Tutkielmaa voisi jatkossa hyödyntää omassa koulussa lasten näkökulmien esille saa-miseksi pohdittaessa omaa koulua ja hyvää opettajuutta. Seuraavassa tutkimuksessa voisi haastella erilaisia oppilasryhmiä ja verrata heidän toiveitaan koulun ja hyvän opettajuuden tarpeiden ja toiveiden osalta toisiinsa. Tutkimus voitaisiin tehdä tietyn kaupungin alueella, jotta nähtäisiin alueelliset kehitystarpeet ja ne tärkeät osa-alueet, joita tulisi vielä kehittää.
Tutkimus voitaisiin toteuttaa myös koko Suomen kattavana laajempana kyselynä, jolloin sillä olisi yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys. Tutkimusta voisi hyödyntää yhtenäisten toimin-talinjausten aikaansaamiseksi alueellisesti, koulukohtaisesti tai pienimuotoisemmin yksittäi-sen opettajan sekä hänen luokkansa tarpeisiin. Näkisin tämän hyvänä mahdollisuutena ke-hittää oman luokan tai kaupungin koulujen oppilaiden viihtyisyyttä koulukontekstissa, mah-dollisuuden herättää keskustelua hyvästä opettajuudesta ja koulusta sekä saada esille kou-lun kaikkien oppilaiden näkökulmaa kouluviihtyvyyteen ja osallisuuden näkökulmaa esille.
Tämän tutkimuksen pohjalta voisi tehdä erilaisia teemahaastatteluja hyvään opettajuuteen liittyen. Myös vanhempien näkökulma koulun ja opettajuuden kehitystarpeisiin olisi tärkeää saada esille. Tässä tutkielmassa nousi yllättävän voimakkaasti esille koulukiusaaminen.
Onkin tärkeää, että koulukiusaamisen aspekti saataisiin myös koulun henkilökunnalle nä-kyväksi, jotta tähän asiaan voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kou-lukiusaamisen ehkäisy on kaikkien yhteinen asia. Haastattelukysymyksiä voisi täydentää jatkotutkimuksia ajatellen omalla kysymyksellä koulukiusaamiseen liittyen. Osa tutkimuk-sesta voitaisiin toteuttaa laajempana kyselytutkimuksena, josta poimittaisiin pienempi osa koululaisia syvähaastatteluihin. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voisi hyödyntää luomaan dialogia nykypäivän opettajuudesta lasten kertomana. Tutkimuksesta saatava tieto on ar-vokasta ja ainutlaatuista, kun siihen vastaavat koulussa aikaa viettävät oppilaat, joiden toi-mintaympäristöön opettajat vaikuttavat voimakkaasti.
Tutkimukseen voisi yhdistää kvalitatiivista haastattelua sekä kvantitatiivista kyselytutki-musta. Toisaalta tutkimusta voisi syventää erityisopettajien ja luokanopettajien kyselyhaas-tatteluihin sekä tästä ryhmästä valikoiden osan syvähaaskyselyhaas-tatteluihin. Tällöin tutkimus voisi olla laaja-alaisempi ja saisimme opettajien äänen kuuluviin huomioiden inkluusion vaikutuk-set kouluyhteisössä. Uusi opetussuunnitelma ja sen toimintakäytänteet saisivat myös nä-kyvyyttä tutkimuksen avulla, sillä eri alueiden käytänteet voitaisiin tuoda kaikkien nähtäville tutkimuksen näkökulmasta.
Miten uusi opetussuunnitelma on toiminut ja miten sen käytänteisiin on sopeuduttu. Tällai-sen laajemman tutkimukTällai-sen avulla olisi mahdollista löytää yhteisiä keskustelukanavia, joissa toimivia käytänteitä voitaisiin jakaa ympäri Suomen tai kansainvälisesti. Hyvä opet-tajuus sekä siihen liittyvä eettisyys ja arvot voisivat toimia keskustelun herättäjinä laajem-min, kun niitä olisi pohdittu ensin eri näkökulmista kuten opettajien, oppilaiden, vanhempien ja koulun näkökulmia tutkimalla.
LÄHTEET
Aarnos, E. 2010. Kouluun lapsia tutkimaan: havainnointi, haastattelu ja dokumentit. Teok-sessa J. Aaltola & R. Valli. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineis-tonkeruu: Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Juva: PS-Kustannus.
Alanen, L. 2009. Johdatus lapsuudentutkimukseen. Teoksessa L. Alanen & K. Karila.
(toim.). Lapsuus, Lapsuuden instituutiot ja Lasten toiminta. Tampere: Vastapaino, 9-30.
Alasuutari, M. 2005. Mikä Rakentaa vuorovaikutusta lapsen haastattelussa? Teoksessa J.
Ruusuvuori & L. Tiittula. Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere:
Vastapaino, 145-162.
Alderson, P. & Morrow, V. 2011. The Ethics of Research with Children and Young People:
A Practical Handbook. London: Sage.
Aristoteles & Knuuttila, S. 2005. Nikomakhoksen etiikka (2. tark. p.). Helsinki: Gaudeamus.
Christians, C. G. 2000. Ethics and politics in Quality Research. London and Thousand Oaks: Sage, 125-167.
Cook-Sather, A. 2006. Sound, Presence, and Power: “Student Voice” in Educational Re-search and Reform. Curriculum inquiry 30 (4), 359-390.
Coppock, V. 2011. Children as Peer Researchers: Reflections on a Journey of Mutual Dis-covery. Children & Society 25, 435 – 446.
Dahlin, B. 2013. Review of Kennedy, D. 2006. The well of being. Childhood, subjectivity, and education. Rose Research of Steiner Education. New York: Suny Press, 152-153.
Eskel, P. & Marttila, M. 2013. Osallisuuden kokemus osana yhteisöllisyyttä. Teoksessa P.
Marjanen, M. Marttila & M. Varsa (toim.) Pienten piirissä – yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille. Jyväskylä: PS-kustannus, 75–92
Gallacher, L-A. & Gallangher, M. 2008. Methodological immaturity in childhood research?
Thingking through “participatory methods”. Childhood, 15, 499 – 516.
Gadamer, H-G & Nikander, I. 2004. Hermeneutiikka ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa.
Tampere: Vastapaino.
Haavio, M. 1969. Opettajapersoonallisuus. Jyväskylä: Gummerus.
Hakala, O., Kopperi, M. & Nissinen, V. 2010. Filo 2. Filosofinen etiikka. Uud. laitoksen 1. p.
Helsinki: Tammi.
Hargreaves, A. 2002. Teaching in a box: emotional geographies of teaching. Teoksessa C.
Sugrue & C. Day. Developing Teachers and Teaching Practice. International research perspectives. London and New York: Master e-book, 3-26.
https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=hMiAAgAAQ- BAJ&oi=fnd&pg=PA3&dq=thoughtful+teaching&ots=K4lDMictTq&sig=DtNcKuU-
LAdsBJ4yVT-Lgs0fORKs&redir_esc=y#v=onepage&q=thought-ful%20teaching&f=false [luettu 29.12.2017]
Harinen, P. & Halme, J. 2012. Hyvä, paha koulu. Kouluhyvinvointia hakemassa. Nuoriso-tutkimusseura, verkkojulkaisuja 56.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/Hyva_paha_koulu.pdf [luettu 11.11.2017]
Harva, U. 1958. Etiikka. Porvoo: WSOY.
Hirsijärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Hel-sinki: Kirjayhtymä.
James, A & James, A. 2008. Key concepts in childhood studies. Thousand Oaks (CA): Sage Publications.
Johnston, J. 2007. Developing Teaching Skills in the Primary School. England: Open Uni-versity Press. https://www.mheducation.co.uk/openup/chapters/0335220967.pdf [lu-ettu 9.1.2018]
Karlsson, L. 2012. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa L.
Karlsson & R. Karimäki. Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan.
Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura, 17 – 51.
Laine, T. 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutki-jalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Juva: PS-kustan-nus, 28 – 45.
Latomaa, T. 2008. Ymmärtävä psykologia: psykologia rekonstruktiivisena tieteenä. Teok-sessa J. Perttula & T. Latomaa. (toim.) Kokemuksen tutkimus. Merkitys, tulkinta, ym-märtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 17 – 85.
Lehtomaa, M. 2008. Fenomenologinen kokemuksen tutkimus: Haastattelu, analyysi ja ym-märtäminen. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa. (toim.) Kokemuksen tutkimus. Mer-kitys, tulkinta, ymmärtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 163 – 194.
Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. PS-kustannus.
Levin, B. 2000. Putting students at the centre in education reform. Journal of Educational Change, 1(2), 155-172.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Opiskelijalaitos (2. laitos, 3. uudistettu painos). Helsinki: International Methelp.
Niskanen, S. 2008. Hermeneuttisen psykologian tieteenfilosofinen traditio. Teoksessa J.
Perttula & T. Latomaa. (toim.) Kokemuksen tutkimus. Merkitys, tulkinta, ymmärtämi-nen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus: Tila [jakaja], 89 – 106.
Ojanen, E. 2011. Arvot, tosiasiat ja sivistys. Teoksessa T. Jantunen & E. Ojanen. Arvot kasvatuksessa. Helsinki: Tammi, 7-16.
Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) 2016. Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/opettajan%20eettiset%20periaatteet [luettu 29.9.2016]
Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ). 2010. Uutiset. Suomalaiset toivovat opettajille lisää valtaa ja kunnioitusta.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?conten-tID=1408917288112&page_name=Opettajien+arvostustutkimus [luettu 28.8.2017]
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushal-litus. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_pe-rusteet_2014.pdf [luettu 29.9.2017]
Peters, D. 2018. ”Making” is montessory 2.0: An interview with Dale Dougherty. Montessori Life: New York, 54-57.
Perttula, J. 2008. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen erityistieteen tie-teenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa. (toim.) Kokemuksen tutkimus. Mer-kitys, tulkinta, ymmärtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 115 – 158.
Pihlaja, P. 2012. ”Susta ei tuu koskaan mitään” Sosioemotionaalisten vaikeuksien näyttä-möllä. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. http://www.nfsp.info/special-pedagogik/images/Turun_konferenssin_materiaalit/Susta_ei_koskaan_tuu_mitn.pdf [luettu 12.12.2016]
Puolimatka, T. 1995. Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä.
Puolimatka, T. 2011. Kasvatus, arvot ja tunteet. Helsinki: Tammi.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. 2. painos Teok-sessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula. Haastattelu, tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.
Tampere: Vastapaino, 22-56.
Rinaldi, C. 2006. In Dialogue with Reggio Emilia. Listening, researching and learning. Lon-don: Routledge, 61-73.
Salovaara, R. & Honkonen, T. 2000. Voi hyvin, opettaja! Juva: PS-kustannus.
Saukkola, K. & Laane, T. 2017. Näe sydämellä. Luo arvostava yhteys lapseen. Kerava:
KirsiConsulting Oy.
Skinnari, S. 2011. Kasvu ja kasvatus ihmisyyteen. Teoksessa T. Jantunen & E. Ojanen.
Arvot kasvatuksessa. Helsinki: Tammi, 17-30.
Skinnari, S. 2004. Pedagoginen rakkaus. Jyväskylä: PS-kustannus.
Spoof, M. 2007. ”Pintaa syvemmälle” –eettinen pohdinta opettajan voimavarana luokan-opettajan ja erityisluokan-opettajan silmin. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiede-kunta. Tutkimuksia 277. Väitöskirja. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/so-vel/vk/spoof/pintaasy.pdf [luettu 29.9.2016]
Stenberg, K. 2011. Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus.
TENK. 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaus-epäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [luettu 2.5.2018]
Tirri, K. 2002. Opetustyön keskeiset eettiset ongelmakohdat. Teoksessa R. Sarras. Etiikka koulun arjessa. Helsinki: Otava, 23-33.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5. uud. p. Helsinki:
Tammi
Törmä, S. 2003. Opettaja arvojen rakentajana ja oppimiskokemusten tulkitsijana. Teok-sessa M. Vuorikoski, S. Törmä & S. Viskari. Opettajan vaiettu valta. Tampere: Vasta-paino, 83-107.
Uusikylä, K. 2006. Hyvä, paha opettaja. Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy.
Virtanen, J. Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana. Teoksessa J. Metsä-muuronen Laadullisen tutkimuksen käsikirja. (1. uudistettu laitos, e-kirja 1. p.) Hel-sinki: International Methelp, 155-214.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. 1948.
http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/ihmisoikeudet [luettu 26.11.2017]
YK:n lapsen oikeuksien julistus. 1989.
http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/ihmisoikeudet [luettu 26.11.2017]
LIITE 1. Tutkimuslupa sivistystoimenjohtajalle.
Tutkimuslupahakemus XXXXX kaupungille
Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa, Savonlinnassa, luokanopettajaksi. Teen Pro-Gradu tut-kielmaa aiheesta ”Millainen on hyvä opettaja?”, eettisyys ja arvokäsitykset kuudesluokka-laisten silmin.
Tutkimus toteutetaan haastattelemalla kuudennen luokan oppilaita ja taltioimalla nauhurilla keskustelut aineiston analyysia varten. Haastattelut toteutetaan kahdessa eri koulussa, eri paikkakunnilla. Savonlinnassa haastattelisin (koulun nimi) koulun oppilaita. Aineistoa on tarkoitus kerätä yhteensä 10-15 oppilaalta kahdesta eri koulusta. Haastatteluihin oppilaille annetaan ennakkotehtävä, jossa pyydetään heitä ottamaan haastatteluun mukaan kuva tai piirtämään aiheesta ”millainen on hyvä opettaja?”
Haastatteluissa anonymiteetti turvataan, joten ne ovat luottamuksellisia ja oppilaiden tietoja käsitellään tutkimustyössä luotettavasti, eikä tutkimuksessa tule ilmi tunnistettavuuteen viit-taavia seikkoja kuten nimiä. Anonymisoitu tutkimusaineisto tallennetaan tutkimusarkistoon tutkijoiden käyttöön. Haastatteluissa pohditaan hyvää opettajuutta eettisistä näkökulmista ja arvokäsityksistä verraten tietoja opetussuunnitelmaan sekä OAJ:n eettisiin arvokäsityk-siin. Odotan mielenkiinnolla haastatteluita ja lasten ajatuksia siitä millaisena he näkevät ihanneopettajan.
Tutkimukseni ohjaajana toimii Itä-Suomen yliopistossa Savonlinnassa Liisa Karlsson.
Yhteistyöstä kiittäen
Titta Luukkonen, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus tittaluu@student.uef.fi, 0405417511
Savukatu 2 15230 Lahti
Tutkielman ohjaaja,
professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus liisa.karlsson@uef.fi
1(2)
LIITE 2. Haastattelulupa vanhemmille
TUTKIMUSLUPA Hyvä oppilaan vanhempi!
Teen pro gradu -tutkielmaa aiheesta, miten lapset näkevät hyvän opettajan. Pyydän tällä lomakkeella suostumustanne lapsenne osallistumiseen tutkimukseen. Tutkielman aiheena on ”Mistä on hyvät opettajat tehty?” Tarkoituksena on saada esille lasten näkökulmia hyvään opettajuuteen, eettisyyteen ja arvokäsityksiin.
Tutkielmassa kerään tietoa kuudesluokkalaisten kokemuksista hyvästä opettajuudesta haastattelemalla lapsia koulussa ja taltioimalla keskustelut aineiston analyysia varten.
Haastattelut toteutetaan kahdessa eri koulussa eri paikkakunnilla. Lapsille annetaan ennak-kotehtäväksi ottaa kuva kännykällä, iPad-laitteella, kameralla tai piirtämällä aiheesta ”mil-lainen on hyvä opettaja?”. Kuva voi olla henkilöstä, maisemasta tai kirjasta, jonka hän ottaa mukaan haastatteluun. Haastatteluun osallistuville lapsille lähetetään erikseen ohjeet en-nakkotehtävästä. Haastattelut toteutetaan 1.12.16 – 28.2.2017 välisenä aikana.
Koen tärkeänä saada oppilaiden äänen kuuluville, erityisen kiinnostavaa on miten oppilaat määrittelevät hyvän opettajuuden? Miten he kokevat nykypäivän opettajuuden ja mitä omi-naisuuksia he arvostavat opettajuudessa. Lasten tietoja käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksittäinen lapsi ole tunnistettavissa tutkimusraportissa, jokainen tutkimuk-sessa esiintyvä henkilö, paikka ja tilanne muutetaan raportoinnissa niin, ettei lapsen, luokan tai koulun tunnistaminen ole mahdollista. Anonymisoitu tutkimusaineisto tallen-netaan tutkimusarkistoon tutkijoiden käyttöön. Lasten näkökulmia verrataan opetussuunni-telmaan sekä Opetusalan ammattijärjestön arvo- ja eettisyysnäkökulmiin opettajuudesta.
Annamme mielellämme lisätietoja tutkielmasta.
Luokanopettajaopiskelija Titta Luukkonen, Itä-Suomen Yliopisto, Savonlinna tittaluu@student.uef.fi, 0405417511
Tutkielman ohjaaja, professori Liisa Karlsson, Itä-Suomen Yliopisto, Savonlinna liisa.karlsson@uef.fi
2(2)
Palauta opettajalle viimeistään keskiviikkona 7.12.2016
_______________________________________________________________________
Tutkimuslupa
Lapsen nimi: _____________________________________
Luokka: _________________________________________
Huoltaja täyttää:
Annan suostumukseni siihen, että lapseni tuottamaa haastatteluaineistoa ja sen tuottamiseen ja käsittelyyn liittyvää materiaalia saa käyttää tieteellisessä tutkielmassa. Tiedän, ettei lastani voi tunnistaa tutkielmasta.
En anna suostumustani siihen, että lapseni tuottamaa haastatteluaineistoa ja sen tuottamiseen ja käsittelyyn liittyvää havainnointimateriaalia käytetään tieteellisessä tutkielmassa. Tiedän, ettei lastani voi tunnistaa tutkielmasta.
Päivämäärä: _________________________________
Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys:
___________________________________
___________________________________
LIITE 3. Haastattelua koskevan ennakkotehtävän ohjeistus
Ota tai tee kuva aiheesta
MILLAINEN ON HYVÄ OPETTAJA?
Voit ottaa kuvan kännykällä, tabletilla, kameralla tai piirtää. Kuva voi olla henkilöstä, maise-masta tai lehdestä, kunhan se kuvaa sellaisia ominaisuuksia tai asioita, jotka liität hyvään opettajan ominaisuuksiin tai piirteisiin.
Pyydän ottamaan kuvan mukaan haastatteluun.
LIITE 4. Lasten haastattelukysymykset
1. Taustatiedot Ikä?
Sukupuoli?
Oletko opiskellut täällä ala-asteella kaikki vuodet?
Ennakkotehtävä:
Katsotaanko, minkälaisen kuvan toit mukanasi? Millainen on mielestäsi hyvä opettaja?
2. Hyvä opettajuus
Minkälaisia asioita odotat opettajaltasi?
Mikä opettajana olemisessa on tärkeää? Mikä ei ole tärkeää?
Minkälainen toivoisit hänen olevan?
Mitä haluaisit tehdä opettajasi kanssa?
Mikä omassa opettajassasi on mielestäsi hyvää?
Missä asioissa toivoisit opettajasi muuttuvan tai kehittyvän?
3. a) Hyvän opettajuuden merkitys oppilaalle
Minkälainen opettaja haluaisit itse olla, jos olisit opettaja?
Minkälainen opettaja et haluaisi olla?
Millainen opettaja on hyvä opettaja? Mitä opettaja ei saa tehdä?
Mieti jotakin sarjakuvahahmoa, joka kuvaa mielestäsi ihanne opettajaa? Miksi valitsit tämän?
Mitä muuta sinulle tulee mieleen opettajana olemisessa?
3. b) Hyvän opettajuuden merkitys kouluyhteisölle Kerro opettajan työstä?
Mitä tehtäviä opettajalle kuuluu?
Mikä saa sinut koulussa iloiseksi? Mikä tekee sinut koulussa surulliseksi?
Miten korjaisit tilanteen, jos voisit? Mikä saa opettajan iloiseksi? Milloin opettaja on su-rullinen tai vihainen? Miten tällaisia tilanteita voisi välttää? Millainen oppilas on hyvä oppilas?
Mitä haluat eniten tehdä koulussa yhdessä opettajan kanssa?
Millä tavoin opettaja pitää yhteyttä kotiin? Miksi opettaja on yhteydessä kotiin?
Jos voisit olla taikuri ja taikoa maailman kivoimman koulun, millaisen koulun taikoisit?
4. Opettajan eettisyys kasvatustyössä
Kerro jokin tilanne, jossa opettaja puuttui oppilaiden käytökseen? Millaisessa koulussa on hyvä olla? Millaisessa koulussa ei ole kiva käydä?
Kerro jokin opetustilanne, josta sinulle on jäänyt mieleen? Miksi valitsit tämän esimer-kin?
Kiitos asiantuntijan mielipiteestäsi, sinusta on minulle suuri apu!
Olisiko sinulla jotain kysymyksiä tähän tutkimukseen liittyen?