Tutkimusaineistoa keräävän tutkijan on tärkeää huomioida lapsi ja hänen kokemusmaail-mansa. Lapsi muodostaa tutkimuksen myötä käsitystä itsestään, tutkijasta sekä tutkijan työstä. Lapsitutkimuksessa tulee huomioida lapsiystävällisyys ja tutkimusetiikka koko pro-sessin ajan ja osallistumisen tulisi olla arkipäiväistä ja mukavaa. Tutkijan tulee varmistaa myös lapselta itseltään suostumus tutkimukseen osallisuudesta. Alaikäisen lapsen van-hemmilta tulee myös varmistaa, saako lapsia osallistua tutkimukseen. (Aarnos 2010, 172-173; Aldersson & Morrow 2011, 100; Christians 2000, 134.) Tutkimuksen tulee olla luotta-muksellinen ja tutkimuksen kohteena olevilta henkilöiltä tulee saada suostumus ja haasta-teltavan yksityisyys eli haastateltavaa tulee säilyttää tutkimuksessa anonymiteetti. (Hirsi-järvi & Hurme 2015, 20; Aldersson & Morrow 2011, 100-101, 104; Christians 2000, 134, 136.) Alaikäisten lasten vanhempien suostumus tarvitaan ennen haastattelua, mutta myös lapsilta itseltään tarvitaan suostumus osallistua haastatteluun (Aldersson & Morrow 2011, 100). Koko tutkielman ajan tulee huomioida eettisyyden näkökulma sekä lasten oikeuksien kunnioittaminen läpi tutkimusprosessin (Aldersson & Morrow 2011, 100-101).
Lapsitutkimukseen voidaan tietoa hankkia lasten tuotosten kautta valokuvista sekä jälkeen-päin suullisesti haastattelemalla (Karlsson & Karimäki 2012, 19). Haastattelututkimus on joustavaa, koska tutkimusaiheen voi antaa haastateltaville etukäteen tiedoksi (Tuomi & Sa-rajärvi 2009, 73). Tietoa tähän tutkielmaan saadaan lasten ennakkotehtävästä "Mitä hyvä opettajuus sinulle merkitsee?", jonka oppilaat tuovat mukanaan heidän teemahaastatte-luun. Lapsiystävällisyys on tärkeää huomioida haastattelukysymyksiä laadittaessa huomi-oiden myös lapsen kehitysvaihe ja hänen persoonallisuus haastatteluissa. Lasten
haastattelukysymyksiä laadittaessa tulee tutkijan huomioida lapsen kokemusmaailma, koh-taamistaidot ja kielellinen ilmaisukyky. Varsinaisessa haastattelussa on hyvä lähteä liik-keelle lapselle tutuista asioista perheestä, lemmikeistä, mieliaineesta, harrastuksista tai ku-luneesta päivästä. Lapsen tulee kokea olevansa arvostettu ja kuunneltu. Haastattelija voi myös itse vaikuttaa myönteisesti haastattelutilanteeseen huomioiden vastavuoroisuus, kuunteleminen ja lasta huomioiva haastattelutilanne. Miellyttävään haastattelutilanteeseen liittyy sekä tunnelma että ulkoiset tekijät haastattelupaikka tai haastatteluihin mukaan tuo-tava lempilelu, joka auttaa rentoutumaan ja keskittymään. (Aarnos 2010, 173-176.) Haastatteluissa on tärkeää antaa aikaa ja tilaa kertoa. Haastattelijan tulee osoittaa kiinnos-tusta lapsen vastauksista. (Hirsijärvi & Hurme 2015, 131.) Lasta voi kannustaa vastaamaan sanomalla ”kerro lisää” ja aloittaa kysymisen sijaan sanalla ”Kerro”. Tärkeintä on, ettei lap-selle tule tunne, että haastattelu on kuulustelumainen tilanne. Lapsen on tärkeää tiedostaa, että hän auttaa tutkijaa ja hänen nimeään ei yhdistetä nauhoitukseen. Haastattelu on hyvä aloittaa lapselle tutuista asioista perheestä, lemmikeistä, mieliaineista, harrastuksista tai kuluneesta viikosta kyselemällä. (Aarnos 2010, 176.) Tutkijan on hyvä hallita haastattelu-tekniikka, jotta hän voi kuunnella haastateltavaa sekä metakuunnella ja –katsella haastat-telutilannetta, jotta haastattelutilanne sujuu avoimesti ja luottamuksellisesti. Haastattelun päätteeksi on hyvä tiedustella, jäikö haastattelusta jotain kysyttävää ja lopuksi siirtää kes-kustelu johonkin arkipäiväiseen asiaan. Lapsille voisi antaa pienen muiston, kiitoksen haas-tatteluun osallistumisesta. (Aarnos 2010, 177.)
Haastattelukysymysten laadinnassa tulee kiinnittää huomioita selviin ja täsmällisiin kysy-myksiin. Yksinkertaisemmat kysymykset ovat parempia kuin monimutkaiset kysymykset.
(Hirsijärvi & Hurme 2015, 105.) Haastattelu on hyvä aloittaa helpoilla kysymyksillä (Hirsijärvi
& Hurme 2015,107). Haastattelijan on hyvä esittää lisäkysymyksiä, mikäli vastaus jää epä-selväksi tai hän tarvitsee lisätietoa haastateltavalta (Hirsijärvi & Hurme 2015, 110). Tässä tutkielmassa haastattelutilanne oli rauhallinen ja luonteva. Oppilaille kerrottiin jo tutkimuk-sen alussa, että he voivat esittää lisäkysymyksiä, mikäli eivät ymmärrä kysymystä.
Lasten haastatteluissa on huomioitava, ettei oleta lapsen tuntevan käsitteitä ja haastatteli-jan tulee olla kiinnostunut kaikesta mitä lapsi sanoo (Hirsijärvi & Hurme 2015, 131). On tärkeää luoda turvallinen haastatteluilmapiiri aloittaen kysymykset lapsille tutuista teemoista (emt., 131). Haastattelut tulisi saada tehdä rauhallisessa ympäristössä kahden haastatteli-jan kanssa (emt., 133). Ulkoiset häiriötekijät voivat hankaloittaa haastattelua esimerkiksi haastattelupaikan rauhattomuus (emt., 128). Lasta haastateltaessa on Hirsijärven ja Hur-meen (2015, 131) mukaan hyvä antaa, joku esimerkki, jos lapsi ei ymmärrä kysymystä, jotta hän voi pohtia omaa näkökulmaansa asiaan. On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei lasta
painosta vastaamaan kysymyksiin, jos hän ei halua vastata. Lapsilla on hyvä muisti, joten tutkijan on tärkeää muistaa lapselle tehdyt lupaukset ja mitä lapsi on hänelle kertonut, jottei hän aiheuta pettymyksiä lapselle. (Hirsijärvi & Hurme 2015, 131.) Tässä tutkielmassa nou-datettiin tutkimuskysymysten muotoilussa Hirsijärven ja Hurmeen (2015, 131) käytäntöä esittää ensin myönteinen asia ja sitten vasta kielteinen kysymys.
4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkielman tavoitteena on saada esille lasten ajatuksia siitä, miten he hahmottavat hyvän opettajuuden. Lapsinäkökulmainen tutkimus kuvaa lasta tiedon tuottajana (Karlsson 2012, 22). Tämän tutkielman tavoitteena on teemoitella oppilaille tärkeiden hyvän opetta-juuden kokemuksia ja merkityksiä. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin tutkittavien nä-kökulmia tutkimusaiheeseen ja lisäksi tuon oman näkökulman tutkielmaan oppimiensa kä-sitteiden myötä. Nämä näkökulmat eritellään selkeästi tutkielmassa. (Hirsijärvi & Hurme 2015, 18.) Tässä kvalitatiivisessa tutkielmassa keskitytään kasvatusfilosofisen konstruktii-visen näkökulman luomiseen. Tässä tutkielmassa merkityksiä tutkitaan tutustumalla kah-deksan oppilaan opettajakokemuksiin suomalaisessa koulussa.
Tutkielmassa lasten näkökulmia tuodaan esille heidän saamansa ennakkotehtävän sekä haastattelun avulla. Päätavoitteena on hahmottaa oppilaiden haastatteluiden perusteella, miten he kokevat hyvän opettajuuden ja mitä asioista he käsittävät siihen sisältyvän. Oppi-laiden haastatteluiden tukena olivat oppiOppi-laiden ennakkotehtävänä tehdyt piirustukset, hei-dän mukanaan tuomat kuvat tai heihei-dän valmistamansa hyvän opettajuuden taulut.
Tavoitteena oli saada esille lasten kokemuksia erilaisista opettajista koulutaipaleen aikana sekä millaisia merkityksiä näistä kokemuksista on lapsille muodostunut. Olen tutkinut aiem-min luokanopettajien näkökulmia opettajuuteen. Tässä aiemmassa tutkielmassa jatkotutki-musehdotuksenani oli lasten haastattelu opettajuuteen liittyen. Eettisyys on aina läsnä opet-tajan työssä hänen työskennellessään alaikäisten lasten kanssa. Tavoitteenani on myös saada esille eroja ja yhtymäkohtia Opetusalan ammattijärjestön eettisiin periaatteisiin näh-den.
Tutkimuskysymykset ovat muotoutuneet tutkimuksen edetessä alla olevaan muotoon.
1. Miten kuudesluokkalaiset lapset hahmottavat hyvän opettajuuden?
2. Millaisia merkityksiä kuudesluokkalaisille oppilaille muodostuu hyvästä opettajuu-desta?
1) Millaisia eroja ja yhtymäkohtia on kuudesluokkalaisten hyvissä opettajuuskäsityk-sissä Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) opettajan ammattieettisten ja eettisten pe-riaatteiden kanssa?
Aiempi kandidaatin tutkielmani (2014) käsitteli opettajan työn eettisyyskäsityksiä ja arvonä-kökulmia. Eettisyys ja arvokäsitykset ovat lapselle hankalasti ymmärrettäviä käsitteitä ja kandidaatin tutkielmassani käytettyjä kysymyksiä ei voinut suoraan hyödyntää tähän pro gradu -tutkielmaan. Nämä opettajuuden eettisyysnäkökulmat ja arvokäsitteet olisi tullut käydä oppilaiden kanssa tarkemmin läpi, jotta niitä olisi voinut hyödyntää tässä tutkiel-massa. Lasten haastattelukysymyksiä muokattiin heille ymmärrettävään muotoon. Kysy-mykset laadittiin kokemusten tarkasteluun ja koulukontekstiin liittyen.
5 KVALITATIIVINEN TUTKIMUSAINEISTO
Kvalitatiivinen haastattelututkimus on vuorovaikutuksellista tutkimusta, joten haastattelun kysymykset ja keskustelu tulee rakentaa lapsen elämysmaailmasta huomioiden lapsinäkö-kulma ja lapsen kehitysvaihe (Alasuutari 2005, 162). Aluksi tutkimuskysymyksiä on hyvä testata lapsilla, jotta nähdään ovatko ne järkeviä tutkimuksen kannalta (Coppock 2011, 442).
Tässä tutkielmassa tutkimuskysymyksiä testattiin kahdella haastateltavien kanssa samaan ikäryhmään kuuluvalla lapsella ja tutkimuskysymyksiä muokattiin heidän palautteensa pe-rusteella selkeämmiksi ja mielenkiintoisemmiksi. Tässä tutkielmassa kysymyksissä edettiin lasten ehdoilla. Haastattelun alussa pyydettiin lasta kysymään tarkemmin, mikäli hän ei ym-märtänyt kysymystä. Haastattelun edetessä annettiin oppilaalle myös mahdollisuus olla vastaamatta kysymykseen, jos kysymys tuntui hankalalta.