Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi

Tämä yläluokka pitää sisällään oppilaan fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä. Fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet saivat määrällisesti eniten mainintoja tämän yläluokan sisällä. Opettajien vastauksista ilmeni myös vähän liikkuvan oppilaan määrittelyn vaikeus. Opettajat eivät olleet varmoja siitä, miten vähän liikkuva yleisesti määritellään ja osa heistä ei ollut pohtinut asiaa aiemmin. Moni opettajista lähti määrittelyssä liikkeelle peilaamalla oppilaiden liikuntamäärää liikuntasuosituksiin tai oppilaan vapaa-ajan liikkumiseen, mutta he tiedostivat kuitenkin, etteivät voi tietää todellista määrää kovin tarkkaan, emmekä tätä odottaneetkaan.

Fyysisiin ominaisuuksiin lukeutui opettajien vastauksissa esimerkiksi oppilaan heikko fyysinen kunto, ulkoinen olemus, kömpelö, heikot motoriset taidot ja energiattomuus. Heikot motoriset taidot saattoivat opettajien mukaan olla joko seurausta vähäisestä liikkumisesta tai liittyä kehityksellisiin pulmiin. Vähän liikkuva oppilas ei hakeudu mukaan liikunnallisiin peleihin ja leikkeihin välitunneilla, eikä hänellä ole liikuntaharrastuksia. Opettajat kuitenkin sanoivat, ettei harrastusten puute tee vielä vähän liikkuvaksi, mutta jos oppilas ei myöskään kerro ulkoilevansa tai leikkivänsä kavereiden kanssa ja pelaa paljon, voi siitä päätellä jotain, kuten seuraavissa sitaateissa todetaan:

Vähän liikkuva on semmonen, jolla ei oikeestaan oo semmosia harrastuksia tai joka kertoo, että ei käy oikeestaan ulkona ollenkaan. -- Et jos toinen sanoo, että pelaa vaikka neljä tuntia päivästä, niin siinä ei ihan hirveesti jää aikaa sille liikkumiselle (H6)

… sä oot vähän arka peleissä ja voi olla, että koripallossa et saa edes palloa kiinni, että sä pelkäät, kun toiset heittää ja väistät mieluummin tai käveleskelet vaan seiniä pitkin. (H1)

Vähän liikkuvalle lapselle liikunta saattaa olla vaikeaa ja työlästä, eikä kovin mielekästä tekemistä. Opettajien mukaan liikunnan vaikeus voi johtua siitä, että lapsi ei ole tottunut liikkumaan tai lapsen fyysinen kunto on sen verran heikko, että liikunta on hänelle vaikeaa. Vähän liikkuvan heikommat motoriset taidot saattavat etenkin alkuopetuksen luokilla näkyä selvästi koulupäivän aikana:

Ja kyllä sen pienemmissä oppilaissa ihan huomaa siinä motorisessa olemisessa ja sit tuolla liikuntatunneilla aika selvästi sen, että kuka on liikkunu vapaa-ajalla ei nyt välttämättä missään varsinaisessa urheiluharrastuksessa, mutta pihaleikkejä ja kiipeilyjä ja hyppelyitä, niin sen näillä pienillä kyllä erottaa aika selvästi. (H9)

Vähän liikkuva oppilas on koulussa opettajien mukaan muita oppilaita väsyneempi ja jaksaa muita oppilaita huonommin. Hän saattaa myös useammin kärsiä päänsärystä tai pahoinvoinnista. Vähän liikkuvat oppilaat väsyvät myös nopeammin fyysistä aktiivisuutta vaativissa toiminnoissa välitunneilla sekä liikuntatunneilla ja pyytävät nopeammin taukoa tai odottavat välitunnin loppumista. Useampi opettaja mainitsi ylipainon liittyvän vähän liikkuvan oppilaan ominaisuuksiin, mutta moni opettaja oli sitä mieltä, ettei ulkonäkö tai oppilaan paino välttämättä kerro liikkumisen määrästä, kuten opettaja pohtii kappaleen jälkeisessä sitaatissa. Liikunnan puute on yhteydessä ylipainoon ja erilaisiin sairauksiin, jotka vähenisivät 10–30 % jos liikuntaa harrastettaisiin riittävästi (Lintunen 2007).

...osa lapsista on ehkä vähän pyöreempiä, mutta ei voi sillä tavalla ulkomuodoltaan kattoa, että tosi hoikissa lapsissa on näitä, jotka ei varmastikaan liiku. (H9)

Opettajat kertoivat murrosiän olevan yksi vähäistä liikkumista selittävistä tekijöistä.

Murrosikään liittyviä vastauksia luokittelimme kaikkiin kolmeen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin alaluokkiin kuuluvaksi. Lapsen kehitykseen kuuluukin erilaisia vaiheita ja esimerkiksi nopea kasvupyrähdys saattava vaikeuttaa kehonhallintaa ja liikkuvuutta (Virta

& Lounassalo 2017). Opettajien mukaan vähän liikkuvat oppilaat ovat usein myös muita kömpelömpiä, mikä saattaa näkyä oppitunneilla esimerkiksi törmäilyinä tai kompastumisina esineisiin;

Kyllähän ne on vähän kömpelömpiä, just kun meiän luokka on ahdas niin ne saattaa törmäillä. (H3)

Psyykkisiin ominaisuuksiin kuuluva opettajan sanoin, murrosiän “angsti”, saattaa viedä kiinnostuksen liikkumisesta ja koulunkäynnistä ylipäätään muihin asioihin ja aiheuttaa motivaation puutetta, jolloin tekemistä ei koeta mielekkääksi. Opettajat kuvailivat vähän liikkuvaa oppilasta myös usein epävarmaksi, apaattiseksi ja ahdistuneeksi. Vähän liikkuvat eivät ole opettajien mukaan välttämättä yhtä energisiä ja toimeliaita, kuin liikuntaa enemmän harrastavat oppilaat. He näkivät yhteyden myös liikkumattomuudella ja huonolla liikuntaminäkuvalla. Motivaation puute mainittiin murrosiän lisäksi myös nuorempien oppilaiden kohdalla, esimerkiksi haluttomuutena osallistua taukojumppiin. Opettajat löysivät kokemustensa mukaan yhteyden vähällä liikkumisella ja alisuoriutumisella liikuntatunneilla.

Vähän liikkuvat oppilaat usein myös asennoituvat jo lähtökohtaisesti negatiivisemmin liikuntaa kohtaan kuin muut oppilaat, tai kokevat liikunnallisen tekemisen jopa vastenmieliseksi. Jos vähän liikkuvalla on paljon syitä liikkumattomuudelleen, sitä vähemmän hän myös arvostaa liikuntaa ja hänen liikuntaminäkuvansa on heikompi (Vanttaja ym. 2017). Vähän liikkuville oppilaille koulupäivän aikaiset siirtymät aiheuttavat

helpommin ahdistusta ja vastarintaa. Liikkumisen vähyyttä saattoi selittää opettajien tulkintojen mukaan monet eri syyt ja opettaja ei voi tietää tarkalleen, mitä oppilaan vapaa-ajalla tapahtuu.

Vähän liikkuvaa oppilasta määriteltiin myös sosiaalisilta taidoilta heikommaksi, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi liikuntatunneilla pelitilanteissa arkuutena osallistua ylipäätään. Lisäksi vähän liikkuvan oppilaalla voi olla haasteita pelien sääntöjen noudattamisessa, vaikeutta luoda sosiaalisia suhteita sekä hyväksyä häviämistä. UKK–insituutin (2011) mukaan liikunta auttaa kehittämään vuorovaikutus taitoja ja ryhmässä toimimista. Sosiaalisissa ominaisuuksissa mainittiin myös syrjäytyminen ja vähän liikkuvien hakeutuminen yhteen, joissain kouluissa oli nähtävissä eriytymistä harrastusten mukaan, kun taas pienemmällä paikkakunnalla ei tällaista eriytymistä ollut nähtävissä. Haja-asutus alueilla ei välttämättä löydy urheiluseuratoimintaa ollenkaan (Laakso ym. 2006), jolloin oppilaiden välillä ei synny eriarvoisuutta harrastavien ja harrastamattomien välillä. Opettajien mukaan vähän liikkuvilla oppilailla ei välttämättä ole riittäviä taitoja pitkäjänteisyyteen tai keskittymiseen. Myös murrosikä on vahvasti yksi sosiaaliseen käyttäytymiseen vaikuttavista asioista. Etenkin vanhempien oppilaiden kanssa ryhmänpaine saattaa vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden käyttäytymiseen ja osallistumiseen liikuntatunneilla. Kaveripiiri ja “status” menevät yläkouluiässä helposti koulusuoriutumisen edelle. Erityisesti tytöillä yläkouluun siirryttäessä sosiaalisten suhteiden tärkeys kasvaa ja liikunnan merkitys laskee (Rajala ym. 2015;

Salmela 2006).

Ja sit yhessä ryhmässä se on ehkä levinny ryhmäilmiönä, siellä selkeesti on osa, jotka kamppailee sitä vastaan, eivätkä haluais lähtee siihen toisten löysäilyyn, mutta sitten taas kun toiset meinaa löysäillä, niin monet on silleen että ei myökään sitten.

(H8)

Semmosen huomion oon tehny tuossa omassa luokassa, että nämä, jotka liikkuu vähän vähemmän, niin niillä on vähemmän sosiaalisia suhteita. Heillä on hyvin pienet nämä kaveriporukat, kun vertaa aktiivisesti liikkuviin, niin heillä on tosi paljon kavereita myös muilta luokilta ja välituntisin heillä vaihtuu se kaveriporukka. (H12) Laakso, Nupponen & Telama (2007) totesivat tutkimuksessaan, että liikunnalla on todettu olevan suuri merkitys oppilaiden kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikunnan avulla opitaan tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoa, jonka kautta myös minäkuva ja itsetunto kehittyvät.

Lisäksi liikunta antaa mahdollisuuden harjoitella sosiaalisia taitoja vertaisten kanssa.

(Laakso, Nupponen & Telama 2007.) Opettajien vastauksista on havaittavissa, erityisesti fyysisiä huomioita vähän liikkuvasta oppilaasta. Lisäksi useat opettajat olivat huomanneet osalla vähän liikkuvista olevan vaikeuksia liikuntatunneilla ja sosiaalisissa tilanteissa.