IFHE_Position_Statement_2008.pdf [luettu 4.11.2019]
Itä-Suomen yliopisto. 2018. UEF opinto-opas 2018–2019. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan-koulutuksen osasto. Filosofinen tiedekunta. https://kamu.uef.fi/wp-con-tent/uploads/2017/08/UEF-skope-opinto-opas-2018-2019.pdf [luettu 24.10.2019]
Itä-Suomen yliopisto. 2019a. Kotitalousopettajakoulutus. https://weboodi.uef.fi/weboodi/vl_ke-
hys.jsp?Kieli=1&MD5avain=0624db62-3286-4fb0-8c04-8fa3dcb3e83c&vl_tila=1&Opas=4075&Org=-1 [luettu 4.11.2019]
Itä-Suomen yliopisto. 2019b. Kotitalousopettajakoulutus. https://www.uef.fi/web/skope/kotita-lousopettajakoulutus [luettu 4.11.2019]
Itä-Suomen yliopisto. 2019c. Uef. Smart start. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kotitalousopettajakoulutus. https://www.uef.fi/documents/288123/0/UEF_SmartS-tart_kotitalous_2019valmis.pdf/4879949f-b814-407b-a7ca-290730d492f9 [luettu 4.11.2019]
Itä-Suomen yliopisto. 2020. Siirtymäsäännöt. https://kamu.uef.fi/student-book/siirtymasaannot/
[luettu 10.1.2020]
Janhonen, K., Mäkelä, J. & Palojoki, P. 2015. Perusopetuksen ruokakasvatus ravintotiedosta ruo-katajuun. Teoksessa H. Janhonen-Abruquah & P. Palojoki (toim.) Luova ja vastuullinen
kotitalousopetus. Creative and responsible Home Economics education. Helsinki: Helsin-gin yliopisto. 107–120.
Janhonen, K. 2018. Ruokatajun kehittyminen tukee kokonaisvaltaista arjen hyvinvointia. Valta-kunnallinen työpajayhdistys. Blogi-kirjoitus 7.3.2018. https://blogi.tpy.fi/2018/03/07/ruo-katajun-kehittyminen-tukee-kokonaisvaltaista-arjen-hyvinvointia/ [luettu 23.3.2020]
Jennings, P.A. & Greenberg, M. T. 2009. The Prosocial Classroom: Teacher Social and Emotional Competence in Relation to Student and Classroom Outcomes. Review of Educational Re-search Vol. 79 (1). 491–525.
Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K. & Kansanen, P. 2016. Opettajan didaktiikka. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Kaukinen, L. & Rauma, A-L. 1998. Kotitalouden ja tekstiilityönopettajien koulutus Savonlinnassa.
Teoksessa L. Kaukinen & A-L. Rauma (toim.) Kotitalouden ja tekstiilityönopettajien kou-lutusta Joensuun yliopistossa Savonlinnassa. 40-vuotisjuhlajulkaisu. Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita. N:o 71.
Karhunen, V., Rasi, I., Lepola, E., Muhli, A. & Kanniainen A. 2010. IBM SPSS Statistics perusteet.
Oulu: Oulun yliopisto, tietohallinto.
Karhunen, V., Rasi, I. & Kanniainen, A. 2010. IBM SPSS Statistics menetelmiä. Oulu: Oulun yli-opisto, tietohallinto.
Karila, K. & Ropo, E. 1997. Näkökulmia asiantuntijuuden olemukseen ja kehitykseen opettajatut-kimusten valossa. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asi-antuntijuus. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opistopaino. 149–157.
Karjaluoto, H. 2007. SPSS opas markkinatutkijoille. University of Jyväskylä, School of Business and Economics. Working paper N:o 344/2007. https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/20844/wp344.pdf [luettu 1.3.2020]
Kananen, J. 2008. Kvantti. Kvantitatiivinen tutkimus alusta loppuun. Jyväskylän ammattikorkea-koulun julkaisuja 89.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). 2019. ”Että tietää missä on menossa” Oppimi-sen ja osaamiOppimi-sen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Tiivistelmät 6:2019.
https://karvi.fi/app/uploads/2019/04/KARVI_T0619.pdf [luettu 17.3.2020]
Ketokivi, M. 2015. Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Helsinki: Gaudeamus.
Kivilehto, S. & Ritala, W. 2014. Ikäihmisten arjen rakentuminen. Teoksessa P. Korvela & T.
Tuomi-Grön (toim.) Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Kulutta-jatutkimuskeskuksen kirjoja 9. 236–269.
Kiviranta, J. & Tiirola, A. 2019. Yliopistokoulutus kotitalousopettajien asiantuntijuuden kehittä-jänä. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Kotitaloustieteen pro gradu -tutkielma.
Kontro, K. 2014. Savonlinnasta vuosina 2008–2012 pääaineena kotitaloustiede valmistuneiden kasvatustieteen maistereiden työllistyminen, koulutuksen laadun arviointi ja sen kehittämi-nen. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Kotitaloustieteen pro gradu -tutkielma.
Korhonen, V. & Koivisto, M. 2007. Muuttuvat oppimisympäristöt ja yliopisto-opettajan asiantun-tijuus. Teoksessa V. Korhonen (toim.) Muuttuvat oppimisympäristöt yliopistossa? Tam-pere: Tampere University Press. 59–77.
Korvela, P. & Tuomi-Grön, T. (toim.) 2014. Arjen rakentuminen ja rytmit elämän käännekohdissa.
Teoksessa P. Korvela & T. Tuomi-Grön (toim.) Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 9. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
10–29.
Korvela, P. 2014. Arjen rakentumisen ja rytmien kokoavaa tarkastelua. Teoksessa P. Korvela & T.
Tuomi-Grön (toim.) Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Kulutta-jatutkimuskeskuksen kirjoja 9. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. 318–341.
Kotitalousopettajien liitto. 2019. Kotitalousalan tutkimus. https://www.kotitalousopetta-jat.fi/koti-talousopettajuus/kotitalousalan-tutkimus. [luettu 4.11.2019]
Kotitalousopettajakoulutuksen opetussuunnitelmat 2011–2020. Kotitalousopettajakoulutus.
Opinto-opas. https://weboodi.uef.fi/weboodi/vl_kehys.jsp?Opas=4075 [luettu 1.12.2019]
Kozina, F.L. 2016. Pre-service Home Economics Teachers’ Attitudes on Selected Aspects of Prac-tical Teaching. Center for Educational Policy Studies Journal, Vol. 6 (3). 101–116.
Krathwohl, D. R. 2002 A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory Into Practice:
Revising Bloom’s Taxonomy. Vol.41(4). 212–218.
Kuusisaari, H. 2014. Kotitalousoppiaine yhteiskunnallisena suunnannäyttäjänä. Teoksessa H. Kuu-sisaari & L. Käyhkö (toim.) Tutki, kehitä, kehity: Kotitalous yhteiskunnallisena oppiai-neena. Helsinki: BoD – Books on Demand. 9–20.
Kuula-Luumi, A. 2018. Turvaa tutkittavan anonymiteetti. Artikkeli. Vastuullinen tiede. Tutkimus-etiikka ja tiedeviestintä Suomessa. https://vastuullinentiede.fi/fi/jatkokaytto/turvaa-tutkitta-van-anonymiteetti [luettu 23.3.2020]
Laitila, J. Vuorjoki, J. 2017. Savonlinnan opettajankoulutuksen muutostarve? Mitä mieltä Savon-linnasta vuosina 2013–2016 pääaineena kotitaloustiede valmistuneet kasvatustieteen mais-terit ovat saamastaan koulutuksesta. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Kotita-loustieteen pro gradu -tutkielma.
Lange, K. 2009. Yhtenäinen peruskoulu ja opettajankoulutus. Teoksessa S. Blomberg, J. Komulai-nen, K. Lange, K. Lapinoja, R. PatrikaiKomulai-nen, U. Rohiola, S. Sahi, T. Turunen (toim.) Opet-tajuuteen ohjaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. 135–164.
Latomaa, S. 2001. Opiskelijoiden orientaatiot yliopisto-opiskelussa. Teoksessa E. Poikela & S.
Öystilä (toim.) Tutkiminen on oppimista – ja oppiminen tutkimista. Tampere: Tampereen yliopistopaino. 53–69.
Leko, M., Brownell, M. T., Sindelar, P. T. & Murphy, K. 2012. Promoting Special Education Pre-service Teacher Expertise. Focus on Exeptional Children. Vol. 44 (7).
Lindblom-Ylänne, S., Trigwell, K., Nevgi, A. & Ashwin, P. 2006 How approaches to teaching are affected by discipline and teaching context. Studies in Higher Education. Vol. 31 (3). 285–
298.
Majanen, E. 2010. Savonlinnasta vuosina 2001–2007 pääaineena kotitaloustiede valmistuneiden kasvatustieteen maistereiden työllistyminen, koulutuksen laadun arviointi ja sen kehittämi-nen. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Kotitaloustieteen pro gradu- tutkielma.
Markkanen, P. 2002. Opetuksen tuhat taikatemppua – Onko opetusmenetelmällä väliä? Selvitys-opetusmenetelmistä Oulun yliopistossa. Uutisia opetuksen kehittämisestä Oulun yliopiston laitoksilla vol 16/2002. Oulu: Oulun yliopisto.
Metsämuuronen, J. 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos, 3. laitos, 2. korjattu painos. Helsinki: International Methelp ky.
Murtonen, M. 2017. Yliopisto-opetuksen tavoitteena korkeatasoinen oppiminen. Teoksessa M.
Murtonen (toim.) Opettajan yliopistolla: korkeakoulupedagogiikan perusteet. Tampere:
Vastapaino. 17–39.
Myllyniemi, S. (toim.) 2015. Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015. Nuorisoasiain neuvottelukun-nan julkaisuja 54. 5.
Mäkelä, J. 2015. Epilogi. Teoksessa H. Janhonen-Abruquah & P. Palojoki (toim.) Luova ja vastuul-linen kotitalousopetus. Creative and responsible Home Economics education. Helsinki:
Helsingin yliopisto. 202–203.
Niemi, R. 2014. Kotitalousopettaja oman opetuksen kehittäjänä ja tutkijana. Teoksessa H. Kuusi-saari & L. Käyhkö (toim.) Tutki, kehitä, kehity: Kotitalous yhteiskunnallisena oppiaineena.
Helsinki: BoD – Books on Demand. 79–100.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi
OECD 2003. The Definition and Selection of Competencies. Executive Summary.
http://www.oecd.org/pisa/35070367.pdf. [luettu 20.10.2019]
Opetusalan ammattijärjestö OAJ. 2014. Opettajan arvot ja eettiset periaatteet.
https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-peri-aatteet/ [luettu 16.12.2019]
Opetusalan ammattijärjestö OAJ. 2016. Askelmerkit digiloikkaan. OAJ:n julkaisusarja 3:2016.
file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/askelmerkitdigiloikkaan.pdf [luettu 19.3.2020]
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushalli-tus.
Opetushallitus 2020. Kotitalous perusopetuksessa. S2 Asuminen ja yhdessä eläminen.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/s2-asuminen-ja-yhdessa-elaminen. [luettu 13.2.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajan-koulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. https://minedu.fi/docu- ments/1410845/4583171/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia [luettu 18.3.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeet 2017. https://mi-nedu.fi/opettajankoulutus-hankkeet-2017. [luettu 6.1.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta.
https://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+tilannekuvara-portti/7c8ab5b4-62ee-1dd6-57ee-4d040075e200 [luettu 17.3.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Bolognan prosessi: Eurooppalaista korkeakoulutusyhteistyötä tehostetaan opiskelijoiden ja korkeakoulujen hyödyksi. Tiedote. https://minedu.fi/artik- keli/-/asset_publisher/eurooppalaista-korkeakoulutusyhteistyota-tehostetaan-opiskelijoi-den-ja-korkeakoulujen-hyodyksi. [luettu 15.10.2019]
Paatero, S. & Tikkanen, T. 2020. Miten opekoulutus luovii muuttuvassa maailmassa? Opettaja 5/2020. 28–31.
Pantić, N. & Wubbels, T. 2010. Teacher competencies as a basis for teacher education – Views of Serbian teachers and teacher educators. Teaching and Teacher Education. Vol. 26 (3), 694–
703.
Palonen, T., Lehtinen, E. & Hakkarainen, K. 2017. Asiantuntijuuden kehittyminen ja tieteenalan jäseneksi kasvaminen. Teoksessa M. Murtonen (toim). Opettajana yliopistolla: korkeakou-lupedagogiikan perusteet. Tampere: Vastapaino. 40–62.
Palonen, T. & Murtonen, M. 2006. Verkko-opiskelulla tavoiteltavat kompetenssit. Teoksessa S.
Tervonen & K. Levänen (toim.) Verkko opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (Ko-MiTi) – hankeen esiselvitys. Kuopion yliopisto. 11–36.
Paulick. I., Großschedl, J., Harms, U. & Möller, J. 2016. Preservice Teachers’ Professional Knowledge and Its Relation to Academic Self-Concept. Journal of Teacher Education. Vol.
67 (3). 173–182.
Pendergast, D., Garvis, S. & Kanasa, H. 2011. Insight from the Public on Home Economics and-Formal Food Literacy. Family & Consumer Sciences Research Journal, Vol. 39 (4). 415–
430.
Pendergast, D. & Dewhurst, Y. 2012. Home economics and food literacy - An international inves-tigation. Griffith University. https://research-repository.griffith.edu.au/bitstream/han-dle/10072/49542/79938_1.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu 10.1.2020]
Postareff, L. 2007. Teaching in Higher Education. From Content-focused to Learning-focused Ap-proaches to Teaching. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen lisensiaatintutkimus
Rauma, A-L. 2003. Kotitaloustiede on nuori ihmistiede. http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tut-ki-vaope/pdft/rauma.pdf [luettu 29.10.2019]
Sahlberg, P., Ravitch, D., Hargreaves, A. & Robinson, S. K. 2015. Finnish Lessons 2.0. What Can the World Learn from Educational Change in Finland? New York: Teachers College Press, Columbia University.
Salo, P. 2016. Opettajuus murroksessa. Soolibooli 16 (8). https://www.sool.fi/opeopiskelija/artik-kelit/opettajuus-murroksessa/ [luettu 1.11.2019]
Savonmäki, P. 2007. Opettajien kollegiaalinen yhteistyö ammattikorkeakoulussa. Mikropoliittinen näkökulma opettajuuteen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Kasvatustieteen lisensiaa-tintutkimus
Shulman, L. S. 1986. Those Who Understand: Knowledge Growth in Teaching. Educational Re-searcher Vol 15 (2). 4–14.
Shulman, L. S. 1987. Knowledge and Teaching: Foundation of the New Reform. Standford Uni-versity. Harvard Educational review Vol. 57 (1). 1–21.
Skaalvik, E. M. & Skaalvik, S. 2011. Teacher job satisfaction and motivation to leave the teaching profession: Relations with school context, feeling of belonging, and emotional exhaustion.
Teaching and Teacher Education. Vol 27 (6). 1029–1038.
Slater, J. 2017. Food Literacy: A Critical Tool in a Complex Foodscape. Journal of Family and Consumer Sciences, Vol. 109 (2). 14–20.
Soljanto, H. & Palojoki, P. 2015. Kotitalousopettajan käytännön ruoanvalmistustaidot ja kehittyvä asiantuntijuus. Teoksessa H. Janhonen-Abruquah & P. Palojoki (toim.) Luova ja vastuulli-nen kotitalousopetus. Creative and responsible Home Economics education. Helsinki: Hel-singin yliopisto. 121–134.
Suomen opettajaksi opiskelevien liitto. 2018. Selvitys opettajankoulutuksen antamista työelämä-valmiuksista. https://www.sool.fi/vaikuttaminen/tyoelamavalmiudet/ [luettu 18.3.2020]
Suomen opettajaksi opiskelevien liitto. 2019. Tavoitteet opettajankoulutukselle.
https://www.sool.fi/site/assets/files/1320/tavoitteet_opettajankoulutukselle_2019-web.pdf [luettu 18.3.2020]
Taajamo, M., Puhakka, E. & Välijärvi, J. 2014. Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2013. Yläkoulun ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:15.
Tamminen, O. 2019. Opetusharjoittelut ovat opettajankoulutuksen ydintä.
https://www.sool.fi/opeopiskelija/artikkelit/opetusharjoittelut-ovat-opettajankoulutuksen-ydinta/ [luettu 18.3.2020]
Tervonen, S. & Levänen K. 2006. Näkymättömästä näkyvää. Verkko-opiskelun kompetenssit, mi-toitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys. Kuopion Yliopisto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Keskeisiä käsitteitä. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita [luettu 10.1.2020]
Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2020. Tieteellinen tutkimus ja tietosuoja. https://tietosuoja.fi/tie-teellinen-tutkimus. [luettu 23.3.2020]
Tirri, K. & Kuusisto, E. 2019. Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Helsinki: Gaudeamus.
Truman, E., Lane, D. & Elliot, C. 2017. Defining food literacy: A scoping review. Appetite 116.
365–371.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Hel-sinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turkki, K. 1990. Kotitalous oppiaineena ja tieteenalana: Näkemyksiä ja taustoja oppiaineen edel-leen kehittämiseksi. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Turkki, K. 1999. Kotitalousopetus tienhaarassa: Teknisistä taidoista kohti arjen hallintaa. Helsinki:
Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitos.
Turkki, K. 2009. Koti ja kotitalous – elinikäistä oppimista ja kasvamista vastuullisuuteen. Teok-sessa J. Lampinen & M. Melén-Paaso (toim.) Tulevaisuus meissä. Kasvaminen maailman-laajuiseen vastuuseen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:40. 101–107.
Turkki, K. 2012. Home Economics – A Forum for Global Learning and Responsible Living. Teo-ksessa D. Pendergast, S. McGregor, K. Turkki (toim.) Creating home economics futures:
The next 100 years. Bowen Hills: Australian Academic Press. 40–41.
Turunen, T., Komulainen, J. & Rohiola, U. 2009. Opiskelijan ammatillinen kehittyminen. Teok-sessa S. Blomberg, J. Komulainen, K. Lange, K. Lapinoja, R. Patrikainen, U. Rohiola, S.
Sahi, T. Turunen (toim.) Opettajuuteen ohjaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. 179–187.
Turun yliopisto. 2019. Moniulotteisen opettajan osaamisen prosessimalli. Ovet-hanke. https://si-tes.utu.fi/ovet/hanke/moniulotteinen-opettajan-osaamisen-malli-map/. [luettu 2.3.2020]
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen kä-sitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. 2019.
Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus Vol. 35 (2). 174–
190.
Tynjälä, P., Virtanen, A., Klemola, U., Kostiainen, E., & Rasku-Puttonen, H. 2016. Developing social competence and other generic skills in teacher education: applying the model of in-tegrative pedagogy. European Journal of Teacher Education. Vol. 39 (3), 368–387.
Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 1998/986.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986 [luettu 10.1.2020]
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004. https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2004/20040794 [luettu 10.1.2020]
Vance, A., Pendergast, D. & Garvis, S. 2015. Teaching resilience: a narrative inquiry into the im-portance of teacher resilience. Pastoral Care in Education Vol. 33 (4).
Van Driel, J. H., Beijaard, D. & Verloop, N. 2000. Professional Development and Reform in Sci-ence Education: The Role of Teachers´ Practical knowledge. Journal of Research in SciSci-ence Teaching. Vol. 32(2). 137–158.
Vidgen, H. & Gallegos, D. 2014. Defining food literacy and its components. Appetite 76. 50–59.
Vidgen, H. 2016. A definition of food literacy and its componets. Teoksessa H. Vidgen (toim.) Food Literacy: Key Concepts for Health and Education. London: Routledge. 35–65.
Väärälä, R. 1995. Ammattikoulutus ja kvalifikaatiot. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Watt, H. M. G. & Richardson, P. W. 2007. Motivational Factors Influencing Teaching as a Career Choise: Development and Validation of the FIT-choice scale. The Journal of Experimental Education. Vol. 75 (3). 167–202.
Yliopistojen opetusalan liitto YLL. 2017. Yliopistokoulutuksen laatutekijöitä. https://yll.fi/wp-content/uploads/2017/03/2017-03-13-Yliopistokoulutuksen-laatutekijo%CC%88ita.pdf [luettu 19.3.2020]
Ympäristöministeriö. 2017. Mitä on kestävä kehitys. https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kes-tava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys. [luettu 1.12.2019]
Äänismaa, P. & Hannula, A. 2005. Kotitalousopetus kohti kestävää kehitystä. Teoksessa J. Enken-berg (toim.), E. Savolainen (toim.) & P. Väisänen (toim.) 2005. Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja. SOKL:n verkkojulkaisuja. 209–221.
Äänismaa, P. & Valjakka, S. 2008. Kotitalousopetus kohti kestävää arjen hallintaa. Teoksessa A.
Niiko, I. Pellikka & E. Savolainen (toim.) Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä. Kirjoituk-sia kuninkaankartanonmäeltä. Joensuun Yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.
166–176.
LIITTEET
LIITE 1. Kotitalousopettajakoulutuksen vastaavuustaulukko vuosien 2011–2014 ja 2014–2018 opetussuunnitelmien välillä sekä vuosien 2014–2018 ja 2018–2021 opetussuunnitelmien välillä
OPS 2011–2014 OPS 2014–2018 OPS 2018–2021 ja ravitsemuksen pe-rusteet 11 op
Ruuanvalmistus ja keit-tiöhygienia 5 op
Ruokaosaaminen ja elin-tarvikehygienia 5 op Ateriasuunnittelu ja
ra-vitsemuksen perusteet 5 op
Kotitaloustyö ja ko-din puhtaanapito 7 op
Kodin puhtaanapidon perusteet 5 op
Puhtauden tuottaminen 5 op
Kotitalous taloudelli-sena ja sosiaalitaloudelli-sena yksikkönä 4 op
Ruokaosaaminen ja ra-vitsemus 5 op
Kotitalous taloudellisena ja sosiaalisena yksik-könä 5 op
Ravitsemusinterventiot ja ruuanvalmistuksen pedagogiikka 5 op
Ravitsemusterveyden edistäminen 5 op Perhe- ja
kuluttaja-kasvatus 7 op
Lapset, nuoret ja kulutus 5 op
Asuminen ja asuin-ympäristö 8 op
Tekstiilit, pintamateri-aalit ja asuminen 5 op
Taitava asuminen 5 op Kotitalouspedagogiikka
Kandidaatin tutkielma 6 op
Kypsyysnäyte 0 op Kypsyysnäyte 0 op Kypsyysnäyte 0 op ravitse-mus- ja ruokajärjestel-missä 5 op
Biotalous ja kestävä ruoka- ja ravitsemusjär-jestelmä 5 op
Ruoka- ja tapakult-tuuri 7 op
Ruoka- ja tapakulttuuri 10 op
Ruoka- ja tapakulttuuri 5 op
Ruokakasvatuksen sosiaali-sen ja taloudellisosiaali-sen toiminnan teoriat 7 op
Kuluttajakasvatus 5 op Kuluttajaosaaminen 5 op
Asuminen ja yhteis-kunta 4 op
Asuminen ja asuinym-päristö 5 op
Asuminen ja ympäristö 5 op
Asuminen ja tilasuun-nittelu 5 op
Asuminen ja tila 5 op Kotitaloustieteen syven-tävä kirjallisuus 5 op Kotitaloustieteen
Pro gradu –tutkielma 30 op
Pro gradu –tutkielma 30 op
Kypsyysnäyte 0 op Kypsyysnäyte 0 op Kypsyysnäyte 0 op
LIITE 2. Tietosuojaseloste ja kyselylomake
LIITE 3. Esimerkki aineistolähtöisestä sisällönanalyysistä
Alkuperäisilmauksia Pelkistetyt ilmaukset
”Enemmän tietoa ja taitoa opettajan muusta työstä kuin opettamisesta, kuten mm. mahdollisista vastuutehtävien hoitamisesta, velvollisuuksista, oikeuksista, yhteistyön te-kemisestä huoltajien ja ammattilaisten kanssa, kasvatuskes-kusteluista, luokanohjaajan tehtävistä, ongelmatilanteiden selvittelystä ja miten puuttua käyttäytymisen pulmiin.”
- Opettajan muut tehtävät (esim. luokanvalvojan tehtävät) - Opettajan vastuut, oikeudet ja velvollisuudet
- Yhteistyö huoltajien ja ammattilaisten kanssa - Kasvatuskeskustelut
- Oppilaan kohtaaminen ongelmatilanteissa
“Koulutus pitäisi saada lähemmäs opettajan arkea ja
käy-tännön pedagogista työtä.” - Käytännön taidot
- Pedagogiikka
”Vähemmän tutkimusopintoja. Esim. syventäviä tutkimus-opintoja voisi kohdentaa enemmän niistä kiinnostuneille ja tutkijan uralle suuntautuville. Huomattavasti enemmän läs-näoloa vaativia käytännön opintoja! Läsläs-näoloa muutenkin lisättävä. Lisää opetusharjoitteluja ja yhteistyötä oppilaitos-ten kanssa. Lisää apua vanhempien kohtaamiseen ja tietoa
”Vähemmän tutkimusopintoja. Esim. syventäviä tutkimus-opintoja voisi kohdentaa enemmän niistä kiinnostuneille ja tutkijan uralle suuntautuville. Huomattavasti enemmän läs-näoloa vaativia käytännön opintoja! Läsläs-näoloa muutenkin lisättävä. Lisää opetusharjoitteluja ja yhteistyötä oppilaitos-ten kanssa. Lisää apua vanhempien kohtaamiseen ja tietoa