Tässä luvussa tarkastellaan tutkielman menetelmällisiä lähtökohtia. Ensimmäiseksi kuvataan tut-kielman tieteenfilosofiaa ja kvantitatiivista tutkimusta. Tämän jälkeen esitellään kohdejoukko, tar-kastellaan aineiston keruuta sekä kuvataan kyselylomakkeen luomisprosessi. Myös kyselylomak-keen tarkempi kuvaus on esitetty tässä luvussa.
6.1 Tutkimusstrategia
Tämä tutkielma on toteutettu kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimusotteeksi valikoitui määrällinen tutkimus, koska tarkoituksena oli pyrkiä löytämään empiirisistä eli koke-musperäisistä ilmiöistä säännönmukaisuuksia sekä ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja eroavaisuuksia (Metsämuuronen 2009, 35). Kvantitatiivisen tutkimuksen perinteisenä tutkimusstrategiana pide-tään survey-tutkimusta, jota voidaan pitää soveltuvana myös tähän tutkielmaan. Survey-tutkimuk-sessa tieto kerätään standardoidussa muodossa suurelta joukolta ihmisiä joko kyselylomakkeen tai strukturoidun haastattelun avulla. Standardoituus viittaa siihen, että tutkittavaa asiaa on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. Kuvaileminen, vertaileminen ja ilmiöiden selittämi-nen kerätyn aineiston perusteella ovat tyypillisiä piirteitä survey-tutkimuksissa. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2012, 134, 193.)
Tutkimusasetelmana tässä tutkielmassa on poikittaistutkimus, koska tutkimus koostuu yhdestä mit-tauskerrasta, jossa havaintoyksiköitä on useita. Lisäksi poikittaistutkimus soveltuu pro gradu -tut-kielmaan erinomaisesti, sillä se on mahdollista toteuttaa suhteellisen lyhyessä ajassa. (Hirsjärvi ym. 2012, 178.)
Tutkielman paradigmana on postpositivistinen tieteen filosofia, joka sopii määrällisille tutkimuk-sille. Postpositivismissa todellisuus on muutakin kuin nähtävä ja kosketeltava, joten sen voidaan todeta olevan ”kriittisen realistinen”. Siinä totuudeksi ajatellaan kaikki sellainen mikä voidaan
konkreettisesti tavoittaa, mutta hyväksytään myös se, että ymmärryksemme ulkopuolelle saattaa joskus jäädä jotain, mitä emme pysty tavoittamaan. Positivismin tavoin myös postpositivismissa pyritään saamaan niin objektiivisia havaintoja kuin mahdollista, mutta täydelliseen objektiivisuu-teen ei yleensä päästä. Tutkimuksen tulosten vertailu aiempaan tietoon ja tutkimuksiin on tyypil-listä postpositivismille. (Metsämuuronen 2009, 217.)
Kotitaloustieteessä voidaan hyödyntää neljää tiedonintressiä; teknistä, teoreettista, fenomenologis-hermeneuttista ja emansipatorista. Näistä neljästä tämän tutkielman tiedonintressiksi soveltuu par-haiten tekninen lähestymistapa, sillä tässä tutkielmassa tutkitaan tieteellisin menetelmin arkikoke-muksiin pohjautuvia toimintatapoja. Teknisessä lähestymistavassa on yleensä tavoitteena löytää uusia ja hyödyllisempiä toimintaohjeita, jolloin esille nousee kotitaloustieteen luonne suunnittelu-tieteenä. (Rauma 2003.) Tässä tutkielmassa tekninen tiedonintressi näyttäytyy siten, että tutkitta-vien kokemuksien perusteella pyritään kehittämään kotitalousopettajakoulutusta. Tekninen tiedon-intressi nousee esille myös koulutuksen tarjoamien valmiuksien kautta: millaista asiantuntijuutta työelämässä tarvitaan.
6.2 Kohdejoukon kuvaus
Tämän tutkielman perusjoukon muodostavat Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2017–2019 valmis-tuneet kasvatustieteiden maisterit, joiden pääaineena on ollut kotitaloustiede. Opintopalveluiden rekisterin mukaan valmistuneita vuoden 2017 tammikuusta vuoden 2019 joulukuuhun oli yhteensä 61 henkilöä.
Tutkielmaa varten lähetettiin virallinen opiskelijatietojen luovutuslomake Itä-Suomen yliopiston opintopalveluihin 24.9.2019, jotta kohdejoukko tavoitettaisiin. Opintopalveluiden rekisteristä lä-hetettiin jakelulista, jossa oli kaikkien perusjoukkoon kuuluvien sähköpostiosoitteet. Jakelulistalla olevien sähköpostiosoitteiden ajantasaisuudesta ei kuitenkaan ollut täysin varmuutta, joten kohde-joukkoon kuuluvia yritettiin tavoittaa myös sosiaalisen median välityksellä. Tutkimuskutsu julkais-tiin Kotitalousopettajien liiton Facebook-sivuilla 20.1.2020. Lisäksi perusjoukkoon kuuluvia tut-kittavia pyrittiin tavoittamaan Facebook Messengerin sekä työsähköpostien kautta.
6.3 Kyselylomake ja aineiston keruu
Tämän tutkielman aineiston hankinnassa käytettiin strukturoitua e-kyselylomaketta (Liite 2), jota pidetäänkin survey-tutkimuksen keskeisenä aineiston hankintamenetelmänä. Koska kyselytutki-muksen avulla saadaan kerättyä laaja tutkimusaineisto, voidaan sen etuna pitää monen henkilön saamista mukaan tutkimukseen sekä mahdollisuutta kysyä monesta eri asiasta. Kyselymenetelmää pidetään strukturoitua haastattelua tehokkaampana menetelmänä, koska se mahdollistaa tehok-kaamman ajankäytön niin tutkittavien kuin tutkijankin näkökulmasta. (Hirsjärvi ym. 2012, 193–
195.)
Kyselylomake laadittiin Itä-Suomen yliopiston e-lomakealustalle. Se muodostettiin aikaisempien tutkimuksien (esim. Kontro 2014; Laitila ja Vuorjoki 2017; Kiviranta ja Tiirola 2019), kotitalous-opettajakoulutuksen opetussuunnitelmien sekä tämän tutkielman teoreettisen viitekehyksen ja tut-kielman tutkimuskysymysten avulla. Lisäksi lomakkeen muodostamisessa hyödynnettiin tämän tutkielman tutkijoiden saamaa asiantuntijuutta koulutuksesta sekä pro gradu -tutkielmaohjaajan an-tamaa asiantuntijatietoa. Valli (2015, 41–42) korostaa, että kyselyn on aina perustuttava teoriaan ja kysymyksien on rakennuttava tutkimusongelmien mukaisesti. Näin vältyttiin turhilta kysymyk-siltä ja pystyttiin kysymään kaikki oleellinen.
E-lomakekysely lähetettiin sähköisesti kaikille perusjoukkoon kuuluville, joten kyseessä oli tällöin kokonaistutkimus (Hirsjärvi ym. 2012, 179). Heikkilän (2014, 66) mukaan e-lomake helpottaa ai-neiston käsittelyä ja analysointia, koska aiai-neiston saa siirrettyä vaivattomasti SPSS-tilasto-ohjel-mistoon heti aineiston keruun päätyttyä. E-lomakekyselyyn päädyttiin myös sen vuoksi, että sen avulla pystyttiin nopeasti ja nykyaikaisesti tavoittamaan tutkielman kohdejoukko.
Kyselylomakkeen kysymysten ja väittämien laadinnassa on oltu erittäin huolellisia, koska ne ta-kaavat tutkimuksen onnistumisen. Tärkeintä kyselylomakkeen laadinnassa oli selkeys: epämääräi-syyttä on pyritty välttämään ja väärinymmärtämisen mahdollisuus on pyritty poistamaan. Lisäksi kyselylomakkeen pituuteen sekä kysymysten lukumäärään ja niiden loogiseen etenemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kyselylomakkeeseen vastaamiseen kuluvaa aikaa pidettiin silmällä koko kyselylomakkeen muodostamisen ajan, sillä se ei saisi viedä vastaajalta kohtuuttomasti aikaa.
Kyselylomakkeesta pyrittiin luomaan kokonaisuus, joka olisi tutkittavalle miellyttävä ja motivoiva kokemus. (Hirsjärvi ym. 2012, 202–203; Valli 2015, 42–44.) Kyselylomake muodostui seitsemästä eri osiosta, joista ensimmäisessä kartoitettiin tutkittavan taustatietoja. Taustatieto-kysymykset oli-vat muodoltaan avoimia kysymyksiä, ja niissä kysyttiin opiskelujen aloitus- ja valmistumisvuotta, sivuainetta tai -aineita, aikaisempaa koulutustaustaa, jatko-opintoja sekä työelämään pääsyä opin-tojen päätyttyä ja nykyistä työsuhdetta. Tutkielman kannalta ei ollut oleellista kysyä tutkittavan sukupuolta tai ikää, joten ne jätettiin kyselylomakkeesta kokonaan pois.
Taustatieto-osion jälkeen kyselylomakkeen viiden seuraavan osion kysymyksissä käytettiin 5-por-taista Likert-asteikkoa, jonka vastausvaihtoehdot olivat seuraavanlaiset: 0= En osaa sanoa, 1= Täy-sin eri mieltä, 2= Jokseenkin eri mieltä, 3= Melko samaa mieltä ja 4= TäyTäy-sin samaa mieltä. Hirs-järvi ym. (2012, 203) suosittelevat aina tarjoamaan vaihtoehtoa ”en osaa sanoa”, koska on huo-mattu, että ihmiset vastaavat kyselyihin, vaikka heillä ei olisi lainkaan mielipidettä tutkittavasta asiasta. Likert-asteikkoa käytetään usein mielipideväittämissä, jolloin vastaajan on pyrittävä valit-semaan asteikolta parhaiten omaa käsitystään kuvaava vaihtoehto (Heikkilä 2014, 51). Metsä-muurosen (2009, 63) mukaan Likert-asteikko ei kuitenkaan aina ole aidosti välimatka-asteikolli-nen, vaan se voi olla myös ”hyvä järjestysasteikollinen” asteikko.
Ensimmäinen Likert-asteikollinen osio sisälsi yleisesti koulutuksen järjestämiseen ja sisältöön liit-tyviä väittämiä. Toisessa osiossa käsiteltiin kotitaloustieteen opintoihin ja osaamisen eri alueisiin liittyviä väittämiä, jotka oli jaettu vielä viiteen spesifimpään osa-alueeseen. Nämä viisi osa-aluetta olivat: ruokaosaaminen, arjenhallinta, terveyden edistäminen, opettajana ja kasvattajana toimimi-nen sekä sivuaineopinnot ja muut vapaasti valittavat opinnot. Kolmannessa Likert-asteikollisessa osiossa väittämät koskivat tutkittavan arviota omasta asiantuntijuuden kehittymisestä koulutuksen aikana. Tähän kuului myös motivaatio työhön -väittämät. Kahdessa viimeisessä Likert-asteikolli-sessa osiossa selvitettiin tutkittavien omaa arviota asiantuntijuudesta kotitalouden eri osa-alueilla (ruokaosaaminen, arjenhallinta, terveyden edistäminen ja pedagoginen osaaminen) sekä tutkitta-vien kokonaisvaltaista tyytyväisyyttä koulutukseen.
Kyselylomakkeen viimeisessä osiossa oli yksi avoin kysymys, jossa tutkittavaa pyydettiin kerto-maan, miten hän kehittäisi kotitalousopettajakoulutusta. Avoimen kysymyksen avulla saatiin esille
näkökulmia, joita tutkija ei ollut etukäteen osannut edes ajatella. Ne sallivat tutkittavien ilmaista itseään omin sanoin sekä ne auttoivat tutkijaa tulkitsemaan monivalintakysymyksiin annettuja poikkeavia vastauksia. (Hirsjärvi ym. 2012, 199–201.)
Ennen varsinaista tutkimusta toteutettiin pilottitutkimus, jonka avulla pystyttiin esitestaamaan ky-selylomake. Esitestattava kyselylomake lisättiin pro gradu -seminaarin Moodle-alustalle 13.1.2020, jossa vertaisopiskelijat pystyivät esitestaamaan lomakkeen. Hirsjärven ym. (2012, 204) mukaan kyselylomakkeen esitestaus on välttämätöntä, jotta lomakkeen toimivuutta voidaan arvi-oida ja kysymysten muotoilua korjata varsinaista tutkimusta varten. Valli (2015, 45) painottaa li-säksi myös sitä, että esitestaamalla kyselylomaketta, voidaan pienentää väärinymmärtämisen ris-kiä. Pilottitutkimuksesta saatuja korjausehdotuksia hyödynnettiin kyselylomakkeen muodostami-sessa.
Kyselylomakkeen loppuosioon lisättiin pieneksi kannustimeksi arvonta, jossa kyselyyn vastan-neilla ja sähköpostiosoitteen jättäneillä oli mahdollisuus voittaa lahjakortti Fiksuruoka -sivustolle.
Tällä tavalla pyrittiin motivoimaan niitä vastaajia vastaamaan kyselyyn, jotka muuten olisivat ehkä empineet kyselyyn vastaamista. Arvontaan osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, eikä vastaajan jättämää sähköpostiosoitetta käytetty muuhun kuin arvonnan suorittamiseen.