A SIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN JA KOETTU ASIANTUNTIJUUS

Arviota asiantuntijuuden kehittymisestä koulutuksen avulla mitattiin yhteensä 11 väittämällä. Tau-lukkoon 26 on koottu keskeisimmät tulokset tältä osa-alueelta. Koulutuksen on koettu antavan kat-tavat sisällölliset perusteet kotitalouden oppiaineesta (94 %). Vastaajat kokivat, että oma toiminta ja sen tarkastelu myös kriittisesti (88 %) sekä oman toiminnan reflektointi (84 %) on kehittynyt koulutuksen myötä. Suurin osa vastaajista (78 %) koki koulutuksen myötä osaavansa soveltaa pe-dagogista tietoa. Puutteita koulutuksessa asiantuntijuuden kehittymisen kannalta koettiin kuitenkin

olevan jonkin verran, sillä vastaajista 94 % oli sitä mieltä, ettei työrauhan ylläpitämistä ole harjoi-teltu koulutuksessa riittävästi. Koulutus ei myöskään painota vastaajista 81 % mielestä huolenpitoa ja suojelua tarvitsevia oppilaita.

TAULUKKO 26. Asiantuntijuuden kehittyminen -osa-alueen muuttujien frekvenssijakaumien prosenttiosuudet (n=32)

Muuttujat Eri mieltä (%) En osaa sanoa (%) Samaa mieltä (%) 54. Koulutus on antanut minulle

kattavat sisällölliset perusteet kotitalouden oppiaineesta.

6 % 0 % 94 %

56. Osaan koulutuksen myötä soveltaa pedagogista tietoa.

19 % 3 % 78 %

58. Koulutuksessa on harjoi-teltu työrauhan ylläpitämistä.

94 % 0 % 6 %

59. Osaan koulutuksen myötä reflektoida osaamistani.

6 % 0 % 94 %

60. Koulutuksessa on käsitelty työllistymismahdollisuuksia muihinkin kuin kouluun.

53 % 3 % 44 %

61. Koulutus on kannustanut minua tarkastelemaan omaa toimintaani kriittisesti.

12 % 0 % 88 %

62. Koulutuksessa on annettu toimintamalleja työskentelyyn oppilaan huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

88 % 0 % 12 %

63. Koulutuksessa painotetaan huolenpitoa ja suojelua tarvit-sevien oppilaiden huomioon

Sen lisäksi, että opettajan tulee osata kohdata erilaisia oppilaita, nousee keskeiseen rooliin myös yhteistyö huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Asiantuntijuuden kehittyminen tällä saralla koulutuksessa ei ole ollut riittävää, sillä vastaajista 88 % oli sitä mieltä, että koulutuksessa ei ole annettu toimintamalleja työskentelyyn oppilaan huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Pro-senttiosuutta tuki myös avoimet vastaukset, joissa samaisesta asiasta mainittiin useampaankin ker-taan.

”Enemmän tietoa ja taitoa - - yhteistyön tekemisestä huoltajien ja ammattilaisten kanssa.”

(V8)

”Oppilaan ja huoltajan kohtaamiseen tulisi panostaa enemmän.” (V24)

Koulutuksen tulisi vastaajien mielestä huomioida kotitalousopettajan muut työllistymismahdolli-suudet paremmin, sillä puolet (53 %) vastaajista ilmaisivat, että kotitalousopettajan muut työllisty-mismahdollisuudet on jätetty liian vähälle huomiolle koulutuksessa.

”- - koulutus jättää huomiotta muut työllistymismahdollisuudet. Opiskelijoille olisi tarjot-tava paremmat mahdollisuudet tutustua myös muihin kuin opettajan töihin.” (V27)

Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa asiantuntijuuttaan kotitalouden neljällä eri osa-alueella, jotka ovat ruokaosaaminen, arjenhallinta, terveyden edistäminen ja pedagoginen osaaminen. Taulukosta 27 voidaan nähdä, että vastaajien kompetenssi ruokaosaamisen osa-alueella oli vahvin (ka= 3,5). Toiseksi vahvin kompetenssi vastaajilla oli terveyden edistämisen osa-alueella (ka= 3,4). Sekä oman ruokaosaamisen että terveyden edistämisen arvioi hyväksi tai erinomaiseksi 88 % vastaajista. Myös arjenhallinnan osa-alueella 91 % vastaajista koki kompetenssinsa joko hy-väksi tai erinomaiseksi (ka= 3,3). Heikoimmaksi asiantuntijuuden osa-alueeksi koettiin pedagogi-nen osaamipedagogi-nen (ka= 2,8). Vastaajista 81 % arvioi pedagogisen osaamisen kompetenssin olevan hyvä tai erinomainen.

TAULUKKO 27. Arvio omasta asiantuntijuudesta -osa-alueen keskiarvot ja keskihajonnat (n=

32)

Miten arvioisit asiantuntijuutesi kotita-louden eri osa-alueilla?¹

Keskiarvo Keskihajonta (sd)

Ruokaosaaminen 3,5 0,7

Arjenhallinnan taitaminen 3,3 0,6

Terveyden edistäjänä toimiminen 3,4 0,7

Pedagoginen osaaminen 2,8 0,7

1 Likert-asteikko: 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Melko samaa mieltä, 4 = Täysin samaa mieltä

Omaa arviota asiantuntijuuden eri osa-alueilla ja näitä osa-alueita vastaavien summamuuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiolla (Taulukko 28). Tulosten mukaan vahvin positiivinen korrelaatio oli opettajana ja kasvattajana toimimisen summamuuttujan sekä oma arvio asiantuntijuudesta pedagogisen osaamisen osa-alueen välillä (ρ= .600, p < .001). Ter-veyden edistämisen summamuuttujan ja oma arvio asiantuntijuudesta terTer-veyden edistämisen osa-alueen (ρ= .395, p < .05) sekä ruokaosaamisen summamuuttuja ja oma arvio asiantuntijuudesta ruokaosaamisen osa-alueen (ρ= .365, p < .05) välillä oli heikkoa positiivista korrelaatiota. Arjen-hallinnan summamuuttujan ja oma arvio asiantuntijuudesta arjenArjen-hallinnan osa-alueen välillä oli heikko positiivinen yhteys, mutta se ei ollut tilastollisesti merkitsevä (ρ= .242, p > .05). Näin ollen voidaan todeta, että ruokaosaamisen, terveyden edistämisen sekä opettajana ja kasvattajana toimi-misen osa-alueet koulutuksessa vaikuttavat merkittävästi siihen, miten vastaaja arvioi oman asian-tuntijuutensa näillä osa-alueilla.

TAULUKKO 28. Korrelaatiomatriisi Oma arvio asiantuntijuudesta -osa-alueen muuttujista (n=32)

Summamuuttujat Miten arvioisit

*p<.05, **p<.01 ja ***p<.001 (Spearman’s rho)

Korrelaatiokertoimien tutkimisen jälkeen tehtiin lineaarinen regressioanalyysi, jonka avulla voitiin selvittää summamuuttujien kykyä selittää omaa arviota asiantuntijuudesta. Regressioanalyysi suo-ritettiin vain niille summamuuttujille, jotka korreloivat tilastollisesti merkittävästi oman arvion asi-antuntijuudesta kanssa. Taulukon 29 mukaan terveyden edistämisen summamuuttuja oli erittäin merkitsevä selittäjä arvioitaessa omaa asiantuntijuutta terveyden edistämisen osa-alueella (B=

.842, p < .001). Voidaan siis sanoa, että terveyden edistämisen osa-alue koulutuksessa selitti omaa arviota terveyden edistämisen asiantuntijuudesta 37 % (R² = .367). Ruokaosaamisen summamuut-tuja oli tilastollisesti merkitsevä asiantuntijuuden arvio ruokaosaamisen osa-alueella (B= .798, p <

.05), mutta sen selitysaste todettiin heikoksi (R² = .257).

TAULUKKO 29. Summamuuttujien regressiokertoimet, jossa selitettävänä muuttujana ”Miten ar-vioisit osaamisesi kotitalouden eri osa-alueilla?” (n=32) sekä regressiomallin selitysaste

B Std. Error Beta t Sig. Adjusted

R Square

Ruoka-osaaminen

.798 .268 .477 2.973 .006 .257

Terveyden edistäjänä toimiminen

.842 .193 .622 4.352 .000 .367

Mann-Whitneyn U-testillä verrattiin ruokaosaaminen -osion muuttujien luokkien mediaaneja omaan arvioon asiantuntijuudesta ruokaosaamisen osa-alueella. Tulosten mukaan ne, jotka kokivat asiantuntijuutensa vahvaksi ruokaosaamisen osa-alueella (88 %) kokivat olevansa hyviä käytännön ruoanvalmistuksessa (U= 16,000, p < .001), mikä selittikin 66 % (R² = .662) omasta ruokaosaami-sen osa-alueen asiantuntijuudesta. Samanlaisia tuloksia ei saatu niiden vastaajien osalta, jotka ko-kivat asiantuntijuutensa ruokaosaamisen osa-alueella heikoksi (12 %). Osion muut muuttujat eivät selittäneet vastaajien arviota ruokaosaamisen osa-alueella.

Arjenhallinnan taitaminen -osion muuttujia verrattaessa omaan arvioon asiantuntijuudesta arjen-hallinnan osa-alueella havaittiin, että ne, jotka ovat kokeneet asiantuntijuutensa vahvaksi arjenhal-linnan osa-alueella (91 %), olivat sitä mieltä, että ovat pystyneet hyödyntämään puhtaanapidon ja tekstiilienhoidon pedagogista sisältötietoa työssään (U= 8,000, p < .05), toisin kuin ne vastaajat, jotka kokivat arjenhallinnan asiantuntijuutensa heikoksi (9 %). Lisäksi havaittiin, että ne vastaajat, jotka ovat kokeneet asiantuntijuutensa vahvaksi arjenhallinnan osa-alueella, olivat sitä mieltä, että koulutuksessa tehtävät ryhmätyötehtävät ovat kehittäneet vuorovaikutustaitoja (U= 48,000, p <

.05).

Terveyden edistäjänä toimiminen -osion muuttujia verrattiin omaan arvioon asiantuntijuudesta ter-veyden edistämisen osa-alueella. Tulosten perusteella voitiin havaita, että omaan arvioon tervey-den edistämisen asiantuntijuudesta vaikuttivat ensinnäkin kokemus siitä, että koulutus on antanut valmiudet yksilöiden terveyden edistämisen ohjaamiseen (U= 26,000, p < .05), toisekseen se, että

koulutus on kasvattanut terveyden edistäjänä eri osa-alueilla (U= 19,000, p < .05) sekä kolman-neksi kokemus siitä, että osaa kehittää omaa työtään terveyden edistämisen näkökulmasta (U=

26,000, p < .05). Terveystiedon sivuaineopiskelijoiden ja muiden sivuaineopiskelijoiden asiantun-tijuudessa terveyden edistämisen osa-alueella ei havaittu tilastollisia merkitsevyyseroja (p > .05).

Sivuaine ei myöskään selittänyt koettua terveyden edistämisen asiantuntijuutta (B= -.342, p > .05)