Pro gradu -tutkielmani on keskittynyt opettajaopiskelijan ohjatun harjoittelun kokemuksiin erityisesti ohjaavan opettajan ja vertaisharjoittelijan osalta. Koska aineistoni saattoi olla vinoutunut, olisi mielenkiintoista tutkia kaikkien samaan harjoitteluun osallistuvien opettajaopiskelijoiden kokemuksia ohjaavan opettajan ja vertaisharjoittelijan merkityksestä ohjatussa harjoittelussa. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa myös haastattelemalla ohjaavia opettajia ja heidän ajatuksiaan ohjatuista harjoitteluista ja siitä, millainen merkitys heidän toiminnallaan on opettajaopiskelijan harjoittelukokemukselle. Tutkimuksellista otetta voisi laajentaa kvantitatiiviseen tutkimuksen suuntaan, jolloin päästäisiin hyödyntämään mixed methods -tutkimusta. Olisi myös kiinnostavaa tutkia ohjaavien opettajien koulutusta: millaista se on ja miten sitä voisi kehittää tehden ohjatun harjoittelun kokemuksista vielä antoisempia opettajaopiskelijoille. Koen myös, että opettajankoulutus kokonaisuudessaan olisi hyvä nostaa tutkimuskohteeksi. Tutkimustulokseni puhuvat opettajankoulutuksen kehittämisen puolesta, ainakin ohjattujen harjoitteluiden osalta.
67
LÄHTEET
Andersson, D. 2007. The role of cooperating teachers´ power in student teaching. Michigan Education 128, 307–323.
Arffman, M. & Ylinen, J. 2007. Laadukas opettajankoulutus opettajaopiskelijan näkökulmasta.
Teoksessa E. Aarnos & M. Meriläinen (toim.) Paikoillanne, valmiit, nyt!
Opettajankoulutuksen haasteet tänään. Valtakunnallinen opettajankoulutuksen konferenssi Kokkolassa 2006. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy, 43–49.
Awaya, A., McEwan, H., Heyler, D., Lisnky, S., Lum, D. & Wakukawa, P. 2003. Mentoring as a journey. Teaching and Teacher Education 19, 45–56.
Barnad, A., Croft, W., Irons, R., Cuffe, N., Bandara, W. & Rowntree, P. 2011. Peer partnership to enhance scholarship of teaching: a case study. Higher Education Research &
Development 30, 435–448.
Caires, S., Almeida, L. & Viera, D. 2012. Becoming a teacher: student teachers’ experiences and perceptions about teaching practice. European Journal of Teacher Education 35, 163–178.
Clarke, A. & Jarvis-Selinger, S. 2005. What the teaching perspectives of cooperating teachers tell us about their advisory practices. Teaching and Teacher Education 21, 65–78.
Clarke, A., Triggs, V. & Nielsen, W. 2014. Cooperating Teacher Participation in Teacher Education: A Review of the Literature. Review of Educational Research 84, 163–202.
Crashborn, F., Hennissen, P., Brouwer, N., Korthagen, F. & Bergen, T. 2011. Exploring a two-dimensional model of mentor teacher roles in mentoring dialogues. Teacher and Teacher Education 27, 320–331.
Fletcher, S. 2000. Mentoring in schools. London: British Library Cataloguing in Publication Data.
Giebelhaus, C. & Bowman, C. 2002. Teaching mentors: Is it worth the effort? The Journal of Educational Research 95, 246–254.
Glenn, W. 2006. Model versus mentor: Defining the necessary qualities of the effective cooperating teacher. Teacher Education Quarterly 33, 85–95.
68
Goodnough, K., Osmond, P. Dibbon, D. Glassman, M. & Stevens, K. 2009. Exploring a triad model of student teaching: Pre-service teacher and cooperating teacher perceptions.
Teaching and Teacher Education 25, 285–296.
Graham, P. 1997. Tensions in the mentor teacher-student teacher relationship: creating productive sites for learning within a high school English teacher education program.
Teaching and Teacher Education 13, 513–527.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hsieh, H-F. & Shannon, S. 2005. Three Approaches to Qualitative Content Analysis.
Qualitative health research 15, 1277–1288.
Itä-Suomen yliopisto. 2019a. Ohjattu harjoittelu Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa.
http://www.uef.fi/web/jnor/opetusharjoittelu/ohjattu-harjoittelu-norssissa [luettu 25.10.2019]
Itä-Suomen yliopisto. 2019b. Ohjatun harjoittelun laatukriteerit.
https://www.uef.fi/web/jnor/ohjattu-harjoittelu/harjoittelun-laatukriteerit [luettu 5.12.2019]
Jyrhämä, R. 2002. Ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Helsinki: Yliopistopaino.
Jyrhämä, R. & Kronlund, T. 2002. Tutkimuksen ja opetuksen ykseys- haaste praktikumien ohjaajille. Teoksessa V. Meisalo (toim.) Aineenopettajankoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus 2002. Ainedidaktiikan symposiumi 1.2.2002. Hakapaino, 141−150.
Jyrhämä, R. & Syrjäläinen, E. 2009. Ohjaussuhde, ohjaajan roolit ja pedagoginen ajattelu opetusharjoittelussa. Kasvatus 49, 417−431.
Kallas, K., Nikkola, T. & Räihä, P. 2013. Elämismaailma opettajakoulutuksen lähtökohtana.
Teoksessa T. Nikkola, M. Rautiainen & P. Räihä (toim.) Toinen tapa käydä koulua:
Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino, 19−58.
Kaneko-Marques, S-M. 2015. Reflective Teacher Supervision Through Videos of Classroom Teaching. Issues in Teachers' Professional Development 17, 63−79.
Kemmis, S., Heikkinen, H., Fransson, G. & Aspfors, J. 2014. Mentoring of new teachers as a contested practice: Supervision, support and collaborative self-development. Teaching and Teacher Education 43, 154−164.
69
Kiviniemi, Kari. 1997. Opettajuuden oppimisesta harjoittelun harhautuksiin:
aikuisopiskelijoiden kokemuksia opetusharjoittelusta ja sen ohjauksesta luokanopettajakoulutuksessa. Lievestuore: Jyväskylä University Printing House and ER-paino Ky.
Komulainen, J. 2010. Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena. Jyväskylä: Ws Bookwell Oy.
Kwan, T. & Lopez-Real, F. 2005. Mentors’ perceptions of their roles in mentoring student teachers. Asia-Pacific Journal of Teacher Education 33, 275–287.
Laine, T. 2015. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R.
Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin, 29−51.
Latomaa, T. 2011. Mitä ohjaus on? Ohjaus pedagogisena toimintana. Kasvatus 42, 46−57.
Lauriala, A. & Kukkonen, M. 2005. Teacher and student identities as situated cognitions.
Teoksessa P. Denicolo (toim.) Connecting policy and practice: Challenges for teaching and learning in schools and universities. Conference book of 10th Biennial Conference of ISATT 2001 (in press), 199–208.
McJunkin, M. A., Justen III, J. F., Strickland, H. & Justen, S. 1998. Supervisory styles preferred by student teachers. Clearing House 71, 248–250.
Metsämuuronen, J. 2011. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp.
Mouhu, H. 2014. eNorssin ohjaajakoulutus tukee ammatillista kasvua ja vahvistaa ohjaajan identiteettiä. Teoksessa P. Atjonen, H. Happonen, J. Karkki, T. Lehikoinen-Suviranta, R.
Patrikainen & E. Vähä (toim.) Ohjausta, harjoittelua ja oppimista: Teoria ja käytäntö ohjatussa harjoittelussa, 72−91.
Nummenmaa, A-R. 2003. Hyvän ohjaussuhteen ominaisuuksia: Harjoittelunohjauskeskustelu- Metodisia huomioita. Teoksessa R. Silkelä (toim.) Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja nro. 1, 43−55.
Ojanen, S. 2009. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian käsittelyä. Helsinki: Yliopistopaino.
Perttula, J. 2005. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: Fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.) Kokemuksen tutkimus.
Merkitys- tulkinta- ymmärtäminen, 115−162. Dialogia Oy: Tartu.
70
Perunka, S. 2015. ”Tässä on hyvä syy ammatillisesti keskustella”. Ohjaavien opettajien käsityksiä ohjauksesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
Pietikäinen, S. & Mäntynen, A. 2009. Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.
Pietikäinen, S. & Mäntynen, A. 2019. Uusi kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.
Remes, L. 2011. Diskurssianalyysin perusteet. Teoksessa J. Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. 288-373.
Saaranen-Kauppinen, A & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 1.11.2019.)
Schreier, M. (2014). Qualitative Content Analysis. Teoksessa U. Flick (toim.) The SAGE Handbook of Qualitative Data Analysis. Lontoo: SAGE, 170–183.
Silkelä, R. 2003. Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja (1).
Soininen, M. 2005. Palaute opetusharjoittelussa- Dialogia vai monologia? Teoksessa P.Väisänen & P. Atjonen (toim.) Kohtaamisia ja kasvun paikkoja opetusharjoittelussa.
Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja nro. 3, 130−138.
Talvitie, U., Peltokallio, L. & Männistö, P. 2000. Student teachers’ views about their relationships with university supervisors, cooperating teachers and peer student teachers.
Scandinavian Journal of Educational Research 44, 79–88.
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Vaismoradi, M. & Snelgrove, S. 2019. Theme in Qualitative Content Analysis and Thematic Analysis. Qualitative social research 20.
71
Vanassche, E. & Kelchtermans, G. 2014. Teacher educators' professionalism in practice:
Positioning theory and personal interpretative framework. Teaching and Teacher Education 44, 117−127.
Väisänen, P. 2003. Malleja ja empatiaa- käsityksiä hyvästä ohjauksesta. Teoksessa R. Silkelä (toim.) Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja nro. 1, 56−60.
Väisänen, P. 2005. Ohjaajien ja vertaisopiskelijoiden monet roolit opetusharjoittelussa.
Teoksessa P.Väisänen & P. Atjonen (toim.) Kohtaamisia ja kasvun paikkoja opetusharjoittelussa. Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja nro. 3, 155−179.
Zeichner, K. 2002. Beyond traditional structures of student teaching. Teacher Education Quarterly, 59–64.
Sekundaarilähteet
Bell, M. (2001). Supported reflective practice: A programme of peer observation and feedback for academic development. International Journal for Academic Development 6, 21–28.
Hellgrén, P. 1985. Teaching – a social concept. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Research reports 36.
Kant, I. 1923. Über Pädagogik. Teoksessa Kant’s gesammelte Schriften: Erste Abteilung:
Werke. Band 9. Herausgegeben von der Königlich Preussischen Akademie des Wissenschaften. Berlin: de Gruyter.
Liite 1. Ohjatut harjoittelut ja niiden sisällöt sekä tavoitteet. Lähde: Itä-Suomen yliopisto,
• pohtia reflektiivisesti kasvatusta, oppimista ja opettamista tai ohjausta koskevia asenteitaan ja ennakkokäsityksiään
• tarkastella ja kuvata kasvattajan, opettajan tai ohjaajan työtehtäviä ja harjoittelupaikkaa toiminta- ja oppimisympäristönä
• tunnistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten oppimisen ja toimijuuden tunnuspiirteitä
• liittää pohdintansa teoreettisiin näkökulmiin ja oman pedagogisen käyttöteoriansa kehittämiseen
opettajan tai ohjaajan työn kokonaiskuva; harjoittelupaikka turvallisena, yksilön osallisuutta tukevana toimintaympäristönä;
kasvatuksen, opetuksen tai ohjauksen tavoitteellinen havainnointi; toteutus- ja toimintaohjeessa mainitut koulutuskohtaiset tehtävät
Perusharjoittelu (H2), 7 op
Opiskelija osaa
• soveltaa pedagogista työtä ohjaavia asiakirjoja ja määräyksiä
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogista toimintaansa soveltaen teoreettisia näkökulmia sekä käyttää erilaisia pedagogisia ratkaisuja
• tunnistaa oppijoiden erilaisia kasvu-, oppimis- ja ohjaustarpeita sekä osaa hyödyntää tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä
• ohjata oppijoiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida monipuolisesti oppijoiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia
• soveltaa yhteisopettajuutta opetuksessaan ja arvioida jaetun asiantuntijuuden merkitystä työyhteisössä
• reflektoida opetus- ja ohjausprosessia eri toimijoiden näkökulmista
pedagogista työtä ohjaavat asiakirjat ja määräykset; opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja
monipuolinen arviointi;
yhteisopettajuus; erilaiset oppimis- ja ohjaustarpeet ja niiden tukeminen yksilö-
• toimia vastuullisesti ja vastavuoroisesti työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissa
• soveltaa tulevaisuuden työelämätaitoja ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita opetuksen ja ohjauksen lähtökohtina
• suunnitella, toteuttaa ja arvioida monialaisia oppimiskokonaisuuksia
• suunnitella ja toteuttaa hyvinvointia ja oppimista tukevia inklusiivisia toimintaympäristöjä erilaiset tuen tarpeet huomioiden
• arvioida ja kehittää opetusta ja ohjausta tutkimuksellisista lähtökohdista
• osaa reflektoida ja käsitteellistää pedagogista ajatteluaan ja toimintaansa sekä asettaa ammatillisia kehittämistavoitteita
vastuullisuus, vastavuoroisuus ja monitoimijaisuus työyhteisössä sekä yhteistyöverkostoissa; laaja-alaisen osaamisen tavoitteet opetuksessa ja
ohjauksessa; monialaiset
oppimiskokonaisuudet; tutkimusperusta pedagogisessa suunnittelussa, arvioimisessa ja kehittämisessä; yksilön hyvinvointia ja oppimista tukeva toimintaympäristö; pedagogisen
• tiedostaa pedagogisen asiantuntijuuden osana yhteiskunnallis-kulttuurista kokonaisuutta
• soveltaa pedagogiikkaa erilaisissa oppimis- tai toimintaympäristöissä ja erilaisten sidosryhmien kanssa
• osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetus- tai ohjauskokonaisuuden tai projektin soveltamalla pedagogista osaamistaan
• soveltaa oppimisen tuen keinoja tai osaa tarkastella työyhteisön työhyvinvointia tukevaa toimintaa (esimerkiksi mentorointia) ammatillisen kehittymisen kannalta
• osaa reflektoida toimintaansa ja kokemuksiaan
Työyhteisön toimintakulttuuri;
sidosryhmätoiminta; opetus- tai ohjauskokonaisuuden tai projektin suunnittelu, toteutus ja arviointi; oman pedagogisen toiminnan reflektointi
Liite 2. Osallistumispyyntö Hei!
Teen pro gradu -tutkielmaa luokanopettajaopiskelijoiden harjoittelukokemuksista.
Tutkielmaani ohjaa yliopistonlehtori Kari Sormunen Filosofisesta tiedekunnasta, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolta.
Olet nyt siinä vaiheessa, että olet suorittanut Orientoivan harjoittelun (H1), Opetuksen perusteet (H2) -harjoittelun ja pian päättämässä Tutkiva opettajuus (H3) -harjoittelun. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseeni, voit osallistua vapaamuotoisen kirjoitelman muodossa. Voit käsitellä kirjoitelmassasi omia opetusharjoittelukokemuksiasi ja pohtia niiden vaikutusta sinun ammatilliseen kehittymiseesi. Varsinainen tehtävänanto on tämän viestin lopussa.
Tutustu oheiseen tutkimustiedotteeseen, josta saat tarkempaa tietoa tietosuojasta. Kirjoitelmat muodostavat tutkielmani empiirisen aineiston. Käsittelen kirjoitelmia ehdottoman luottamuksellisesti, eikä aineistoa käytetä muuhun kuin tämän tutkimuksen tekemiseen.
Tutkielmassani takaan aineistonäytteiden esittelyn täysin anonyymisti.
Lähettämääsi kirjoitelmaa pidetään suostumuksena tutkimukseen osallistumisena. Vastaan mielelläni tutkimustani koskeviin kysymyksiin. Ilmoita vastaussähköpostissasi, voiko sinuun olla tarvittaessa yhteydessä lisäinformaation saamiseksi. Kirjoitelmat tulee lähettää sähköpostiini 24.5.2019 mennessä.
Tehtävänanto:
Laadi vapaamuotoinen kirjoitelma opetusharjoittelun ohjaajien ja vertaisharjoittelijoiden merkityksestä opetusharjoittelukokemuksiisi. Perustele näkökantasi monipuolisesti.
Ystävällisin terveisin, Viivi Metsälä
Liite 3. Tietosuojaseloste
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA
Millainen merkitys opetusharjoittelun ohjaajilla ja vertaisharjoittelijoilla on luokanopettajaopiskelijan opetusharjoittelukokemuksiin?
Pyyntö osallistua tutkimukseen
Sinua pyydetään mukaan tutkimukseen, jossa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia opetusharjoittelussa. Olemme arvioineet, että sovellut tutkimukseen, koska olet luokanopettajaopiskelija ja olet suorittanut Orientoivan harjoittelun (H1),
Opetuksen perusteet (H2) harjoittelun ja pian päättämässä Syventävä harjoittelu (H3) -harjoittelua. Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja sinun osuuttanne siinä. Perehdyttyänne tähän tiedotteeseen sinulle järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta, jonka jälkeen sinulta pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voit keskeyttää tutkimuksen koska tahansa. Mikäli keskeytät tutkimuksen tai peruutatte suostumuksen, sinusta keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia opetusharjoittelussa. Toteutan tutkielmaani kirjoitelmien avulla, joilla pyrin tutkimaan luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia opetusharjoittelussa sekä tutkimaan myös opetusharjoittelua tukevia tekijöitä ja opetusharjoittelukokemusta heikentäviä seikkoja.
Tutkimuksen kulku
Kirjoitelmien avulla tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia opetusharjoittelusta.
Tutkimuksen mahdolliset hyödyt
On mahdollista, ettei tähän tutkimukseen osallistumisesta ole sinulle hyötyä. Tutkimus saattaa kuitenkin auttaa selvittämään kuinka opetusharjoittelua voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja epämukavuudet Tutkimuksesta ei aiheudu haittaa eikä epämukavuutta.
Tutkimuksen kustannukset ja rahoitus
Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.
Tutkimus on opinnäyte, jolla ei ole rahoitusta.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Tutkimukseen osallistuja saa halutessaan sähköpostilla pyytämällä luettavakseen ko.
pro gradu -tutkielman.
Lisätiedot
Pyydämme sinua tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkijalle/tutkimuksesta vastaavalle henkilölle.
Tutkijoiden yhteystiedot
Viivi Metsälä, opiskelija
Tiedotteen liite: Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
Tässä tutkimuksessa käsitellään sinua koskevia henkilötietoja voimassa olevan tietosuojalainsäädännön (EU:n yleinen tietosuoja-astus, 679/2016, ja voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö) mukaisesti. Seuraavassa kuvataan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat:
Tutkimuksen rekisterinpitäjä on:
Viivi Metsälä, […]
Tutkimuksessa Teistä kerätään seuraavia henkilötietoja:
Tutkimuksessa kerätään henkilötietoja: lähettäjän sähköposti, mutta se pidetään erillisenä aineistosta, ellei vastaaja anna lupaa lisäinformaation hankkimiseen.
Tutkittavalla ei ole sopimukseen tai lakisääteiseen tehtävään perustuvaa velvollisuutta toimittaa henkilötietoja vaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista.
Henkilötietojenne käsittelyn tarkoitus on:
Pro gradu -tutkielman aineisto.
Henkilötietojenne käsittelyperuste on:
Käsittelyperusteena on tutkimukseen osallistuvan suostumus. Tutkittavalla on koska tahansa oikeus peruuttaa antamansa suostumus ja miten hänen tulee toimia, jos haluaa peruuttaa suostumuksen.
Tutkimuksen kestoaika (henkilötietojenne käsittelyaika) on:
6.5.2019-31.5.2020
Mitä henkilötiedoillenne tapahtuu tutkimuksen päätyttyä:
Henkilötiedot hävitetään tutkimuksen päätyttyä.
Koska henkilötietojanne käsitellään tässä tutkimuksessa, niin olette rekisteröity tutkimuksen aikana muodostuvassa henkilörekisterissä.
Rekisteröitynä sinulla on seuraavat oikeudet:
• tarkastaa itseään koskevat tiedot
• pyytää tietojensa oikaisemista
• vaatia tietojensa poistamista (ei koske lakisääteisiä tehtäviä)
• vaatia henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista
• vastustaa henkilötietojensa käsittelyä
• pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle
• peruuttaa antamansa suostumus, mikäli henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi
• tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä
Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai tietosuojavastaavaan. Lisätietoja rekisteröidyn oikeuksista antavat tutkimukset yhteyshenkilö ja tutkimuksen tietosuojavastaava.
Tietosuojavastaavana tässä tutkimuksessa toimii:
[…]
Teistä kerättyä tietoa ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja tieto säilytetään koodattuna tutkimustiedostossa. Tulokset analysoidaan ryhmätasolla koodattuina, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa ilman koodiavainta.
Koodiavainta, jonka avulla yksittäisen tutkittavan tiedot ja tulokset voidaan tunnistaa, säilyttää Viivi Metsälä eikä tietoja anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille.
Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista.
Tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja ei käytetä automaattiseen päätöksentekoon.
Tutkimuksesta on laadittu tietosuojaseloste. Sinulla on mahdollisuus tutustua tietosuojaselosteeseen ottamalla yhteyttä Viivi Metsälään.