Opiskelijan turhautumisen -pääluokka jakaantuu kahteen alaluokkaan. Ensimmäinen opettajaopiskelijoiden turhautumisen osa-alue kohdistuu tuen puutteeseen ohjaavalta opettajalta sekä pelkoon ohjaavaa opettajaa kohtaan. Tähän voidaan liittää myös se, että
•Niukka palautteen määrä
•Keskittyminen heikkouksiin
•Ohjaavan opettajan positiivinen ote palautteessa koetaan itseluottamusta kasvattavana
•Yksilöllinen ote ja kannustus tärkeää Kokemukset
•Ohjaava opettaja roolissaan mentori: hänen toivotaan jakavan myös omia kokemuksiaan ja antamaan niiden kautta käytännön vinkkejä opettajaopiskelijoille
Toiveet
•Palautetta tulee saada riittävästi, jatkossa enemmän
•Yksilöllinen palaute koetaan merkitykselliseksi
•Kannustava ja positiivinen ote tärkeää onnistuneen ohjatun harjoittelun kokemuksen kannalta
•Inhimillisyys muistettava Palautteen merkitys
40
opettajaopiskelijat kokevat saavansa liian vähän kannustusta ohjaavilta opettajilta. Toinen seikka ilmenee ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kautta. Opettajaopiskelijat kokevat, että luokassa olevalla ilmapiirillä on merkitystä ohjatun harjoittelun kokemuksiin. Tutkimustuloksista voi päätellä myös, että vuorovaikutus ohjaavan opettajan ja opettajaopiskelijan välillä on merkityksellinen.
4.3.1 Tuen puute
Opettajaopiskelijat ilmaisivat tuen puuteen voimakkaasti ja sen myötä heidän turhautumisensa ohjaavien opettajien toimintaan oli selkeä. Ääritilanteissa opettajaopiskelija koki, että ohjaava opettaja oli täysin hyödytön ohjatussa harjoittelussa. Silloin opettajaopiskelija joutuu tukeutumaan enemmän vertaisharjoittelijoihin. Analyysin myötä opettajaopiskelijoiden reagoinnit ohjaavan opettajan tuen puutteeseen nousevat esiin. Moni kuvasi purskahtaneensa itkuun ohjatun harjoittelun aikana tai syömällä suruun haasteiden takia. Opettajaopiskelijat kuvasivat laskeneensa päiviä ja tunteja harjoittelun loppuun. Opettajaopiskelijoiden reagoinnit ja tuntemukset kuvastavat ohjatun harjoittelun haavoittavuutta: huono kohtelu ja riittämätön tuki ohjaavilta opettajilta voivat ajaa opettajaopiskelijat kriisin partaalle. Onneksi vertaisharjoittelijat tarjoavat tilanteisiin vertaistukensa, kuten tekstinäytteessä OP.02 todetaan.
Toisaalta joillain tunneilla työparille olisi ollut käyttöä, varsinkin kun ohjaavasta opettajasta ei ollut lainkaan tukea eikä apua. (OP.01)
Ohjausta emme saaneet. Meitä ei autettu. Nyt ei ollut edes sijaisohjaaja B:tä apuna. En pystynyt nukkumaan harjoittelupäivien öinä kuin muutamia tunteja. Heräsin tunteja ennen herätystä ahdistukseen. Itkin harjoittelupäivien jälkeen ja aloin "lohtusyödä". En uskonut selviäväni. Pelkäsin vain epäonnistumisia. Pidin kirjaa siitä, montako tuntia harjoittelua oli enää jäljellä. Aloin myös epäillä omaa ammatinvalintaani ensimmäistä kertaa opintojeni aikana. Selailin korkeakoulujen eri koulutusohjelmia ja olin aivan varma, etten enää halua tehdä opettajan töitä. Minua harmitti, koska ensimmäisessä harjoittelussani minulla oli ollut aivan loistava ohjaaja, jota pidin roolimallina. Silloin olin aivan varma, että olen oikealla alalla.
Ensimmäisessä harjoittelussa minua jännitti oma kokemattomuuteni, ei ohjaajan kommenttien pelko. Samanlaisia ahdistavia tuntemuksia oli H3:n osalta myös työparillani.
Ilman häntä olisin tuskin jaksanut harjoittelua loppuun; pystyimme purkamaan pahaa oloamme avautumalla toisillemme. Oli myös muita asioita, jotka saivat minut kokemaan huonommuutta. Välillä ohjaajani (A) oli todella mukava. Erityisesti, kun puhuimme harjoittelun ulkopuolisista asioista. Välillä kuitenkin häneltä saattoi tulla kommentteja töykeään sävyyn. Ehkä joillekin pieniä asioita, mutta itse puhun kaikille kohteliaasti, enkä käskytä. Ohjaaja saattoi sanoa
"Pistä toi tonne!", kun mielestäni pitäisi kysyä "pistäisitkö/laittaisitko…". Pieniä asioita, mutta
41
tällainen tyyli puhua loi minulle sellaisen olon, ettei minua arvosteta. Tiedän, etten ole ajatusteni kanssa yksin. Olen kuullut molemmilta norsseilta opiskelijoilta huonoja ohjaajakokemuksia.
Moni muukin on harkinnut alan vaihtoa. (OP.02)
Ohjaavan opettajan poissaolo heikentää opettajaopiskelijan ohjatun harjoittelun kokemusta ja vaikka sijainen olisikin mukava ja helposti lähestyttävä, ei häntä pidetä vertaisena ohjaavaan opettajaan nähden. Näytteestä OP.01 ilmenee sijaisten problematiikka ohjatuissa harjoitteluissa: ”joku sijainen”. Opettajaopiskelijat turhautuvat, kun sijainen saattaa olla tuntematon eikä tietoinen luokan rutiineista, saati suunnitelluista oppitunneista. Tilannetta ei useinkaan paranna se, että sijaisilla ei ole kokemusta ohjaustyöstä tai se, että sijaiset ovat usein vuoden tai kaksi vanhempia vuosikurssilaisia. Sattumanvarainen sijainen ilman koulutusta tai kokemusta koetaan ohjatussa harjoittelussa kielteisenä, sillä sijaisen ei koeta kehittävän opettajaopiskelijoiden ammatillista otetta eikä antavan laadukasta palautetta.
H3-harjoittelussakin oli ongelmansa ohjaajien suhteen, sillä vaikka he olivat ohjaajina hyviä, he olivat melko paljon poissa ja ainakin puolet pitämistäni tunneista minun tuntiani oli katsomassa joku sijainen. (OP.01)
Ohjatuissa harjoitteluissa opettajaopiskelijat ovat kokeneet, että ohjaava opettaja pysyy toisinaan liikaa kiinni omissa perinteisissä toimintamalleissaan, kuten esimerkiksi välttämällä oppikirjojen käyttöä, kuten tekstinäytteestä OP.19 voidaan havaita.
Se, että toisinaan tuli tunne, että ohjaavat opettajat halusivat liikaa ohjata opiskelijoiden suunnittelua ja tuntien toteutusta omien mieltymystensä mukaisesti (esim. toisen opettajan mielestä oppikirjojen käyttöä tuli harjoittelussa välttää) oli toisinaan ärsyttävää. Emme kuitenkaan loppujen lopuksi saaneet huonoa palautetta kirjojen käytöstä vaan ne tunnit, joilla ei kirjoja käytetty saivat erityistä kiitosta siitä, että halusimme testata muitakin opetuksellisia keinoja perinteisten kirjojen sijaan. Oli siis ilo huomata, että erilainen tekeminen ja kokeileminen huomattiin positiivisena. (OP.19)
Eräänä ilmiönä näkyy myös ohjaavien opettajien vaatimukset, jotka eivät vastaa heidän omaa käytäntöään. Tekstinäyte OP.07 kuvastaa tätä ilmiötä. Kun ohjaava opettaja toimii roolimallina ohjatuissa harjoitteluissa, niin häneltä odotetaan sanojensa mittaista toimintaa.
Opettajaopiskelijat kokevat turhautumisen tunteita, jos ohjaava opettaja toimii eri tavoin kuin ohjaa.
Opettajan vinkit oli helpompi ottaa vastaan, koska oli itse nähnyt, mitä hän mahdollisesti tarkoitti niillä. Sillä esimerkiksi toisessa harjoittelussani opettaja vaati meidät tekemään kaikki opetettavat materiaalit itse, mutta seuratessani hänen tuntejaan hän ei käyttänyt itsetehtyjä
42
materiaaleja kertaakaan. Tämän takia koin hänen ohjauksensa jotenkin turhauttavaksi, koska hän tuntui vaativan opiskelijoilta jotain, mitä ei itsekään tee. (OP.07)
Ohjaavan opettajan antamalla tuella on suuri merkitys ohjatun harjoittelun kokemukseen.
Riittävällä tuella, kannustuksella ja aidolla kiinnostuksella ohjaava opettaja tarjoaa ohjatulle harjoittelulle miellyttävän oppimisympäristön, jossa opettajaopiskelijat uskaltavat toimia omina itsenään ja kokeilla ideoitaan. Myös riittävä tuki auttaa opettajaopiskelijoita selviämään haasteista ja epäonnistumisista ohjatuissa harjoitteluissa helpommin.
Tuen puutteella on heikentävä vaikutus ohjatun harjoittelun kokemukseen opettajaopiskelijoiden näkökulmasta. Seuraavaksi tarkastellaan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen merkitystä ohjatussa harjoittelussa.
4.3.2 Ilmapiiri ja vuorovaikutus
Ilmapiiriä ja hyvää vuorovaikutussuhdetta niin ohjaavien opettajien kuin vertaisharjoittelijoiden välillä pidetään erittäin tärkeänä. Ilmapiiri on herkkä ja altis heikentymään hyvinkin pienistä asioista. Eräs opettajaopiskelija raportoi ohjaavan opettajan asettaneen opettajaopiskelijan niin sanotusti kilpailuasetelmaan, jossa opettajaopiskelijaa on vastassa ohjaava opettaja oppilaineen. Tällöin ohjaavan opettajan tuki on unohtunut ja opettajaopiskelija raportoikin tilannetta tekstinäytteessä OP.10 surulliseksi. Tällaiset tilanteet heikentävät vahvasti vallitsevaa ilmapiiriä sekä ohjaavan opettajan ja opettajaopiskelijan välistä vuorovaikutusta ohjatussa harjoittelussa. Myöskin kilpailuasetelma vertaisharjoittelijoiden kesken, etenkin ohjaavan opettajan toimesta, koetaan ohjatun harjoittelun kokemusta heikentäväksi, kuten näytteestä OP.16 havaitaan. Ohjaavalta opettajalta toivotaan ja odotetaan tasavertaista suhtautumista jokaiseen opettajaopiskelijaan, ilman vertailua tai kuittailua.
Välillä ohjaaja on asettanut minut häntä vastaan, niin että opettaja on oppilaiden puolella.
Tällaiset kokemukset ovat olleet hyvin väsyttäviä ja surullisia kokea. Ohjauksella on erittäin suuri merkitys: konkreettiset esimerkit tunnista positiivisessa ja rakentavassa sävyssä ovat olleet todella hyviä ohjauskertoja, jolloin myös oma opettajuuteni on kehittynyt. (OP.10)
Muistan vieläkin 2. vuoden opetusharjoittelussa (h2), kun ohjaajani vertasi minua kaikkien muiden meidän luokan harjoittelijoiden kuullen toiseen harjoittelijaan. Kuinka harjoittelija x oli hoitanut tilanteen paljon paremmin kuin minä. Ei se kovin hyvältä tuntunut ja se kokemus tulee ensimmäisenä mieleeni, kun kyseistä harjoittelua muistelen. Mielestäni se, että ohjaaja on lämmin, rento ja mukava ihminen on avain siihen, että harjoittelusta jää hyvä kokemus. (OP.16)
43
Opettajaopiskelijat kokivat turhautumisen tunteita ohjaavien opettajien välinpitämättömyydestä. Jos useamman viikon ohjatun harjoittelun aikana ohjaavat opettajat eivät muista opettajaopiskelijoidensa nimiä tai huomioi tervehtimällä heitä käytävillä, niin opettajaopiskelijat kokevat sen heikentävän heidän ohjatun harjoittelun kokemuksia.
Tekstinäytteessä OP.11 on kuvailtu juuri tällainen tilanne. Opettajaopiskelija totesikin olevansa luokassa yhdessä oppilaiden kanssa ”kasvotonta massaa” luokan ohjaaville opettajille.
Opettajaopiskelijat haluavat tulla kohdatuiksi ohjatuissa harjoitteluissa ja niin, että ohjaava opettaja on aidosti kiinnostunut meneillään olevasta harjoittelusta eikä vain haahuile väkisin mukana odotellen ohjatun harjoittelun päättymistä.
Ohjaavat opettajat pysyivät todella etäisinä. [virkkeen osa poistettu, jotta anonymiteetti ei paljastu]
omissa ylhäisissä maailmoissaan. Opettajat eivät meinanneet muistaa meidän kaikkien nimiä ja käytävillä eivät aina olleet huomaavinaan. Tuli sellainen olo, että olemme kasvotonta ihmismassaa – niin kuin heidän omat oppilaansakin tuntuivat olevan. Myöskään henkilökohtaista palautetta ei tullut. Lopussa annoimme aiheesta palautetta ja vastaus oli, että sitä henkilökohtaista palautetta olisi pitänyt itse pyytää. Kaiken kaikkiaan jäi sellainen olo, etteivät opettajat oikein pitäneet meistä [virkkeen osa poistettu, jotta anonymiteetti ei paljastu]. (OP.11)
Kuviossa 5 tarkastellaan tuen puutteen ja ilmapiirin sekä vuorovaikutuksen merkitystä ohjatuissa harjoitteluissa. Siihen on koottu yhteen keskeiset kokemukset, kun ohjatuissa harjoitteluissa vallitsee huono ilmapiiri ja tuki on liian vähäistä.
Tuen puute Ilmapiiri ja vuorovaikutus
• Heikentää ohjatun harjoittelunkokemusta
• Lisää epävarmuutta
• Opettajaopiskelijoiden ammatillinen kehittyminen hidastuu
• Kilpailuasetelma heikentää ohjatun harjoittelunkokemusta
• Ohjaavan opettajan
välinpitämättömyys heikentää ilmapiiriä
Kuvio 5. Yhteenveto opettajaopiskelijoiden turhautumisen kokemuksista
Kuten kuviosta 5 voidaan havaita, niin opettajaopiskelijat kokevat ohjaavan opettajan toiminnan heikentävän kokemusta ohjatussa harjoittelussa, jos ohjaava opettaja ei tue opettajaopiskelijoita riittävästi tai jos ilmapiiri ja vuorovaikutus ovat huonoa. Ohjaavan opettajan välinpitämättömyys on yksi opettajaopiskelijoiden turhautumisen syistä.
44
5 KOKEMUKSIA VERTAISHARJOITTELIJASTA
Pro gradu -tutkielmani viides luku keskittyy vertaisharjoittelijoihin ja analyysini tutkimustuloksiin vertaisharjoittelijoiden merkityksestä ohjatuissa harjoitteluissa. Nimesin analyysia tehdessäni toisen tutkielmani aineisto-osuuden vertaiskategoriaksi. Rajasin aineistoista kaiken vertaisharjoittelijoihin liittyvän tekstin vertaiskategoriaan. Kuvio 1:ssä on esitelty vertaiskategoriasta nousseet pääluokat, joita ovat vertaisharjoittelijan ominaisuudet ja opettajaopiskelijan kokemukset vertaisharjoittelijoista. Alaluvussa 5.1 paneudutaan tuloksiin, jotka keskittyivät vertaisharjoittelijoiden ominaisuuksiin ja alaluvussa 5.2 pureudutaan vertaisharjoittelijoihin liittyviin kokemuksiin.
5.1 Opettajaopiskelijoiden kokemukset vertaisharjoittelijan