8 TULOKSET
8.1 T AUSTAMUUTTUJIEN ESITTELY
Tämän tutkielman kyselyyn vastasi yhteensä 32 vuosina 2017–2019 valmistunutta kotitalousopet-tajaa, joten vastausprosentiksi saatiin 53 %. Heikkilän (2014, 27) mukaan vastausprosentti tulisi aina saada mahdollisimman korkeaksi, sillä se auttaa validin tutkimuksen toteutumista.
Kyselyyn vastanneet kotitalousopettajat olivat aloittaneet kotitaloustieteen opinnot vuosien 2010–
2015 välillä, kuten taulukosta 6 voidaan nähdä. Kyseisinä vuosina opintonsa aloittaneiden määrä vaihteli välillä 0–14. Suurin osa vastaajista (44 %) oli aloittanut opintonsa vuonna 2013. Vastaajista kukaan ei ollut aloittanut opintojaan vuonna 2011.
TAULUKKO 6. Vastaajat opiskelujen aloitusvuoden mukaan (n=32)
Opiskelujen aloitusvuosi Vastaajien lukumäärä (lkm) Vastaajien määrä (%)
2010 1 3 %
2011 0 0 %
2012 5 16 %
2013 14 44 %
2014 10 31 %
2015 2 6 %
Taulukosta 7 voidaan nähdä, että kyselyyn vastanneista eniten oli valmistunut sekä vuonna 2018 (41 %) että vuonna 2019 (41 %). Vastaajista vain 18 % valmistui jo vuonna 2017. Tarkasteltaessa vastaajien prosentuaalista jakaumaa vuosittain, voidaan todeta, että parhain vastausprosentti oli vuonna 2019 valmistuneilla (65 %) ja huonoin vuonna 2017 valmistuneilla (30 %).
TAULUKKO 7. Valmistuneiden (n=61) ja vastaajien määrä (n=32) sekä prosenttiosuudet valmis-tuneista ja kyselyyn vastaajista valmistumisvuosittain
Valmistumisvuosi Kaikki valmistuneet (n=61)
Kyselyyn vastanneet (n=32)
Osuus kaikista vas-taajista (%)
2017 20 6 (30 %) 18 %
2018 21 13 (62 %) 41 %
2019 20 13 (65 %) 41 %
Tutkimukseen osallistuvien kotitalousopettajien opintojen keskimääräinen suoritusaika oli 5,03 vuotta. Tämän tutkielman mukaan vastaajien opintojen kesto vaihteli 2–7 vuoden välillä, kuten kuviosta 5 voidaan havaita. Tasan puolet vastaajista eli 16 vastaajaa (50 %) suoritti opintonsa vii-dessä vuodessa, joka vastaa opintojen suunniteltua kestoa. Opintonsa suoritti neljässä vuodessa viisi vastaajaa (16 %), kun taas jopa yhdeksällä vastaajalla (28 %) opinnot venyivät kuuteen tai seitsemään vuoteen.
KUVIO 5. Vastaajien opintojen kesto vuosina (n=32)
0 5 10 15 20
2 3 4 5 6 7
Vastaajien lukumäärä
Opintojen kesto vuosina
Vastaajien opintojen suoritusaikaan on saattanut todennäköisesti vaikuttaa esimerkiksi vastaajan aikaisemmat opinnot, sillä 16 % vastaajista kertoi suorittaneensa ennen kotitalousopettajakoulu-tusta jonkun muun korkeakoulututkinnon. Suurin osa vastaajista (77 %) oli kuitenkin suorittanut ylioppilastutkinnon ennen kotitalousopettajakoulutusta. Vastaajista 19 % ei vastannut lainkaan ky-symykseen, jossa kysyttiin vastaajan aikaisempaa koulutusta.
Suurimmalla osalla vastaajista (66 %) sivuaineena oli terveystieto. Noin viidesosa vastaajista (19
%) oli opiskellut sivuaineena luokanopettajan monialaiset opinnot, joka antaa opiskelijalle luokan-opettajan pätevyyden. Loput vastaajista olivat opiskelleet sivuaineena esimerkiksi erityispedago-giikkaa ja käsityötiedettä. Lisäksi neljäsosalla vastaajista (25 %) oli ollut kaksi eri sivuainetta. Tau-lukkoon 8 on koottuna vastaajien opiskelemat sivuaineet.
TAULUKKO 8. Vastaajien sivuaineet (n=32)
Sivuaine Vastaajien lukumäärä
(lkm)
Vastaajien määrä (%)
Terveystieto 21 66 %
Luokanopettajan monialaiset opinnot 6 19 %
Muut 5 15 %
Itä-Suomen yliopistosta kotitalousopettajaksi valmistuneet ovat työllistyneet jatkuvasti suhteelli-sen hyvin, joka ilmenee Laitilan ja Vuorjoen (2017), Kontron (2014), Majasuhteelli-sen (2010) ja Tofferin (2003) tekemien tutkimusten tuloksista. Myös tämän tutkielman tulokset työllistymisestä tukevat aikaisempien tutkimusten tuloksia, sillä kotitalousopettajaksi valmistuneista vastaajista 78 % oli työllistynyt heti valmistumisen jälkeen tai jo ennen valmistumista. Vain viidesosa (20 %) vastaa-jista kertoi työllistyneensä vasta muutaman kuukauden, tai korkeintaan vuoden päästä valmistumi-sesta.
Taulukosta 9 voidaan todeta, että 72 % vastaajista on tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa.
Vakituisessa työsuhteessa vastaajista kertoi olevansa neljäsosa (25 %) ja työttömänä kertoi ole-vansa vain 3 % vastaajista. Kyselyssä ei erikseen kysytty, missä työtehtävissä vastaaja työskente-lee. Osa vastaajista kuitenkin ilmoitti työsuhdetta kysyessä myös työnimikkeensä, joita oli kotita-louden tuntiopettaja, kotitakotita-louden ja terveystiedon opettaja, luokanopettaja sekä laaja-alainen eri-tyisopettaja. Lisäksi yksi vastaajista ilmoitti työskentelevänsä asiantuntijan tehtävissä.
TAULUKKO 9. Vastaajien työsuhde (n=32)
Työsuhteen muoto Vastaajien lukumäärä (lkm) Vastaajien määrä (%)
Vakituinen työsuhde 8 25 %
Määräaikainen työsuhde 23 72 %
Työtön 1 3 %
Yhteensä 32 100 %
Tutkielman varsinaista analyysia varten yksittäisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujia.
Alla olevaan taulukkoon 10 on koottu summamuuttujien keskiarvot, keskihajonnat sekä reliabili-teetti. Korkeimman keskiarvon sai Terveyden edistämisen summamuuttuja (3,5). Sivuaine- sekä asiantuntijuuden kehittyminen -summamuuttuja saivat huonoimmat keskiarvot (2,6).
TAULUKKO 10. Aineiston muuttujien ja summamuuttujien keskiarvot (KA), keskihajonnat (KH) sekä reliabiliteetti
SUMMAMUUTTUJAT KA KH
RELIABILI-TEETTI1
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA SISÄLTÖ 2,7 0,3 0,849
1. Opinnoissa käsitellään monipuolisesti kotitalouden toiminnan eri osa-alueita. 3,5 0,5 2. Olisi hyvä, jos kotitaloustieteen osa-alueita eheytettäisiin opintojen aikana. 3,2 0,7 3. Kotitalousopettajakoulutuksen opintojaksojen käytäntö- ja teoriaosuudet tukevat
toisi-aan.
3,0 0,7
4. Koulutuksessa on liian vähän käytännönläheisyyttä. 2,9 0,9
5. Opintojen aikana teimme yhteistyötä eri sidosryhmien esim. järjestöjen kanssa. 2,7 0,9 6. Koulutuksessa on liian vähän vierailuja erilaisiin oppimisympäristöihin esim.
elintarvi-keyrityksiin.
2,3 0,9
7. Kotitaloustieteen tutkimusopinnot ovat vahvistaneet omaa osaamistani alalla. 2,5 1,0 8. Opetussuunnitelmassa tutkimusopintojen painotus on liian suuri. 3,1 0,9 9. Erityispedagogiikan opinnot ovat irrallisia kotitalousopetuksesta. 3,7 0,6 10. Osaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti työssäni. 2,9 0,9 11. Olen saanut yliopistolta riittävästi tukea ja ohjausta opintoihini koulutuksen aikana. 2,9 0,8
RUOKAOSAAMINEN 3,2 0,4 0,842
1. Kotitaloustieteen opinnot sisältävät riittävästi ravitsemustietoa ruokakasvatuksen asian-tuntijuuden saavuttamiseksi.
3,3 0,8
2. Käytännön ruoanvalmistustaitoja on liian vähän koulutuksessa. 2,3 0,9 3. Ruoanvalmistusopinnoissa harjoitellaan liian vähän demonstrointia. 2,6 1,0
4. Koen olevani taitava käytännön ruoanvalmistuksessa. 3,4 0,9
5. Osaan soveltaa ruoanvalmistusosaamistani ja luoda uusia reseptejä. 3,2 0,9 6. Ruoanvalmistuksen pedagogiikkaa sovelletaan koulutuksessa monipuolisesti eri
kohde-ryhmät huomioiden.
2,6 0,9
7. Erityisryhmien ravitsemus ja ruokavaliot on huomioitu kattavasti ruokaosaamisen opin-tojaksoilla.
3,0 0,9
8. Osaan tarkastella ruokaa ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. 3,4 0,7 9. Ruoanvalmistusopinnoissa on käsitelty kasvisruokavalioita riittävän monipuolisesti. 3,1 0,9 10. Suunnittelen ateriakokonaisuuksia ravitsemussuositukset huomioiden. 3,5 0,6 11. Kiinnitän huomiota ruokahävikin syntymisen ehkäisemiseen oppituntien aikana. 3,8 0,4
12. Kierrättäminen on osa elämäntapaani. 3,6 0,6
13. Kierrättäminen on osa kotitalousluokkani toimintaa. 3,9 0,3
14. Suunnittelen etukäteen ruoanvalmistukseen käytettävän ajan. 3,3 0,8 15. Tarkastan elintarvikkeista aina ravintoaineiden sisällön ja ruoan alkuperän. 2,8 0,9 16. Pidän tärkeänä ruoan sosiaalista ulottuvuutta, kuten yhdessä syömistä. 3,8 0,4
ARJENHALLINTA 3,0 0,5 0,836
1. Koulutuksessa harjaannutaan ohjaamaan kotitalouden toimintaa kotitalouden eri sisäl-töalueilla.
2,8 0,8
2. Koulutuksessa on käsitelty kulttuurista kestävyyttä pohtimalla erilaisten kotitalouksien toimintaa.
2,7 0,8
3. Koulutuksessa käsitellään kuluttajakasvatusta monipuolisesti. 3,2 0,7 4. Osaan soveltaa kuluttajatietoa kuluttajakasvatuksessa. 3,2 0,7 5. Koen, että pystyn hyödyntämään puhtaanapidon ja tekstiilienhoidon sisältötietoa
työs-säni.
2,9 0,8
6. Ryhmätyötehtävät ovat kehittäneet vuorovaikutustaitojani. 3,2 1,0
TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ TOIMIMINEN 3,5 0,5 0,834
1. Tunnistan ihmisten elintapoihin liittyvät riskitekijät ravitsemusterveyden näkökulmasta. 3,6 0,6 2. Tunnistan tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. 3,8 0,4 3. Osaan kehittää omaa työtäni terveyden edistämisen näkökulmasta. 3,5 0,6 4. Koulutus on antanut valmiudet ohjata yksilöitä terveyttä edistävien valintojen
tekemi-seen.
3,0 0,9
5. Ymmärrän, että kotitalousopettajalla on merkittävä rooli terveyden edistäjänä. 3,7 0,5 6. Koulutus on kasvattanut minua terveyden edistäjänä terveyden edistämisen
osa-aluei-den (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) näkökulmista.
3,2 0,8
OPETTAJANA JA KASVATTAJANA TOIMIMINEN 3,0 0,3 0,845
1. Koulutus on antanut minulle pedagogisia valmiuksia ryhmänhallintaan. 2,2 0,8 2. Koulutus on antanut minulle valmiuksia erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. 1,9 0,6 3. Koulutuksessa on harjoiteltu kasvatuskeskustelujen pitämistä oppilaisen kanssa. 1,2 0,5 4. Osaan suunnitella ja toteuttaa opetussuunnitelman mukaista opetusta. 3,4 0,7 5. Sain opinnoista taidot arvioida opetussuunnitelman mukaista opetusta. 2,3 1,0 6. Opetusharjoittelua tulisi sisällyttää enemmän koulutukseen. 3,3 0,9
7. Osaan soveltaa kolmiportaisen tuen mallia työssäni. 2,6 0,8
8. Pidän tärkeänä, että oppilaat osallistuvat oppitunneilla ja heidän aktiivisuutensa kas-vaa.
3,9 0,3
9. Pidän tärkeänä positiivisen ilmapiirin luomista. 3,9 0,3
10. Pidän tärkeänä kannustaa oppilaita löytämään ja hyödyntämään heidän voimavaro-jaan.
3,9 0,3
11. Tiedostan olevani esikuva oppilaille. 3,8 0,4
SIVUAINE 2,6 0,5 0,862
1. Kotitalousopettajan asiantuntijuutta tukevia sivuaineopintoja on koulutuksessa tarjolla monipuolisesti.
2,5 0,9
2. Vapaasti valittavia opintoja on tarjolla liian vähän. 3,2 0,7 3. Kaksoiskompetenssi auttaa opettajaksi työllistymisessä. 3,7 0,6
ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN 2,6 0,4 0,834
1. Koulutus on antanut minulle kattavat sisällölliset perusteet kotitalouden oppiaineesta. 3,3 0,6
2. Koulutus on kehittänyt ongelmanratkaisutaitojani. 3,0 0,7
3. Osaan koulutuksen myötä soveltaa pedagogista tietoa. 2,9 0,5
4. Osaan koulutuksen myötä kehittää oppilaiden oppimista. 2,9 0,6 5. Koulutuksessa on harjoiteltu työrauhan ylläpitämistä. 1,6 0,7 6. Osaan koulutuksen myötä reflektoida omaa osaamistani. 3,4 0,6 7. Koulutuksessa on käsitelty työllistymismahdollisuuksia muihinkin kuin kouluun. 2,4 0,8 8. Koulutus on kannustanut minua tarkastelemaan omaa toimintaani kriittisesti. 3,3 0,7 9. Koulutuksessa on annettu toimintamalleja työskentelyyn oppilaiden huoltajien ja
mui-den sidosryhmien kanssa.
1,5 0,7
10. Koulutuksessa painotetaan suojelua tarvitsevien oppilaiden huomioon ottamista. 1,7 0,8 11. Koulutus on muodostanut selkeän kuvan opettajan ammatillisista arvoista. 2,8 0,7
KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS ASIANTUNTIJUUTEEN Koen että kotitalousopettajakoulutus on...
3,0 0,6 0,843
1. Antanut minulle tarvittavat tiedot kotitalousopettajan työtehtävistä suoriutumiseen. 3,0 0,8 2. Antanut minulle tarvittavat taidot kotitalousopettajan työtehtävistä suoriutumiseen. 2,9 0,8
3. Tukenut oma-aloitteisuuttani. 3,2 0,6
4. Rohkaissut minua ilmaisemaan omia mielipiteitäni. 3,1 0,9
5. Kehittänyt yhteistyötaitojani. 3,2 0,8
6. Tukenut erilaisiin oppimisympäristöihin ja -yhteisöihin sopeutumista. 2,8 0,8 7. Antanut minulle valmiuksia kohdata erilaisia ihmisiä. 2,9 0,9 8. Innostanut minua jatkuvaan oppimiseen ja oman asiantuntijuuden kehittämiseen 3,2 0,9
9. Kannustanut minua luovuuteen. 2,8 0,9
MOTIVAATIO 3,0 0,6 0,855
1. Koen tärkeänä, että voin opettaa tulevia sukupolvia. 3,5 0,7
2. Oppilaani motivoivat minua jaksamaan työssäni. 3,2 1,0
3. Seuraan kotitaloustieteen tutkimusta aktiivisesti. 2,1 1,0
4. Hyödynnän uusinta kotitaloustieteen tutkimusta työssäni. 2,1 0,8 5. Tutkimustieto on välttämätöntä opetuksen kehityksen kannalta. 3,1 0,8 6. Koen tärkeäksi olla mukana kehittämässä kotitalousalaa paikallisella ja
valtakunnalli-sella tasolla.
2,5 1,0
7. Pidän tärkeänä täydennyskoulutukseen osallistumista omalla alalla. 3,4 0,8
8. Arvostan koulutusalaani. 3,7 0,6
9. Olen unelma-ammatissani. 3,1 1,0
OMA ARVIO ASIANTUNTIJUUDESTA 3,2 0,5 0,844
1. Ruokaosaaminen 3,5 0,7
2. Arjenhallinta 3,3 0,6
3. Terveyden edistäminen 3,4 0,7
4. Pedagoginen osaaminen 2,8 0,7
1 Likert-asteikko: 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Melko samaa mieltä, 4 = Täysin samaa mieltä