Opettajan työtä pidettiin paljon pohtimista vaativana ja rankkana työtehtävänä, koska opet-taja on vastuussa useasta lapsesta ja heidän opetuksestaan. Ulkoisia ominaisuuksia arvos-tettiin hauskan ja mukavan näköinen opettaja. Sisäisiä ominaisuuksia huumorintaju, luotet-tava, rauhallinen ja kekseliäs nostettiin esille. Näkökulmat tulivat esille oppilaiden hyvää opettajuutta kuvaavassa ennakkotehtävässä (liite 3), jossa he piirsivät, kirjoittivat tai valitsi-vat kuvia hyvästä opettajuudesta, maisemasta tai lehdestä.
Kannustava ja yhteistyötaitoinen opettaja
Kaksi oppilaista oli piirtänyt ja kirjoittanut miellekarttaa hyvästä opettajuudesta (kuva 1 ja kuva 2). Miellekartan avulla oli hyvä keskustella ennakkotehtävästä, sillä lapset saivat tuoda esille omia ajatuksiaan ja haastattelija sai vain kuunnella heitä heidän ajatuksiaan myötäillen. Haastateltava II oli tuonut mukana muutaman kuvan oravista (kuvat 3 ja 4), joilla hän kuvasi hyvää opettajuutta verraten lintulaudalla olevia oravia opettajan tarpeeseen olla yhteistyökykyinen ja kannustava. Opettajan tulee tukea toisia ja panostaa yhteisten tavoit-teiden saavuttamiseen hyödyntäen yhteistyötä ja kekseliäisyyttä siihen, miten opiskellaan.
Yksittäistä kameraan katsovaa oravaa hän kuvasi iloisen näköiseksi ja tarkkaavaiseksi, joka
”haistelee ilmaa”. Opettajan tulee myös olla tarkkaavainen ja kiinnittää huomiota luokan ta-pahtumiin. Nämä piirteet ovat opettajalle tärkeitä ominaisuuksia. Haastateltavan I ajatuksia ennakkotehtävästä:
[Aurinko ennakkotehtävässä] Se kuvaa ehkä sellasta ilosuutta ja sellasta -- innostusta siihen omaan työhönsä, sillä opettajalla. -- [Sydän ennakkotehtä-vässä] No, että opettaja niinku välittää oppilaista oikeesti --[Talvimaisema en-nakkotehtävässä] No siinä niinku sellasta rauhallisuutta ja sellasta. -- [Toive-opettaja] -- Sellanen luotettava ja mukava ihminen. (Haastateltava I.)
KUVA 1. Ennakkotehtävä (Haastateltava I)
-- niitten pitää olla yhteistyökykyisiä, kun ne syö yhtä aikaa niitä [siemeniä] ja sen toisen on pakko vähän kannustaa sitä toista, ettei se putoa siitä -- Ja ne on aika kekseliäitä, kun ne tajuaa, että miten ne saa tuolta ruokaa. -- Ja opet-taja tarvii sitä kekseliäisyyttä esimerkiksi just siinä et miten opiskellaan, ettei vain kirjoista. -- Ja sitten niitten pitää olla muutenkin tarkkoja tuossa. -- Että esim. opettaja pitää tuntia niin sen pitää olla tarkkaavainen siinä tuota et, mi-ten kaikki käyttäytyy ja että ymmärtääkö kaikki ne jutut. -- Ja kyllä niiden pitää olla yhteistyökykyisiä ja avuliaita kanssa. (Haastateltava II.)
KUVA 2. Ennakkotehtävä (Haastateltava II).
Yhteistyötaidot nousivat esille haastateltava II ennakkotehtävässä hänen tuomistaan eläin-aiheisista valokuvista. Kuva 4 kuvaa hyvin oppilaan kertomaa yhteistyötaitoa. Yksittäinen orava ei kykenisi syömään tuolta lintulaudalta, vaan siihen tarvitaan kekseliäisyyttä ja yh-teistyötä. Tätä hän vertasi nimenomaan opettajan ammatissa tarvittaviin taitoihin.
KUVA 3. Ennakkotehtävä (Haastateltava II)
KUVA 4. Ennakkotehtävä (Haastateltava II)
Opettamisen taito
Monipuoliset työskentelytavat nousivat esille useammassa haastattelussa, kaikkiaan vii-dellä haastateltavalla. Oppilaat arvostivat muutakin oppimista, kuin oppikirjojen lukemista.
Parhaiten olivat jääneet mieleen opettajat, jotka olivat teettäneet oppilailla monipuolisia teh-täviä myös luokkarajojen ulkopuolella ja yhteistyössä muiden luokkien kanssa. Oppilaat ar-vostivat erityisesti osallistavaa oppimista, jossa ryhmätöitä tehtiin yhdessä. Tärkeää ei ollut tehdä tehtävää parhaan kaverin kanssa, vaan ryhmissä, joissa voitiin yhdessä pohtia ja ajatella erilaisia ratkaisuja ja puhua ääneen ajatuksia.
Oppilaat toivoivat myös vaihtelua koetehtävien suorittamiseen. Haastatteluissa korostettiin ryhmätehtäviä ja erilaisia projekteja. Varsinaisia kokeita toivottiin vähemmän, sen sijaan toivottiin tehtäviä, joihin sisältyy oppimista. Esimerkiksi maantiedon koe korvattiin tekemällä lautapelejä ryhmätöinä eri maanosista. Pelejä pelattiin rinnakkaisluokkien kesken lautape-lejä vaihtamalla. Ryhmätöiden aiheina olivat toisella ryhmällä Aasia ja toisella ryhmällä Af-rikka. Opettajilta saatiin tehtävään toimintaohjeet ja oppilaat saivat vapaasti ryhmissä to-teuttaa peliajatuksia. Peleissä tuli ilmetä maan muoto ja lippu. Opettaja antoi selkeät toimin-taohjeet, mitä tehtävään vaadittiin ja oppilaat saivat itse suunnitella ryhmässä omannäköi-sen lautapelin. Tällä tavalla korvattiin varsinainen koe. Historiassa oppilaat saivat suunni-tella yksin tai pareittain koepaperin leikkelemällä sen vihkoon. Tavoitteeksi asetettiin kokeen selkeys ja tehtäviä sai pohtia itse, tietoa sai hakea internetistä, kirjasta ja kaverilta.
No ryhmissä on just tosi kiva tehdä -- No jos ei ite osaa jotain asiaa niin voi saada tukea siltä kaverilta ja sit voit ite kans jakaa siun omaa tietoo sille --.
Löytää monenlaista [vastausta] yhteen kysymykseen, voikin löytyä viisi eri-laista vastausta. -- Niin -- sitten saa monipuolisemman vastauksen. -- Sitten jos tosiaan joku ei osaa -- ja mie osaan ni mie voin jakaa tietoo ni silleen se voi jakaa omaa tietoonsa muille kans --. Me oltas luokassa mutta myös paljon myös monenlaisissa paikoissa pihalla ja salissa ois jotain ja tehtäis paljon
ryhmäjuttuja mutta myös yksittäin myös yksilönä. Ja sitten tuota ois perusai-neita matikkaa ja tällästä mutta sen lisäks ois kaikkia kivoja aiperusai-neita -- sellasia vähän erikoisempia, ku liikuntaa ja sellasta missä sais mennä erilaisiin maas-toihin, että ei ois vaan siellä yhdessä luokassa -- No esimerkiks tällä hetkellä myö ollaan aika paljon tehty kaikenlaisia ryhmäjuttuja ja projektihommia eikä oo niin paljon kokeita ollut. Ja viime vuonna sitten oli taas omalla tavallaan kivaa, kun myös tehtiin esimerkiks näytöksiä jossa saatto olla liitettynä jotain oppimisjuttuja --. No esimerkiksi korvataan, toi yksi maantiedon koe sella-sella, et tehdään lautapelit. -- Jossa voi olla muistipeli tai kysymyskortteja ku-ten meiän pelissä --. Myö pelataan sit silleen, että pelataan omaa peliä ja pe-lataan kaverin peliä, kun aina eri osista maata, on otettu sitten rinnakkaisluo-kan pelejä, pelataan ja ne pelaa meiän pelejä --. No siinä pitää ilmentyä maan muoto ja lippu mutta muuten on ihan vapaata, kunhan siinä ilmentyy sitä tietoa --. Historiasta saatiin tehdä kaverin kanssa tai yksin sellanen et se oli niinku koepaperi, joka me saatiin leikellä, kuhan se oli selkee ni vihkoon ja sen jäl-keen sai ettiä tietoo omasta päästä ja netistä ja kirjasta ja kaverilta, että siinä korvautu se koe ja sitten se piti vihko tehdä hienoksi et tosi paljon vihkotyös-kentely vaikuttaa niinku myö tehhään vihkoon aika paljon niitä. (Haastateltava II.)
Ja sitten haluaisin olla tiukka, mutta kuitenkin sellanen et tehtäis muutakin tosi paljon vaan kuin sitä kirjaopiskelua -- Ja joku just tän kirjan tehtävätkin ni ne-kinhän on tosi kivoja välillä ja jos tekee voi niitäkin tehä ihan hyvin ryhmissä tai parin kaa -- No liian ankara ja tota sitten haluaisin olla nykyaikanen mutta myös vanhoja asioita mitä ennen aikaa on koulussa tehty jotain oppimisjuttuja ni sellastakii… Esimerkiksi nykyisin tehdään tosi paljon tietokoneella opiske-lua, mut ei sillon vaan opiskeltiin saatettiin ettii enemmän kirjoista tietoo ja muilta ihmisiltä. Ni se vois olla kivaa, kyl esimerkiks haastattelujuttuja vois olla kiva tehdä -- Mut ei silti kokonaan jättää pois niittä netissä opiskeluita ja täl-lasta. (Haastateltava II.)
Vihkotehtävät koettiin hyvänä vaihtoehtona päätetyöskentelylle. Oppilaat toivoivat, että yh-distettäisiin uusia opiskelumenetelmiä ja pidettäisiin vanhojen hyvien aikojen toimivat käy-tänteet mukana uusien kokeilujen rinnalla. Tärkeää oli nimenomaan oppimisen vaihtele-vuus motivoivana tekijänä. Yhteisöllisyys ja osallistava oppiminen korostuivat perinteisten kokeiden tilalla käytettävien oppimistulosten arvioinnissa. Omaa oppimista vahvistavana te-kijänä koettiin keskusteleva toimintaympäristö, jossa uusia asioita tehtiin vuorovaikutuk-sessa.
Kuva 5. Ennakkotehtävä piirros hyvästä opettajasta (Haastateltava V)
Haastateltavan V piirtämä kuva 5 korosti opettajan selkeää opettamisen taitoa. Myös haas-tateltava II kohdalla korostui opettajan valmius varmistaa oppilaan oppiminen. Opettajan tulee varmistaa, ymmärsivätkö oppilaat oppimansa sisällön. Lapset kokivat myös tärkeäksi, ettei opettaja anna suoraan vastauksia, vaan opettaa asian ja antaa oppilaiden itse yrittää ja samalla testaa oppilaiden taitoja luokkatilanteessa. Koulutehtäviä harjoiteltiin myös itse-näisesti opettajan ohjauksessa.
Vuorovaikutustaidot – aidosti välittävä opettaja
Oppilaat tiedostivat opettajan työtehtävien vastuullisuuden ja opettamisen taidon vaativuu-den. Vuorovaikutus koettiin tärkeäksi ominaisuudeksi ja samoin avoimuus uusille ideoille.
Opettajan tulee olla aidosti kiinnostunut oppilaiden tekemisestä ja läsnäolosta sekä välittää heistä aidosti. Opettajan toivottiin olevan avoin kaikille ideoille (Haastateltava IV). Opetta-jassa arvostettiin myös kykyä monipuolisiin näkökulmiin. Opettajalta edellytettiin muutos-valmiutta, sillä opettajan tulee olla tarvittaessa valmis muuttamaan suunnitelmia, tilanteen niin vaatiessa.
Sitte just se [opettaja] et näkee asiat monella eri tapaa -- (Haastateltava IV).
Ennakkotehtävän myötä (kuva 5) oppilaan kokemuksista nousi esille myös opettajan kyky selittää vaikeitakin tehtäviä ymmärrettävästi, keksiä keino opettaa se oppilaille niin selke-ästi, että oppilaat oppivat. Haastateltavat kokivat tärkeäksi sen, että opettaja on helposti lähestyttävä. Opettaja ei saa olla ”lepsu” eikä puhua liian hiljaisella äänellä, sillä nämä omi-naisuudet hankaloittavat oppimista. Opettajan työ koettiin tärkeäksi, sillä hän suunnittelee,
organisoi ja on koulun turvallinen aikuinen, johon luotetaan. Opettajan kyky yhteistyöhön kaikkien kanssa nousi esille haastatteluissa.
-- hyvä opettaja on avulias ja kannustava että jos joku juttu ei suju ni ei sano -- et mites -- saat tän, vaan ennemmin niin päin, että mikä oli hankalan tun-tusta. -- rauhallinen ja luotettava ja -- kekseliäs, että ei opiskella aina vaan kirjasta, vaan tehdään erilaisia [tehtäviä] ja erilaisia työmuotoja käytetään. Ja sitten ottaa jokaisen huomioon myös yksilönä, kun on niin erilaisia ihmisiä. On ilonen ja huumorintajuinen ja sitten kaikkien kanssa yhteistyö pitää onnistua opettajaltakin. (Haastateltava II.)
Opettajan tulee kyetä ottamaan huomioon erilaiset oppijat tarjoamalla heille monipuolisia oppimaan oppimisen keinoja. Tärkeä tekijä on myös huomioida erilaiset oppilaat yksilöinä.
Huumorintaju, sosiaalisuus ja iloisuus nousivat esille useissa haastatteluissa, ne ovat tär-keitä ominaisuuksia opettajalla. Positiivinen, kannustava, ystävällinen ja auttavainen opet-taja oli usean haastateltavien näkökulmasta hyvä opetopet-taja.