Opettajan tehtävistä mainittiin tuntien pitäminen ja vastuu oppilaista, sillä luokkakoko voi olla lähes 20. Lasten kertomusten mukaan opettajan työ ei ole helppoa, koska oppilaatkin ovat erilaisia. Opettaja työllistävät erilaiset testit, kotitehtävien tarkistus, tuntisuunnittelu ja erikoisempien tehtävien tekemisen myötä opettajalla on paljon mietittävää. Yksilöllinen opettaminen nousi myös haastatteluissa esille. Oppilaat uskalsivat sanoa opettajalle, jos he eivät osanneet esimerkiksi matematiikkaa. Tukiopetus koettiin eduksi oppilaille, eikä sitä koettu ongelmalliseksi oppilaan näkökulmasta. Oli hyvä asia, että opetusta voitiin järjestää yksilöllisesti, sillä silloin saattoi kysyä asioita, joita opettaja ei ehtinyt neuvoa tunnilla. Niille oppilaille, jotka olivat olleet tukiopetuksesta, oli jäänyt siitä positiivinen kuva ja he olivat ke-hittyneet matematiikassa yksilöllisen opetuksen myötä.
Kekseliäs, monipuolinen ja turvallinen opettaja
Haastateltavat arvostivat kasvatustyössä monipuolisuutta ja kekseliäisyyttä. He toivoivat tuntien pitoa myös muualla kuin luokkahuoneessa. Opettaja koettiin myös turvallisuutta tuo-vana osapuolena koulumaailmassa. Hän huolehtii oppilaiden turvallisuudesta ja ennakoi tilanteita sekä huolehtii rauhallisesta oppimisympäristöstä tilanteen vaatimalla tavalla. Eräs oppilaista (haastateltava V) arvosti omassa opettajassaan hänen järjestämiään rauhallisia
tunteja, joissa saattoi hetken levähtää. Opettaja järjesti perjantaisin tunnin, jolloin hän luki oppilaille ääneen kirjaa oppilaiden piirtäessä. Luettavat kirjat olivat hauskoja ja sisälsivät myös jännitystä.
[Työskentelymahdollisuudet] Muuallakin kun pelkästään pulpetin vieressä ja välillä me saadaan mennä käytäville ja uloskin saadaan joskus harvoin mennä (Haastateltava IV).
No se vahtii niitä oppilaita ja sitten auttaa ja kaikkee sellasta --. No se kattoo, ettei ne tee mitää eikä niille satu mitään. -- No vaikka -- niinku kieltää tai no aina kieltäminen ei auta, mutta -- kieltää -- ja varmistaa et kaikki tottelee. Et ei -- satu vaan mitään. (Haastateltava I.)
Oppilaat saivat haastattelutilanteessa suunnitella oman toiveidensa koulupäivän. Oppilai-den koulupäivä sisälsi erilaisia oppiaineita kuten alla haastateltava I suunnittelemassa kou-lupäivässä. Oppilaat toivoivat monipuolisia opetusratkaisuja erilaisia tiloja hyödyntäen pi-haopetusta, salissa tapahtuvaa opetusta ja luonnossa maastossa tapahtuvaa opetusta.
Yksi haastateltavista ehdotti, että luontokuvaamista voisi hyödyntää oppimisen tukena (Haastateltava II). Yksi oppilas (haastateltava III) olisi valinnut vähän äidinkieltä ja matema-tiikka, koska ne olivat hänelle vaativia.
Oppilaiden mielestä hauska koulupäivä sisälsi paritöitä, ryhmätöitä, yhdessä tekemistä ja liikuntaa. Oppilaat arvostivat ryhmätehtäviä ja yhdessä tekemistä. Opettaja saattoi antaa kotitehtäväksi lukuläksyä ja koululle tuli tuoda vanhemmilta kirjallinen vahvistus lukutehtä-vän suorittamisesta. Mikäli tehtävää ei suoritettu kotona tuli tehtävä suorittaa kouluaikana opettajalle. Oppilaat suunnittelivat monipuolisia ja itseään haastavia opintokokonaisuuksia.
Haastateltava VII suunnitteli koulupäivän, jossa ei jatkuvasti tarvitsisi opiskella, vaan voisi vuorotella ensin opetettaisiin uusi asia ja sen jälkeen voisi katsoa videon. Myös haastatel-tava VIII toivoi koulupäivältä mukavaa tekemistä, kotitehtävien tekoa ja oppilaiden mahdol-lisuutta osallistua koulupäivän tai -tuntien suunnitteluun ja vaikuttaa opetussisältöihin. Osaa oppilaista motivoi se, että he saivat päättää ryhmätöihin osallistuvat henkilöt.
[Koulupäivä] No varmaan ekana pitäisin jotain kuvista tai askarteluu tai jotain sellaista. -- jotain -- vaikka matikkaa ja sitten vois käydä, vaikka lainaamassa kirjat ja lukea niitä tai jotain ja -- oltais pihalla pelailtas kaikkee ja sellasta --.
Varmaan yhdessä oppilaiden kanssa --. [Ryhmätöiden jakaminen] Se vaihte-lee. Joskus myös saahaan päättää ite ja joskus ne arvotaan tai sitten silleen lappuäänestyksellä. Silleen että -- itte kirjottaa lapulle kenen kanssa haluaisi tehdä ja sitten opettaja kattoo ne ja sitten niitten perusteella tekee ne parit --.
No, mun entinen opettaja oli sellanen rento ja se tykkäs paljon liikkua luon-nossa, ni myö sitten sen takii tehtiin kaikkia kivoja luontojuttuja ja sellasta -- No mentiin luontoon, vaikka kuvaamaan tai sitten saatettiin ihan perustunnilla,
vaikka just matikassa ni mentiin sinne ulos vaan niinku hyvällä säällä vaan laskemaan niitä laskuja ja sekin oli kivaa. (Haastateltava I.)
Kannustava opettaja, tunteet ja oppilaiden vastuu
Hymyilevä ja iloinen opettaja oli lapsille toiveopettaja. Lapset ymmärsivät silti, että opetta-jalla ei aina välttämättä ole hyvä päivä ja opettaopetta-jallakin voi välillä ”pinna palaa”. Opettajalta toivotaan rauhallisuutta sekä innostavaa ja kannustavaa otetta työhön. Opettajan pitää olla tiukka, mutta ei kuitenkaan liian tiukka. Opettajan tulee hallita opettamisen taito, mutta hä-nen tulee myös antaa vastuuta oppilaille itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Oppilaat kuvasi-vat opettajan työtä seuraavasti:
[Opettajan työ] No opettaminen -- no kaikki se oppilaitten kanssa oleminen ja sellanen --. No se kattoo, ettei ne [oppilaat] tee mitää eikä niille satu mitään.
(Haastateltava I.)
No, tuntien pitämistä ja opettamista tietenkin ja varmaan aika paljon vastuuta -- Kun on kuitenkin aina liki 20 oppilasta yleensä vastuulla -- Ja no ei se var-maan aina ihan helppoa oo, kun oppilaatkin on niin erilaisia -- No kaikenlaisten testien pitämistä ja tosissaan sitä jokaisen -- opettamista yksilönä -- No en tiiä oikeen siis, no hyvät hermot pitää olla ainakin! (Haastateltava II.)
Sellanen auttavainen ja ilonen tai ei aina tarvii olla ilonen, jos on huono päivä mutta kumminkin sellanen. (Haastateltava I.)
No, haluaisin tuntea ne oppilaat hyvin myös niinku ihmisenä en vaan oppi-laana (Haastateltava II).
Oppilaat pohtivat myös sarjakuvahahmojen kautta, millainen olisi hyvä opettaja. Heistä suuri osa valitsi Aku Ankan, mutta oppilaiden määrittelemät hyvän opettajuuden ominaisuu-det ja heidän antamat perustelut vaihtelivat. Tässä alla muutamia otteita haastatteluaineis-tosta.
[Aku Ankka] -- Ja se on sellanen, et se yrittää aina, vaikka menis vähän mön-kään ja sitten se yrittää toisella tavalla... No, välillähän se sitten johonkin kauas menee piiloon, jos se on jotain tosi pahaa tehnyt. Mutta sitten kummin-kin (naurahduksia) mutta sitten kumminkummin-kin se palaa ja tekee jotain muuta sit-ten. Ja se on sellanen aika ilonen ja sellanen… No sellanen just, että se auttaa ja opettaa kunnolla ja rauhassa ja sellanen. (Haastateltava I.)
[Aku Ankka] No ainakin se on tosi puhelias, paljon keskustelua ja sitten tuota se on kaikkien kaveri aina, kaikkien kanssa (Haastateltava II).
[Aku Ankka] -- No hauska ja se ossaa hauskasti puhhuu. -- Sil on ihan hyvät jututkin. (Haastateltava VI.)
No Aku Ankka ei todellakaan. Suuttuu ihan liian helposti, opettajalla se ois varmaan se, ku yks lasku menis väärin, ni siitä tulis jälki-istuntoa. Ehkä Tupu, Hupu ja Lupu. Ne on mukavia, ne auttaa ja ne osaa ottaa tilanteen hallintaan ja ne on fiksuja. (Haastateltava VIII.)
Opettajalta toivotaan avarakatseisuutta ja monipuolisuutta sekä kykyä kuunnella oppilaiden toiveita. Monipuoliset työskentelytavat osallistavat oppilaita ja antavat oppilaille vastuuta ryhmätoiminnassa ”puhaltamaan yhteen hiileen”.
Arviointikäytänteet oppimisen tukena
Osallistava opettaja asettaa myös oppilaat pohtimaan arviointia, välillä opettaja arvioi itse, välillä oppilaat kirjoittavat arvion tai oppilaat itsekseen miettivät keskittyikö oikeisiin asioihin.
Ryhmätöiden arviointia toteutettiin eräässä ryhmätyössä arvioiden, minkä verran kukin hoiti tehtävästä. Apuna arvioinnissa käytettiin sadan prosentin määritelmää, toisin sanoen minkä verran (kuinka monta prosenttia sadasta) kukin jäsen panosti yhteiseen ryhmätyöhön. Op-pilaiden tuli yhdessä keskustella ja päästä yhteisymmärrykseen kunkin ryhmän jäsenen osuudesta yhteiseen tehtävään. Tarvittaessa opettaja auttoi, mikäli arvioinnissa ei päästy yhteisymmärrykseen ryhmän kesken. Opettaja valvoi myös arvioinnissa sitä, ettei oppilaat aliarvioineet omaa osuuttaan.
Itsearviointi sanallisesti tuntui haasteelliselta, kun itsearvioinnissa ei riitä vain numero, vaan se pitää myös perustella. Arviointia toteutettiin luokassa ryhmäarviointina ja itsearviointina.
Vertaisarviointia tehtiin myös, sillä rinnakkaisluokkalaisten kanssa vaihdettiin oppilaiden itse tekemiä lautapelejä, testailtiin niitä ja annettiin niistä kehittävää palautetta. Tehtävään in-tegroitiin useampia oppiaineita maantietoa, kuvataidetta ja äidinkieltä. Oppilaille järjestettiin myös perinteisiä kokeita. Alla esimerkkejä opettajuuteen ja opettajan persoonaan liittyen koskien opettajan ja oppilaan välistä yhteistyötä.
[Oppilaan itsearviointi] Ja vaatii sekin taitoa, et sitä ihan tästä vaan sanota et kasi, seiska, kymppi -- pitää osata perustella ja se on yleensä se, mie osaan yleensä antaa numeron, mutta perusteleminen on hankalempaa et miks näin (Haastateltava II).
Jos [opettaja] on hauska, ni sit on kivempi oppiakin (Haastateltava V).
No vähän kaikki, et oppilaan pitää ite käyttää sitä järkeä, että osaa käyttäytyä, mutta opettajan sitten pitää myös vähän hallita sitä, että on niinku fifty-fifty”
(Haastateltava VIII).
No se on hauska mukava ja semmonen kiltti. Osaa ottaa kaikki tarpeet ja nää vastaan. Osaa muokata sitä tilannetta ja ottaa tilannetta tunneilla haltuun.
(Haastateltava VIII.)
Esim. jottain tehtäviä, jos ei ite ossaa ni, jos opettaja auttais -- niissä -- (Haas-tateltava VI).
Arviointi mainittiin kahden haastateltavan osalta. Haastatteluissa nousi esille, että arviointi on monipuolista. Suullista arviointia toivottiin kirjallisen arvioinnin lisäksi. Monipuoliset yli
oppiaine- ja rinnakkaisluokkarajojen tapahtuvia projektityöskentelyä arviointiin reflektiivi-sesti, ryhmäarviointina ja vertaispalautteen avulla. Arviointi auttaa oppilasta hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opettajan tehtävänä on tarvittaessa auttaa ja tukea päätöksenteossa, mikäli oppilasryhmä ei pääse yhteisymmärrykseen arvosanasta. Arviointi edellyttää myös ryhmän dialogia, ryhmä päättää yhdessä arvosanan ja jokaisen osallistu-misprosentin ja panoksen työhön. Oppilaiden tulee neuvotella yhdessä kaikkia tyydyttävä arvosana omasta projektista. Alla haastateltava II kuvailee arviointikäytänteitä. Nämä oppi-laat vasta totuttelevat itsearviointiin, sillä he eivät ole tehneet sitä ensimmäiseltä luokalta lähtien.
-- Opettaja arvioi ja välillä on silleen et pitää ihan kirjoittaa siihen ja joskus pitää omassa päässä vaan miettiä et mites se nyt meni et keskittykö nyt siihen oikeeseen asiaan. -- Esimerkiks tälläkin hetkellä meillä on [maantiedon pro-jektityössä] työssä, sit sillensä, et molemmat sovitaan et sadasta prosentista et minkä verran mie hoidan ja minkä verran se kaveri hoitaa --. Niin, molem-mat myö sitten yhessä mietitään, -- jos näyttää siltä, että molemmolem-mat antaa itelleen, vaikka 90 pistettä ni ei sitten pitää kyllä miettiä et joku on vialla et ei niin --. Ja sit, jos tuntuu, että ei [päästä yhteisymmärrykseen], ni sitte sanotaan opettajalle -- ettei me oikeen päästä yhteisymmärrykseen ni kyl siihen aina joku konsti on löytyny --. Mie en ite tykkää itsearvioinneista kyllä. [Itsearvioinnit] ne kyllä lisääntyy sen uuden opetussuunnitelman mukana kai ilmeisesti. Ja vaatii sekin taitoa et sitä ihan tästä vaan sanota et kasi, seiska, kymppi -- pitää osata perustella ----. Mie osaan yleensä antaa numeron, mutta - peruste-leminen on hankalempaa, et miks näin? -- Pitäisin niitä itsearviointeja, jos oisin opettaja, mutta enemmin just suullisia, kun että pitäs kirjottaa koska usein on hankalaa muodostaa siihen paperiin silleen lauseita. (Haastateltava II.) No jos osaa jonkun asian -- tajus silleen et yes, nyt mie osaan tän! Tai jos on ollut joku koe ja saa siitä hyvän arvosanan. -- Jos jollakin kaverilla on mennyt joku juttu hyvin, niin usein siitäkin tulee sitten et kiva. -- Jos joku et kuule, vaikka et huomenna lähetään mehtäretkelle, ni miusta sellanen on aina kivaa.
-- Just kaikki erilainen vähän arjesta poikkeava juttu. (Haastateltava II.) No, se voi kertoa sen ja onnitella silleen, et nyt sie osaat sen tosi hyvin ja sitten -- no alemmilla luokilla oli joku hirmu hieno, jonku tarran, kun sai palkinnoksi tai jotain, ni se oli tosi hieno juttu. (Haastateltava I.)
[Opettaja]No vaikka, jos se on opettanut hyvin, ni sitten oppilaat on, niinku kertoo, et ne on oppinut tosi hyvin sen opetuksessa. Ja sitten, jos vaikka ne opettelee jotain, ja oppilaat oikeesti tekee sitä juttua, ja on siitä niinku kiinnos-tuneita. Jos vaikka musiikin tunnilla jotain kappaleita lauletaan ja sitten ne oi-keesti laulaa siellä ja sitten ne saattaa, vaikka hyräillä sitä sen jälkeen, ni se on oikeesti ollut kivaa ja silleen. (Haastateltava I.)
Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa opettajan ammattia myös oppilasarvioinnissa. Opetta-jan tulee keskustella oppilaiden kanssa arvosanoista ja antaa oppilaille mahdollisuus arvi-oida myös itseään.
Yhteistyötaidot
Opettajalla tulee olla kyky tulkita oppilaita. Tämä ns. ”rivien välistä lukeminen” tukee häntä vastuussa ja vastuunantamisessa sekä mahdollistaa toimintasuunnitelmien muutokset tar-vittaessa. Kasvatustehtävissä opettajalla on vaitiolovelvollisuus. Opettajan tulee kunnioittaa erilaisia vanhempia ja kyetä ratkaisemaan erilaisia ongelma. Neuvottelutaidot ja ongelmien ratkaisijan rooli ovat arvokas ominaisuus opettajalla. Yhteistyötaidot erilaisten henkilöiden välillä ovat tärkeitä. Opettaja tapaa arjessaan eri ikäisiä oppilaita, heidän huoltajiaan ja eri yhteistyökumppaneita. Kasvatuskumppanuus korostui lasten puheissa, sillä oppilaat mai-nitsivat tärkeänä apuna vanhempien tuen kokeisiin harjoiteltaessa. He auttoivat kyselemällä tai tekemällä pienimuotoisia kokeita ja myös kaverit auttoivat toisiaan kyselemällä.
Vuorovaikutus koettiin tärkeänä myös kouluympäristössä, keskusteltiin yhdessä ääneen, jotta oppimista tapahtui vuorovaikutuksessa. Yllättävää oli, että kuudesluokkalaiset nostivat esille pelaamisen ja leikkimällä oppimisen kuten alla olevassa haastattelusta käy ilmi.
No – keskustelua, ettei -- tuosta noin vaan nuo tehtävät vaan että opiskellaan ääneen --, että puhutaan tälleen, että se [opettaja] on ymmärtäväinen, jos ei osaa jotain, ni se osaa auttaa oikeella tavalla ja -- sitten -- muutakin kuin -- sitä kirjasta opiskelua, että erilaisia pelejä ja leikkien kautta oppimista (Haas-tateltava II).
No, no avulias, kannustava, rauhallinen, luotettava -- just sellanen ei vaan kir-jasta opiskella, et kekseliäs erilaisia työtapoja käyttävä ja -- jokaisen huomioi myös yksilönä, mutta myös koko luokan kokonaisuutena. Iloinen ja huumorin-tajuinen ja tarkkaavainen ja kuuntelee jokaista ja miettii että ymmärtääkö tuo tän asian näin vai noin paremmin ja sitten no just jokaisen kanssa yhteistyö-kykyinen (Haastateltava II).
No olla huomaavainen jokaista kohtaan ja kuitenkin tiukka että mutta ei liian sellanen, mutta tiukka kuitenkin et ei saa ihan mitä lystää tehä (Haastateltava II).
Rauhallinen ja -- kekseliäs tehään monenlaista hommaa ja -- iloinen, että opettaja ei vaan murjota, koska ei itelläänkä oo sitten hauskaa, yhtään kivaa opiskella (Haastateltava II).
Sitten -- tiukka, mutta samalla kuitenkii millähän sanalla sitä sanois no epä-tiukka. -- No ei anna pölöttää tunnilla, vaan niinku laittaa kaikki keskittymään siihen asiaan, mitä sillä hetkellä tehään. Ja sitten tuota kuitenkii, ku opettajiakii on niin monenlaisia ja oppilaita ni jokainen osaa yleensä olla omalla tavallaan niinku hyvänlainen -- No esimerkiks, -- no keskustelutilanteessakin pitää olla silleen tiukka et siitä asiasta puhutaan. No jos on vaikka joku missä saa ite niinku keksiä. Esimerkiks on ollut sellanen koe, että saahaan ite pähkäillä niitä kysymyksiä niin siinä ei tarvii olla niin tiukka, että sillon sais käyttää omaa luovuuttansa. -- Tai jossain kuvistyössä ei välttämättä tarvii olla niin tiukka, kuhan se vaan on sellanen aihe, asiallinen. (Haastateltava II.)
Monipuoliset työskentelytavat
Opettajassa arvostettiin luonnonläheisyyttä ja oppilaat arvostivat luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia. Mielekästä vaihtelua kouluarkeen toi rento opettaja, joka liikkui oppilaiden kanssa luonnossa ja toteutti erilaisia luontoprojekteja kuvaamalla oppilaiden kanssa luontoa tai matematiikan tunnin pitäminen hyvällä säällä ulkona sai oppilaan iloiseksi. Oppimisesta tulisi näin ollen pienillä muutoksilla mielekästä. Internetin kautta oppimisen rinnalle haluttiin perinteisiä opetusmenetelmiä esimerkiksi oppilaiden tiedonhakua haastattelemalla ihmisiä tai etsimällä tietoa kirjoista niin kuin ennen vanhaan. Opettaja voisi järjestää myös yhden erikoistunnin viikoittain esimerkiksi lukutunnin tai oppilaiden kanssa voisi suunnitella yh-dessä yhden tunnin. Matematiikkaa haluttiin opiskella tietokonepelien avustuksella. Mate-matiikassa haasteita kokenut oppilas arvosti tätä mahdollisuutta, sillä hän koki onnistuvansa tällä tavoin matematiikan tehtävissä.
Historiassa oli opiskeltu yhdessä uutta asiaa lukemalla sitä ääneen vuorotellen luokassa joko ryhmissä tai koko luokan kanssa. Matematiikassa opettaja aluksi laski yhdessä oppi-laiden kanssa muutaman laskutehtävän, jonka jälkeen luokan oppilaat saivat itse harjoitella laskemista. Opettaja varmisti, että oppilaat oppivat pyytäen sanallistamaan laskutehtävän ääneen ja kysyen oppilailta. Oppilaiden sijoittelulla luokkatilassa on myös merkitystä, sillä hiljaisemmat oppilaat saattoivat kärsiä, jos vieressä oli kovin puheliaita oppilaita. Oppilaille tuli varmistaa oma rauha tehtävien tekemiselle keskittymistä vaativissa tilanteissa. Tässä luokassa pulpetit oli asetettu neljän tai viiden hengen ryhmiin. Opettaja saattoi välillä vaihtaa oppilaiden paikkaa erilaisten tehtävien ajaksi, jotta työrauha säilyy.
Oppilaat arvostavat yhteisöllisiä tapahtumia. Niissä kaikki koululaiset kokoontuvat yhteen ja kouluyhteisö teki yhdessä asioita. Yöpyminen ja telttaretki, jonka aikana saunottiin, syötiin ja uitiin sekä keitettiin trangialla ruokaa ja paistettiin lettuja nuotiolla. Mieleenpainuvin tilanne oli jännittävä olympiakisa, sillä siellä oli tosi hyvä tunnelma. Oppilaat kokivat merkitykselli-sinä mukavat retkeilykokemukset, jotka olivat jääneet heidän mieleen. Erään oppilaan luokka oli käynyt retkellä soutelemassa, sauvakävelemässä ja he valmistivat yhdessä ruo-kaa retkellä. Mukana oli myös saksalaisoppilaiden ryhmä tutustumassa Suomen luontoon.
Toinen oppilas oli käynyt yön yli vietetyllä telttaretkellä, jota hän muisteli lämmöllä.
[Yö telttaretki] Ni me mentiin ihan mikäs se paikka nyt oli. Noh. En muista, mutta kumminkii, ni mentiin, otettiin, oli niinku muutama -- muutaman ehkä neljän oppilaan ryhmät ja ne nukku aina yhdessä teltassa. Ni sitten mentiin sinne telttailemaan ja oltiin yötä ja siellä oli niinku sauna ja saunottiin ja uitiin ja keitettiin trangialla ruokaa. Ja sitten paistettiin lettuja nuotiolla ja kaikkea sellasta kivaa. (Haastateltava I.)
Yhteisöllisyys ja oppilastuntemus auttoivat myös yhteishengen luomisessa ja vähensivät kiusaamista. Näin ollen oppilaat saivat tukea myös luokkakavereistaan esimerkiksi välitun-titilanteissa, jolloin luokanopettaja ei aina ollut läsnä. Luokan yhteishenki koettiin tärkeäksi tukiverkostoksi oppilaille. He uskalsivat luottamuksellisessa ilmapiirissä toimia luokkayhtei-sön jäseninä, oppia ja auttaa muita ja tuoda esiin omia näkökulmia.
Tiedottaminen
Kodin ja koulun yhteistyötä pidettiin yllä Wilma-järjestelmän kautta tiedottamalla sähköpos-tein tai oppilaan merkinnöin. Opettaja lähetti myös lappuja kotiin allekirjoitettavaksi. Arvioin-tikeskustelut järjestettiin vanhempien ja joskus myös oppilaan läsnä ollessa koululla. Arvi-ointitilaisuuksia toivottiin myös mahdollisuutta suullisiin arviointeihin opettajan ja oppilaan kesken, tällaisia ei vielä toteutettu koulussa.
No Wilman kautta ja sitten tietenkin niissä keskusteluissa mitä ne nyt on.
Joissa tulee vanhemmat keskustelemaan opettajan kanssa -- [Ketä on mu-kana tapaamisissa] No joinain vuosina oon ollut mumu-kana ja joinain vuosina on vain vanhemmat ja opettaja -- [Yhteydenpito kotiin] No tiedottaa koulujutuista, jos menee hyvin tai huonosti ja sitten niin no en mie oikeen tiiä siihen. (Haas-tateltava I.)
Wilmassa ja sitten joskus on sitten niitä sellasia keskusteluiltoja aina, vaikka vartin tai puol tuntia sellanen pikkunen ja vanhempainillat on välillä tai ne aina yleensä taitaa olla alkuvuodesta -- Vain vanhemmat menee vanhempainiltoi-hin ja joskus sit sellaseen varttijuttuun menee oppilas mukaan. Tai no se nyt vähä riippuu -- Ja usein viesti jonka opettaja laittaa tuolta tai siis jos opettaja laittaa viestin koko luokalle nii sit se tulee myös oppilaille. (Haastateltava II.)