Tutkimuksen filosofinen viitekehys pohjautui fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusase-telmaan. Tämä soveltuu hyvin kvalitatiivisen tutkimusaineiston tutkimiseen. Tutkielman ai-heesta olen kertonut tarkemmin kappaleessa 3.2. Filosofinen viitekehys. Tutkimus olisi voitu toteuttaa myös triangulaatiolla erilaisia menetelmiä yhdistämällä (Tuomi & Sarajärvi 2009, 141-142). Tämä olisi vahvistanut tutkimuksen validiteettiä.
Luotettavuuden näkökulmasta on tärkeää määritellä tutkimuksen kohde ja tutkimuksen tar-koitus (Tuomi & Sarajärvi 2009, 141). Haastattelun tutkimuskohteena olivat lapset ja heidän kokemuksensa. Laadukkaaseen aineistokeruuseen vaikuttaa hyvä haastattelurunko (Hirsi-järvi & Hurme 2015, 184). Tähän tutkielmaan käytetty haastattelurunko muokattiin oman kandidaatin (2014) tutkielman haastattelurungon pohjalta. Aiempi haastattelurunko oli ra-kennettu aikuisille, joten tätä tutkielmaa varten oli tarpeellista testata tätä lapsilla. Haastat-telun tavoitteena oli saada paljon tietoa tutkimusaiheesta tällöin haastattelukysymysten tai teeman antaminen etukäteen haastateltaville auttaa heitä tutustumaan aiheeseen jo etukä-teen (Tuomi & Sarajärvi 2009, 73). Haastattelun etuna oli ennakkotehtävä, jonka avulla op-pilaat saivat tutustua aiheeseen jo etukäteen ja olivat valmistautuneet huolellisesti haastat-telua varten. Haastattelurunkoa muokattiin vielä kahden haastatteluikäisen testihaastatte-lun pohjalta.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen päämenetelmä oli haastattelu, jonka etuna muihin tie-donkeruumenetelmiin verrattuna oli mahdollisuus säädellä aineistonkeruuta haastatteluti-lanteen mukaan joustavasti tihaastatteluti-lanteen edellyttämällä tavalla. Haastattelu mahdollisti aiheiden järjestyksen säätelyn ja laajemman mahdollisuuden tulkita vastauksia kuin esimerkiksi pos-tikyselyssä. Haastattelussa ihminen nähtiin tutkimustilanteessa subjektina. Tarkemmin haastattelun kulkua ja eettisyyttä olen selventänyt tutkielman kohdissa 5.1 Lasten teema-haastattelu ja 5.2 Tutkimuksen kulku. Oppilaat kertoivat teema-haastattelutilanteissa hyvin avoi-mesti kokemuksistaan, myös negatiivisista kokemuksista. Haastattelemalla lapsia ryh-mässä ei olisi ollut mahdollista saada näin luottamuksellista ja yksityiskohtaista haastatte-luaineistoa. Tutkielmassa ihminen nähdään merkityksiä luovana ja aktiivisena osapuolena.
Ennen haastattelua oli tutkittaville kerrottava avoimesti, mistä haastattelutilanteessa on kyse (Virtanen 2011, 176). Haastattelurungon tutkija perustelee oman tieteellisen näkökul-mansa huomioiden (emt., 177). Ihmistutkimuksen näkökulmasta Hirsijärvi ja Hurme (2015, 18) tulee hyväksyä, että emme voi tavoittaa ehdotonta totuutta, koska todellisuuskäsitys syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Jokaisen ihmisen merkitysoletus eli intersubjek-tiivisuus on erilainen. Näin ollen emme voi olla täysin varmoja siitä, että ymmärrämme asiat samalla tavoin. Tutkijan tulee kuitenkin lähteä oletuksesta, että hän ymmärtää tutkittavan näkökulman ja merkityksen. (Hirsijärvi & Hurme 2015,18.) Haastattelut testattiin ennen var-sinaisia haastatteluja kahdella kuudesluokkalaisella oppilaalla, jotta haastattelurunko saa-tiin muokatuksi tähän haastatteluun soveltuvaksi
Lasten haastatteluja varten tarvitaan lupa huoltajilta sekä kunnan sivistystoimen johtajalta, ennen kuin lapsia voidaan haastatella. Suostumus tulee pyytää kirjallisesti. Haastateltavan tulee tietää, millaiseen tutkimukseen hänen tietojaan käytetään. Vaikka on kyse lapsilta, tulee heiltä myös varmistaa oma suostumus haastatteluun osallisuudesta. Lapsinäkökul-man avulla voitiin tutkia lasten ja luokanopettajien merkityksiä ja ajatuksia hyvään opettaja-uuteen. Haastatteluaineiston laatua parantaa haastattelun litterointi heti haastattelun jäl-keen (Hirsijärvi & Hurme 2015, 185). Tämän tutkielman haastattelun litterointi tehtiin heti haastatteluiden jälkeen, jolloin haastattelutilanteet olivat vielä hyvin muistissa. Haastattelu-aineistoa varten haastateltiin kaikki luokan oppilaat, joiden vanhemmilta saatiin suostumus tutkielmaan osallistumisesta. Aiempi kandidaatintutkielmani toteutettiin luokanopettajien teemahaastatteluna. Tätä tutkielmaa varten täytyi aiemmin aikuisille käyttämiäni haastatte-lukysymyksiä muokata lapsille soveltuviksi, sillä eettisyys ja arvot käsitteinä ovat lapsille haasteellisia ymmärtää. Tutkielman luotettavuuden arvioinnissa tulee huomioida aineiston keruun erityispiirteet, toteutuivatko aineistonkeruu yksilö- vai ryhmähaastatteluna (Tuomi &
Sarajärvi 2009, 141). Tässä tutkielmassa päädyttiin haastattelemaan lapset yksilöhaastat-telemalla, sillä näin he pystyivät paremmin kertomaan henkilökohtaisista kokemuksistaan luottamuksellinen kahden kesken.
Tämän tutkielman perusteella emme voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä hyvään opettajuuteen kuudesluokkalaisten lasten silmin, vaan keskitymme suppeaan näkökulmaan yksittäisen koulun yksittäisen luokan kahdeksan oppilaan kokemuksiin hyvästä opettajuudesta. Tämä haastattelututkielma tehtiin pienelle otokselle peruskoulun kuudesluokkalaisia oppilaita (kahdeksan oppilasta). Tutkielman etenemisessä oli haasteita. Aloitin työskentelyn jo vuonna 2016 ja sain tämän valmiiksi 2018. Tutkielmaa on muutettu matkan varrella etno-grafisesta tutkimusstrategiasta fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusnäkökulmaan.
Tällaiset haasteet ovat omalta osaltaan vaikeuttaneet tutkimuksen etenemistä, sillä ne ovat
laittaneet minut pohtimaan tutkimuksen lähtökohtia uudelleen sekä keräämään omaa moti-vaatiota aloittaa alusta.
Haasteena ymmärtävässä psykologiassa voi olla virheelliset tulkinnat tutkijan tutkittavaan kohdistama tunteen siirto (transferenssi) negatiivisten tai positiivisien tunteiden siirtyminen, ymmärtääkö tutkija tutkittavan kokemuksen samalla tavoin (tutkittavan kokemusmaailmaan eläytyminen) ja pystyykö tutkija ilmaisemaan verbaalisesti tutkittavan kokemuksen juuri sa-malla tavoin kuin tutkittava on sen kokenut (Latomaa 2008, 79). Tutkijan tulee kyetä aset-tumaan tutkittavan asemaan, olla empaattinen, mutta silti erottaa omat näkökulmat tutkitta-van näkökulmista (emt., 80). Tutkielman eettisyyden näkökulmasta tutkielmassa esitettävä tieto tulee kyetä todentamaan (Hirsijärvi & Hurme 2015, 20). Oppilailla oli tässä tutkielmassa mahdollisuus kertoa kokemuksistaan erilaisissa hyvää opettajuutta ja eettisyyttä vaativissa kasvatustilanteista. Haastateltavat saivat itse valita, mitä asioita he kertoivat, mitä heille oli jäänyt mieleen kouluajaltaan ja minkälaisia tunteita nuo tilanteet olivat heissä herättäneet.
Haastateltavia oppilaita helpotti tehtävässä annettu ennakkotehtävä, sillä he olivat perehty-neet aiheeseen ja pohtiperehty-neet hyvää opettajuutta jo ennen haastattelun aloittamista.
Varmistin, että tutkimuskysymykset kattavat aihealueen monipuolisesti. Ymmärtävän psy-kologian tutkielman luotettavuutta tutkimusmenetelmänä voidaan tarkastella ontologisen re-levanttiuden näkökulmasta (Latomaa 2008, 81). Onko tutkijan käsitys tutkimuskohteen pe-rusluonteesta ja -rakenteesta tutkimuskohteen mukainen? Epistemologisesta (tieto-opilli-sesta) näkökulmasta kykeneekö tutkija saamaan selville tutkimuskohteen mielen sisäiset tapahtumat (Latomaa 2008, 81)? Tässä tutkielmassa valittiin kuudesluokkalaisia oppilaita haastateltaviksi, koska heillä oli jo kokemusta useammasta opettajasta ja myös kykyä poh-tia opettajuutta monipuolisesti.
Luotettavuuden näkökulmasta tutkija-tiedonantaja -suhde tulee tuoda esille (Tuomi & Sara-järvi 2009, 141). Tutkimuksen kannalta oli tärkeää, että tunsin oppilaat, mikä omalta osal-taan vahvisti tutkimuksen luotettavuutta. Oppilaat osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoi-sesti omasta halustaan ja tämä varmistettiin vielä haastattelun alussa. Oppilaille korostettiin tutkimuksen alussa, että heidän näkökulmansa tutkimusaiheeseen liittyen ovat tärkeitä, eikä näihin kysymyksiin ole oikeita tai vääriä vastauksia. Heitä pyydettiin pohtimaan opet-tajuutta kaikkien heitä opettaneiden opettajien näkökulmasta. On tärkeää huomioida, että tämä tutkielma ei perustu lasten kokemuksiin yhdestä tietystä opettajasta ja opettajuuden mallista, vaan tutkielmassa mukana olleilla oppilailla oli kokemusta useista opettajista vii-meisen viiden ja puolen kouluvuoden aikana. Tätä korostettiin haastattelun alussa ja lapsia pyydettiin pohtimaan kysymyksissä useita opettajia. Oppilaat ovat muodostaneet käsityk-sen hyvään opettajuuteen perustuen omiin useampiin opettajakokemuksiin.
Arvioitaessa tutkielman luotettavuutta on hyvä kiinnittää huomiota tutkijan omaan sitoutu-miseen tutkimuksessa (Tuomi & Sarajärvi 2009, 140). Tämä tutkielma on ollut itselleni mer-kittävä oman konstruktiivisen opettajuuden rakentamisen tukena. Olen valmistumassa luo-kanopettajaksi ja minulla ei ole aiempaa työkokemusta alalta. Tämän tutkielman avulla olen voinut reflektoida ja pohtia myös omaa opettajuutta lasten silmin. Koen tärkeänä jatkossa työelämässä myös huomioida lasten näkökulman ja osallisuuden tunteet osaksi omaa opet-tajuutta. Tällaista tutkimusta voisi toteuttaa myös koulussa tai luokkakohtaisesti luokkayh-teisön tai koulun toimintakäytänteiden toimivuuden varmistamiseksi tai niiden kehittämistar-peiden kartoittamiseksi. Olin yllättynyt siitä, kuinka hyvä ja laaja materiaali tällä haastatte-lulla saatiin aikaiseksi.
Tutkielman raportointi muodostaa monipuolisen kokonaisuuden tutkittavaan aihealueeseen hyvään opettajuuteen, hyvän opettajuuden merkityksiin kouluyhteisössä ja yksittäiselle op-pilaalle sekä eettisyyteen kasvatustyössä. Oppilaiden haastatteluaineisto oli kattava ja tämä myös omalta osaltaan vaikeutti perehtymistä oppilaiden kertomuksiin. Tietoisesti läpi sisäl-lönanalysoinnin kiinnitin huomioita omiin näkemyksiini aihealueesta ja tavoitteena oli tuoda esille lasten omia näkökulmia ja kokemuksia hyvästä opettajuudesta. Tein tutkielman yksi-lötyönä. Näin jälkikäteen ajateltuna aihealuetta olisi ollut hyvä käydä läpi parin kanssa. Olen keskustellut yliopisto-opettajien, kollegoiden ja luokanopettajien kanssa aihealueesta sy-ventääkseni omaa tietouttani aihealueesta.