Aiheemme tärkeyttä ja ajankohtaisuutta ei voi painottaa liikaa. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus on vähenemässä ja yhä useampi nuori on vähän liikkuva. (Roberts, Tynjälä &
Komkov 2004; Opetusministeriö 2008; Tammelin 2018). Erityisesti alakoulusta yläkouluun siirryttäessä liikkumattomuus lisääntyy ja siihen tulisi puuttua entistä voimakkaammin (Siekkinen ym. 2019). Liikkumattomuus altistaa monille fyysisille sairauksille, jotka vähenisivät huomattavasti, jos liikunnan määrä saataisiin vähintään tuntiin päivässä yläkoululaisille (Lintunen 2007).
Vähän liikkuvia oppilaita oli opettajien arvioiden mukaan heidän opetusryhmissään 5-45 %.
Määrät vaihtelivat melko paljon ryhmän mukaan, mutta puolet opettajista arvioivat vähän liikkuvia olevan ryhmässään tällä hetkellä 20-30 %. Tulos poikkeaa hieman tuoreimmasta LIITU -tutkimuksesta, jonka mukaan jopa 60 % nuorista liikkuu alle suositusten (Kokko ym.
2019). Syy tähän on todennäköisesti jokaisen opettajan oma tapa määrittää vähän liikkuva oppilas. Emme kertoneet haastateltaville missään vaiheessa, kuinka me tutkielmassamme määrittelemme vähän liikkuvan. Emme kokeneet sen olevan relevanttia tutkimuksemme kannalta, sillä halusimme kuulla opettajien omia mielipiteitä ja kokemuksia.
Opettajat eivät olleet varmoja liikunnan ja koulusuoriutumisen yhteydestä, he perustelivat sitä sillä, ettei heillä ollut riittävästi informaatiota oppilaan todellisesta liikunnan määrästä tai muista taustatekijöistä ja vaikeudet koulussa voi johtua monesta eri syystä. Kuitenkin useat
tutkimukset osoittavat koulupäivän aikaisen liikunnan parantavan koulumenestystä erityisesti lukemisen ja matematiikan osalta (Tammelin 2003; Mahar et.al. 2006; Trudeau &
Shephard, 2008; Ericsson 2008; Jaakkola 2012; Kantomaa ym. 2018; Kari 2018).
Opettajien mukaan vähän liikkuvan oppilaan tehokkain sekä tärkein tukemisen keino on kannustaminen ja positiivinen palaute. Jo pienikin sanallinen tai sanaton palaute voi olla riittävästi osoittaakseen oppilaalle, että opettaja huomaa hänet. Kannustaminen ja positiivinen palaute tukee oppilaiden minäkuvaa liikkujana sekä itsetunto kohenee onnistumisten mukana (esim. Keltikangas & Järvinen 2004; Virta & Lounassalo 2018).
Opettajat kertoivat, että he pyrkivät luomaan onnistumisen kokemuksia sekä monipuolistavat liikuntatunteja erilaisilla lajikokeiluilla. Monipuoliset lajikokeilut auttavat oppilaita löytämään oman, itselleen sopivan lajin ja parhaimmillaan liikuntatunnilla kokeiltu laji siirtyy myös vapaa-ajalle. Myös Fogelholm (2011) ja Opetushallitus (2014) painottavat hyvää ja kannustavaa palautetta sekä positiivisia kokemuksia, joilla vahvistetaan minäkuvaa liikkujana ja kannustetaan osallistumaan peleihin ja yrittämään ponnistelua vaativia tehtäviä.
Haastateltavillamme opettajilla oli kaikilla aiheesta hyvä tietoisuus liikunnan vaikutuksista sekä halua lisätä liikuntaa koulupäiviin. Kuitenkin koulussa on paljon muutakin tehtävää ja opettajien aika on rajallinen, eikä aikaa aina jää liikunnan lisäämiseen. Koulussa on paljon muitakin ongelmia, jotka vaativat opettajalta paneutumista ja aikaa. OAJ:n julkaiseman työolobarometrin (2017) mukaan opettajat kokevat työajan riittämättömäksi kaikkien tehtävien hoitamiseksi, lisäksi suuret ryhmäkoot lisäävät koettua työtaakkaa. Opettajat toivoivat lisää henkilöstöresursseja, jotta esimerkiksi monien muiden haasteiden joukossa vähän liikkuvia lapsia olisi mahdollista tukea heidän tarpeidensa mukaisesti.
Toiminnallisuus koettiin tärkeänä osana opetusta, mutta se ei voi olla itseisarvo ja toiminnallisuuden tarkoitus pitäisi olla pedagogisesti perusteltua. Kuitenkin toiminnallisuus opetuksessa nähtiin positiivisena ja tärkeänä asiana, joka rauhoitti oppilaita ja lisäsi keskittymistä. Useat opettajat saattoivat antaa oppilaille luvan käydä kiertämässä toiminnallinen rata tai juoksemassa portaat muutaman kerran, jotta oppilas jaksaisi taas paremmin keskittyä luokassa. Lisäksi luokan ulkopuolella opiskelu on koettu toimivaksi ja hyödylliseksi. Opetushallitus (2014) painottaakin toiminnallisuutta ja toiminnallisia työtapoja osana opetusta. Opetussuunnitelmassa kannustetaan poistumaan luokkatilasta ja lisäämään liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on yksi perusopetuksen tehtävistä. (Opetushallitus 2014.)
Oppilaiden taustat ja kotiolot voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon ja yksi koulun perustehtävistä on tasoittaa tätä eroa ja taata jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuteen (Opetushallitus 2014). Koulussa vietetty aika on kuitenkin hyvin rajallinen, eikä koulu tai opettaja yksin ilman kodin tukea pysty ihmeisiin. Kodin ja koulun yhteistyötä painotettiin haastatteluissa paljon. Vanhempien luoma esimerkki ja kannustaminen lisäävät lapsen liikuntaharrastuneisuutta. Kun taas liikunnanopettajalla tai koululiikunnalla voi olla liikuntaintoa heikentävä vaikutus, erityisesti vähän liikkuvien teini-ikäisten oppilaiden kohdalla. (Vanttaja ym. 2017.)
Jäimme vielä pohtimaan erästä yksittäistä tulosta. Opettaja kertoi, että oli määrännyt välituntiparit oppilaille, toinen pareista on vähän liikkuva ja toinen liikunnallisempi. Opettajan tarkoituksena oli saada lisättyä oppilaiden välituntiliikuntaa. Useissa tutkimuksissa painotetaan oppilaiden omaehtoista toimintaa ja vertaisten kanssa liikkumista ilman opettajan ohjausta (esim. Pellegrini & Holmes 2006, 37; Konu 2002, 6−7). Osa tutkijoista on tullut tulokseen, jossa opettajan ohjauksella ja kontrollilla voi olla jopa välituntiliikuntaa vähentävä vaikutus (Rajala ym. 2015, 74; Vesala 2016, 203). Onko siis opettajan määräämillä välituntipareilla liikuntaa lisäävä vai vähentävä vaikutus? Opettaja on kontrolloinut oppilaiden välituntitoimintaa ja määrännyt parit, mutta toiminta välitunneilla lähtee kuitenkin oppilaista itsestään.
Johtopäätökset tutkimuskysymyksittäin
Vastaamme lopuksi lyhyesti kerraten tutkimuskysymyksiimme tuloksista nousseiden johtopäätösten valossa:
1. Miten opettajat määrittelevät vähän liikkuvan oppilaan?
Opettajien kuvailut vähän liikkuvasta oppilaasta eivät muodostaneet yhtä kaiken kattavaa määritelmää, vaan vähän liikkuvan oppilaan piirteet ovat usein yksilöllisiä ja tapauskohtaisia. Kuitenkin monet luonnehdinnat, kuten heikot motoriset taidot, huono fyysinen kunto, arkuus liikuntatunneilla ja välitunneilla sekä väsyneisyys, toistuivat.
Murrosikä näytti myös olevan yksi liikunnan vähenemistä selittävistä tekijöistä. Opettajien mukaan kotioloilla on suuri merkitys lapsen liikunnallisuudelle sekä liikkumattomuudelle.
Vapaa-ajan liikunnan ja ulkoilun vähyys olikin merkittävin yhteinen tekijä, minkä opettajat antoivat vähän liikkuvalle oppilaalle. Vähän liikkuvien oppilaiden kiinnostuksenkohteet suuntautuvat usein liikunnan ulkopuolelle esimerkiksi pelaamiseen tai luoviin harrastuksiin.
2. Miten opettajat tukevat vähän liikkuvia oppilaita?
Vähän liikkuvan liikunnan määrään vaikuttaa tämän itsetunto ja kokemukset itsestään liikkujana. Onnistumisen kokemukset kohottavat oppilaiden itsetuntoa ja sitä kautta liikuntaminäkuvaa. Opettajat ovat pyrkineet vaikuttamaan oppilaidensa itsetuntoon ja liikuntaminäkuvaan luomalla onnistumisen kokemuksia ja kannustamalla oppilaitaan.
Välitön palaute, kuten hymy, peukku tai sanallinen huomiointi osoittaa oppilaalle, että opettaja on hänen tukenaan ja tilanteessa läsnä. Näiden lisäksi monipuoliset lajikokeilut ja eriyttäminen oppilaan taitotason mukaan ovat tärkeitä apukeinoja oppilaiden liikuntainnon sytyttämiseen ja säilymiseen. Koulupäivän aikana opettajat pyrkivät lisäämään liikuntaa oppitunneille toiminnallisuuden kautta. Toiminnallisuus antaa oppilaille pienen tauon hengähtää sekä auttaa keskittymään. Pienikin toiminnallinen tauko on hyväksi kaikille oppilaille, mutta erityisesti niille, joilla on keskittymisen vaikeutta.
3. Mitä haasteita vähän liikkuvien oppilaiden tukemisessa on?
Haasteet vähän liikkuvan oppilaan tukemisessa liittyivät useimmiten kouluarjen kiireisyyteen, opettajan työtehtävien paljouteen tai oppilaiden jo muutenkin moninaisiin tuen tarpeisiin. Yksi suurimmista haasteista oli myös oppilaan motivoiminen. Opettajat kokivat haasteelliseksi löytää keinoja innostaa oppilasta liikunnan pariin, jos oppilas on toistuvasti ilmaissut kiinnostuksen puutteensa tai muuten asennoitunut negatiivisesti liikuntaa kohtaan.
Monesti vähän liikkuvien oppilaiden kotiväki on myös vähän liikkuvaa tai eivät muuten kannusta lasta liikkumiseen. Ilman kodin tukea opettajan rooli liikkumiseen innostamisessa on hyvin haastava. Opettajat kertoivat koulun heikkojen henkilöstö-, tila- ja välineresurssien myös haastavan opettajan työtä vähän liikkuvien oppilaiden tukemisessa.
LÄHTEET
Aaltio, I. ja Puusa, A. 2020. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Teoksessa:
A. Puusa ja T. Juuti. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Gaudeamus Oy 2020. Saatavilla e-aineistona.
Aira, A., Haapala, H., Hakamäki, M., Kämppi, K., Laine, K., Rajala, K., Tammelin, T., Turpeinen, S., Walker, M. 2012. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen 2010−2012 loppuraportti.
Saatavilla osoitteesta:
http://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuvakoulu_loppuraportti_web.pdf(Luettu 30.4.2020)
Aira, A. Turpeinen, S. ja Laine, K. 2019. Valtakunnallinen verkosto koulujen toiminnan tukena. Liikkuva koulu -ohjelman kehittyminen ja kärkihankkeen toteutus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 355. Saatavilla osoitteesta: https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/khr-2019-web.pdf (Luettu 1.4.2020)
Babey, S. H., Hastert, T. A., Huang, W. & Brown, R. 2009. Sociodemographic, Family, and Environmental Factors Associated with Active Commuting to School among US Adolescents. Journal of Public Health Policy 30, 203–220.
Blomberg, S. 2008. Noviisiopettajana peruskoulussa. Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos.
Tutkimuksia 291. Saatavilla osoitteesta:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20025/noviisio.pdf?sequence=1&isAllowed
=y (Luettu 18.5.2020)
Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. ja Kokko, S. 2018. Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa S.
Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 47–56. Saatavilla osoitteesta: https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf (Luettu 28.4.2020)
Dyment, J. E., Bell, A. C. & Lucas A. J. 2009. The relationship between school ground design and intensity of physical activity. Children’s Geographies 7 (3), 261–276. Saatavilla e-aineistona.
Eskola J, & Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino, 1998. Saatavilla verkosta e-aineistona. (Luettu 3.4.2020)
Ericsson, I. 2008. Motor skills, attention and academic achievements – an intervention study in school year 1–3. The British Educational Research Journal, 34, 301–313. Saatavilla verkosta e-aineistona. Saatavilla verkosta e-e-aineistona.
Fogelholm M.: Lapset ja nuoret. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2.
uud. p. Hki: Duodecim, 2011: 76 – 87
Fogelholm, M. 2008. Lasten liikunta ja terveys. Teoksessa M. Fogelholm (toim.) Liikettä koulupihoille.
Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Tampere: UKK instituutti ja Nuori Suomi
ry, 7–11. Saatavilla osoitteesta:
https://docplayer.fi/1389375-Liiketta-koulupihoille-keravan-lahiliikuntapaikkaprojektin-loppuraportti-mikael-fogelholm-toim.html
Hakanen, T. Myllyniemi, S. & Salasuo, M. (toim.). Oikeus liikkua, Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:2. Saatavilla osoitteesta:
https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf (Luettu 28.4.2020)
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki:
Gaudeamus Helsinki University Press.
Huhtinen, A. ja Tuominen, J. 2020. Fenomenologia. Ihmisten kokemukset tutkimuksen kohteena.
Teoksessa: A. Puusa Ja T. Juuti 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Gaudeamus Oy 2020. Saatavilla e-aineistona.
Gråstén, A. 2014. Students’ Physical Activity, Physical Education Enjoyment, and Motivational Determinants through a Three-Year School-Initiated Program. Studies in sport, physical education and health 205. Jyväskylän yliopisto.
Jaakkola, T. Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. (toim.) 2013. Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jaakkola, T. 2012. Liikunta ja koulumenestys. Teoksessa T. Kujala, C.M. Krause, N. Sajaniemi, M. Silvén, T. Jaakkola & K. Nyyssölä (toim.) Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti.
Opetushallituksen muistioita 2012:1. Saatavilla osoitteesta:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/138958_aivot_oppimisen_valmiudet_ja_ko ulunkaynti.pdf#page=53 (Luettu 22.4.2020)
Jarrett, O. S., Maxwell, D. M., Dickerson, C., Hoge, P., Davies, G. & Yetley, A. 1998. Impact of recess on classr oom behavior: Group effects and individual differences. Journal of Educational Research, 92, 121–126. Saatavilla verkosta e-aineistona.
Jääskeläinen, L. Kivimäki, A-M. Pekkala A. Koulu kivemmaksi - Lapsi liikkuvaksi: välituntiliikuntaopas kouluille. Kouluhallitus 1985.
Kallio, J., Hakonen, H., Syväoja, H., Kulmala, J., Kankaanpää, A., Ekelund, U., & Tammelin. T. 2020.
Changes in physical activity and sedentary time during adolescence: Gender differences during weekdays and weekend days. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Kantomaa, M., Jaako, J. & Tammelin, T. 2013. Sosioekonomisen aseman yhteys nuorten liikunnan harrastamiseen. Tuloksia suomalaisista seurantatutkimuksista. Teoksessa M. Hakamäki, J.
Jaako, A. Kankaanpää, M. Kantomaa, K. Kämppi & T. Tammelin. Sosioekonomisen taustan sekä lasten ja nuorten liikunnan yhteys. Julkaisematon käsikirjoitus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Kantomaa, M., Syväoja, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Raportit ja selvitykset 2018:1. Opetushallitus ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
Kari, J. 2018. Lifelong Physical Activity and Long-Term Labor Market Outcomes. University of Jyväskylä.
Saatavilla osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/56686/978-951-39-7326-1_väitös26012018.pdf?sequence=1 (Luettu 22.2.2020)
Karvinen, J. 2008. Koulu suositusten toteuttajana. Teoksessa T. Ahonen ym. (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 32-42. Saatavilla osoitteesta: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (Luettu 22.2.2018)
Keltikangas-Jävinen, L. 2004. Hyvä itsetunto. Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki. Juva 2004.
Keltikangas-Järvinen 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki.
Juva 2010.
Kokko, S. Martin, L. Vilberg, J. Ng, K. ja Mehtälä, A. 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiiivsuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Teoksessa S. Kokko &
L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 17 – 25. Saatavilla osoitteesta:
https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf (Luettu 28.4.2020)
Koski, P. ja Hirvensalo, M. Liikunnan merkitykset ja esteet. S. Kokko & L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 67–74. Saatavilla osoitteesta:
https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf(Luettu 28.4.2020)
Koski, Pasi 2014. Liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamassa. Kasvatus 45 (1), 74–78. Saatavilla e-aineistona
Konu, A. 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Tampereen yliopisto. Saatavilla osoitteesta:
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67186/951-44-5445-6.pdf?sequence=1 (Luettu 21.3.2020)
Kämppi, K. Asanti, R. Hirvensalo, M. Laine, K. Pönkkö, A. Romar, J. ja Tammelin, T. Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 269.
Jyväskylä 2013. Saatavilla osoitteesta:
https://www.liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/viihtyvyytta_ja_tyorauhaa_nettiversio.pdf Laakso, L., Nupponen, H., Koivusilta, L., Rimpelä, A. & Telama, R. 2006. Liikkuvaksi nuoreksi
kasvaminen on monen tekijän summa. Liikunta ja tiede 43 (2), 4–13.
Laakso, L. 2007. Johdatus liikuntapedagogiikkaan ja liikuntakasvatukseen. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto: WSOY, 16-24.
Laakso, L., Nupponen, H. & Telama, R. 2007. Kouluikäisten liikunta-aktiivisuus. Teoksessa: P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto:
WSOY, 42-63.
Laine, A., Elonheimo, M. & Kettunen, A. (toim.) 2018 Loikkaa ulkoluokkaan -opas ulkona opettamiseen.
Plusprint Ulvila.
https://ulkoluokka.fi/wp-content/uploads/2020/01/ulkoluokka-nettiin.pdf (Luettu 7.5.2020) Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa: R. Valli
(toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus 2018. Saatavilla e-aineistona.
Laukkanen, A. Sääkslahti, A. ja Aunola, K. 2020. “It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice”:
Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17 (7), 2315. Saatavilla osoitteesta: https://www.mdpi.com/1660-4601/17/7/2315 (Luettu 14.5.2020)
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET. 2009. Kartoitus koulupäivän liikunnallistamiseksi tehdyistä hankkeista. Saatavilla osoitteesta:
http://www.edu.fi/download/125914_Taustaselvitys_koulupaivan_liikunnallistamisesta.pdf (Luettu 20.3.2020)
LIKES 2016. Tuloskortti 2016 - Lasten ja nuorten liikunta suomessa. Saatavilla osoitteesta:
https://www.likes.fi/filebank/2501-tuloskortti2016-web.pdf (Luettu 4.3.2020)
Lintunen, T. 2007. Liikunta terveyden edistäjänä. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto: WSOY, 25-30.
Länsikallio, R., Kinnunen, K. & Ilves, V. Opetusalan työolobarometri 2017. OAJ:n julkaisusarja 5:2018.
Mahar, M. T., Murphy, S. K., Rowe, D. A., Golden, J., Shields, A. T. & Raedeke, T. D. 2006. Effects of a classroom-based program on physical activity and on-task behavior. Medicine and Science in Sports and Exercise, 38, 2086–2094. Saatavilla verkosta e-aineistona.
Norra, J. 2008. Lähiliikuntapaikka – mistä on kysymys. Teoksessa M. Fogelholm (toim.) Liikettä koulupihoille. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Tampere: UKK instituutti ja
Nuori Suomi ry, 12–17. Saatavilla osoitteesta:
https://docplayer.fi/1389375-Liiketta-koulupihoille-keravan-lahiliikuntapaikkaprojektin-loppuraportti-mikael-fogelholm-toim.html (Luettu 20.3.2020)
Nuori Suomi 2006. Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -suunnitteluopas. Helsinki: Nuori Suomi ry. Saatavilla osoitteesta:
http://www.lahiliikuntapaikat.fi/files/lahiliikuntapaikat/Liitetiedostot/Koulupihat_lahiliikuntap aikkoina_netti.pdf (Luettu 9.3.2020)
Onnismaa, J. 2010. Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004-2009.
Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla osoitteesta:
https://www.researchgate.net/profile/Jussi_Onnismaa3/publication/314259763_Opettajien
_tyohyvinvointi_Opetushallitus/links/58be6bfe45851591c5ea8856/Opettajien-tyoehyvinvointi-Opetushallitus.pdf (Luettu 18.5.2020)
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Saatavilla osoitteesta:
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_per usteet_2014.pdf (Luettu 20.4.2020)
Opetusministeriö & Nuori Suomi ry 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille.
Helsinki. Saatavilla osoitteesta: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (Luettu 9.3.2020)
Opetushallitus ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Raportit ja selvitykset 2018:1. Tilannekatsaus. Helsinki:
Opetushallitus. Saatavilla osoitteesta:
http://oph.fi/download/189075_koulupaivan_aikainen_liikunta_ja_oppiminen.pdf (Luettu 9.3.2020)
Ottelin, A. Happo hirviöstä maagereihin: välituntitoiminnasta virtaa luokkahuonetyöskentelyyn?
University of Jyväskylä 2015. Saatavilla osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/46652 (Luettu 5.3.2020)
Panter, J. R., Jones, A. P., van Sluijs, E. M. F. & Griffin, S. J. 2010. Attitudes, social support and environmental perceptions as predictors of active commuting behavior in school children.
Journal of Epidemiology and Community Health 64 (1), 41–48.
Palomäki, S., Huotari, P. & Kokko, S. 2015. Vanhemmat ja kaverit liikuntaharrastuksen tukena.
Teoksessa S. Kokko & R. Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Valtioneuvoston julkaisuja 2015: 2, 66–71.
Saatavilla osoitteesta: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/Liitu-raportti_2015.pdf (Luettu 28.4.2020)
Palomäki S., Huotari P. & Kokko S. 2017. Vanhempien ja kavereiden tuen yhteys nuoruusiän fyysiseen aktiivisuuteen. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 83–90. Saatavilla osoitteesta:
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2017/lt2-317_tutkimusartikkelit_palomaki_lowres.pdf (Luettu 28.4.2020)
Pellegrini, A. D. & Holmes, R. M. 2006. The role of recess in primary school. Teoksessa Singer, D. G., Golinkoff, R. M. & Hirsh-Pasek, K. (toim.) Play = learning : How play motivates and enhances children’s cognitive and social-emotional growth. New York, NY: Oxford University Press. Saatavilla osoitteesta:
https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=9EaIvUQziRgC&oi=fnd&pg=PA36&dq=Pellegri ni,+A.+D.+%26+Holmes,+R.+M.+2006.+The+role+of+recess+in+primary+school.&ots=Qa Em_qnUR2&sig=s9ZVMQaqLWaDwryLQMHJROUyMw&redir_esc=y#v=onepage&q&f=fa lse (Luettu 5.3.2020)
Penttinen, S. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Jyväskylä 2003. Saatavilla osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41132/1/978-951-39-5160-3_2003.pdf (Luettu 4.3.2020)
Perusopetuslaki 1998 (21.8.1998/628). 32§ Koulumatkat. Saatavilla osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 (Luettu 30.3.2020)
Rajala, K. Haapala, H. Kantomaa, M. & Tammelin, T. 2010. Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla – liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset. Tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus. Jyväskylä: LIKES tutkimuskeskus & Nuori Suomi ry. Saatavilla osoitteesta: https://docplayer.fi/10599707-Liikunnan-edistaminen-lapsilla-ja-nuorilla-
liikuntaan-vaikuttavat-tekijat-ja-liikuntainterventioiden-vaikutukset-likestutkimuskeskus.html (Luettu 22.4.2020)
Rajala, K., Paukku, J. & Laine, K. Koulun tiloissa. Teoksessa: P. Harinen, V. Liikanen, A. Rannikko & P.
Torvinen 2015. Liikutukseen asti. Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Saatavilla osoitteesta:
https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2020/03/1862-Liikutukseen-asti-web.pdf (Luettu 3.4.2020)
Ridgers, N. D., Stratton, G. & Fairclough, S. J. 2006. Physical activity levels of children during school playtime. Sports medicine 36 (4), 359–371. Saatavilla e-aineistona.
Roberts, C., Tynjälä, J. & Komkov, A. Physical activity. Teoksessa: Currie, C., Roberts,C., Morgan, A., ym. toim. Young people’s health in context. Health behaviour in school-aged children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. WHO: Health Policy for Children and Adolescents 2004. 90-97.
Salmela, J. 2006. Sosiaalinen tuki, itsearvostus ja pätevyyden kokemukset heijastuvat nuoruusiän liikunnassa. Jyväskylän yliopisto 2006. Saatavilla osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18015/9513924904.pdf?sequence=1&isAllow ed=y (Luettu 13.5.2020)
Salovaara, R.. & Honkonen, T. 2013. Voi hyvin, opettaja! Jyväskylä: PS-kustannus.
Siekkinen, K. Tammelin, T. Aira, A. Turpeinen, S. & Laine, K. 2019. Vähän liikkuva nuori yläkoulussa.
Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Saatavilla osoitteesta:
https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/vahan_liikkuva_nuori_ylakoulussa_210x297_2019 _web_01 .pdf (Luettu 27.4.2020)
Siljamäki, M., Anttila, E. & Ponkilainen, M. 2017. Kulttuurienvälinen osaaminen liikuntakasvatuksessa:
opiskelijoiden kokemuksia turvapaikanhakijoille pidetyistä liikunnallisista kielityöpajoista.
Liikunta ja tiede, 54 (6), 87-89.
Syväoja, H., Kantomaa, M., Laine, K., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla osoitteesta:
http://www.oph.fi/download/144729_Liikunta_ja_oppiminen_2.pdf (Luettu 20.3.2020) Sääkslahti, A. 2.10.2018. Liiku - Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Saatavilla osoitteesta:
https://www.liiku.fi/varhaiskasvattajille/varhaiskasvatuksen-uutiset/vahan-liikkuvien-lasten-tunnistaminen-ja-tukeminen/ (Luettu 21.4.2020)
Tammelin, T. 2008. Johdatus suomalaisten kouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Teoksessa:
Opetusministeriö & Nuori Suomi ry 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille
7-18 vuotiaille. Helsinki. Saatavilla osoitteesta:
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (Luettu 9.4.2020)
Tammelin, T. 2003. Physical activity from adolescence to adulthood and health-related fitness at age 31.
Cross-sectional and longitudinal analyses of the Northern Finland birth cohort of 1966.
Oulun yliopisto. Saatavilla osoitteesta: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514272331.pdf (Luettu 28.4.2020)
Tammelin, T. Laine, K. & Turpeinen, S. (toim.) 2013. Oppilaan fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja
kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä.
https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/oppilaiden-fyysinen-aktiivisuus_web.pdf (Luettu 9.3.2020)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2019. Liikunnan harrastaminen Suomessa. Saatavilla osoitteesta:
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-harrastaminen-suomessa (Luettu 13.5.2020)
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turpeinen, S. Lakanen, L. Hakonen, H. Havas, E. & Tammelin, T. 2013. Matkalla kouluun.
Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 271. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LIKES. Saatavilla osoitteesta:
https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/matkalla_kouluun_0.pdf
Trudeau, F. & Shephard, R. J. 2008. Physical education, school physical activity, school sports and academic performance. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 5. Saatavilla verkosta e-aineistona. (Luettu 23.4.2020)
UKK-instituutti 9.9.2011. Liikuntaa harrastava lapsi tai nuori liikkuu todennäköisemmin myös aikuisena.
Saatavilla osiotteesta:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/ikakaudet/liikun ta_vaikuttaa_lasten_ja_nuorten_kehitykseen
Vanttaja, M. Tähtinen, J. Zacheus, T. ja Koski, P. 2017. LIIKKUMATTOMUUDEN JÄLJILLÄ - Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura.
Verkkojulkaisuja 115, Tiede. Unigraa, Helsinki. Saatavilla osoitteesta:
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkumattomuuden_jaljilla_verkko.pdf (Luettu 22.4.2020)
Vesala, P. 2016. Koulupihan merkitys alakoulun oppilaille: Lapsen ja ympäristön vastavuoroisen suhteen analyysi. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 84. University of Eastern Finland, Joensuu. Saatavilla osoitteesta:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2093-5/ (Luettu 9.3.2020) Verstraete, S., Cardon, G., De Clercq, D. & De Bourdeaudhuij, I. 2006. Increasing children’s physical activity levels during recess periods in elementary schools: the effects of providing game equipment. The European Journal of Public Health 16 (4), 415–419. Saatavilla e-aineistona.
Virtanen, M., Pietikäinen, M., Kivimäki, M., Luopa, P., Jokela, J., Elovainio, M. & Vahtera, J. 2009.
Contribution of parental and school personnel smoking to health risk behaviours among Finnish adolescents. BMC Public Health 9:382 doi:10.1186/1471-2458-9-382
Contribution of parental and school personnel smoking to health risk behaviours among Finnish adolescents. BMC Public Health 9:382 doi:10.1186/1471-2458-9-382