• Ei tuloksia

4.1 Opettajaopiskelijoiden kokemukset ohjaavan opettajan ominaisuuksista

4.1.2 Kielteisesti koettu ohjaava opettaja

Ohjatut harjoittelut ovat usein hyvinkin merkittäviä ja henkilökohtaisia kokemuksia opettajaopiskelijoille ja se näkyykin aineistossani. Ohjaavan opettajan ominaisuudet -pääluokan toisena seikkana nousee esiin kielteisesti koettu ohjaava opettaja. Opettajaopiskelijat kuvasivat kielteisiä kokemuksiaan ohjaavaa opettajaa kohtaan runsaasti kertoen käytännön esimerkein, mitkä asiat olivat menneet opettajaopiskelijan näkökulmasta pieleen ohjatuissa harjoitteluissa. Esimerkiksi ohjaavan opettajan ammattitaito ei aina näkynyt tai hänen kiinnostuksensa tuntui puuttuvan ohjattua harjoittelua ja opettajaopiskelijoiden ohjaamista kohtaan. Opettajaopiskelijan OP.01 tekstinäytteestä huokuu turhautuneisuus ja epäluottamus ohjaavaa opettajaa kohtaan.

H2:ssa minulla oli todella huono ohjaaja. Hän oli suorastaan epäpätevä, sillä hänen oma motivaationsa työtään kohtaan oli unohtunut jonnekin, jos sitä edes koskaan oli ollut. Häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa meidän ohjaaminen: tuntisuunnitelmia ei kommentoitu ja palautetta tunnin jälkeen joutui erikseen kerjäämään, ja jos sitä sai niin se yleensä oli jostain aivan epärelevantista asiasta, kuten kuinka kovaa pilliin pitäisi puhaltaa liikuntatunnilla. (OP.01)

Kuten aikaisemmin ohjaavaa opettajaa koskevissa myönteisissä kokemuksissa todettiin, niin opettajaopiskelijat arvostavat ohjatussa harjoittelussa sallivaa ilmapiiriä, jossa esimerkiksi virheiden tekeminen on jopa suositeltua ja jossa opettajaopiskelijoita tuetaan ja kannustetaan.

Kielteisesti koettu ohjaava opettaja ei tue eikä opasta opettajaopiskelijoita tarpeeksi, jolloin

29

opettajaopiskelijoille iskee epävarmuus. Sen myötä opettajaopiskelijoita turhauttaa sekä syntyy pelko epäonnistumisista ja niiden seuraamuksista. Joskus apu voi löytyä yllättävältä taholta, kuten tekstinäytteessä OP.02, jossa opettajaopiskelijat saivat tarvitsemansa tuen ja avun sijaiselta. Hätätilanteissa tuki koetaan entistä merkityksellisemmäksi eikä tuen antajan tarvitse olla ammattilainen: kunhan hän kuuntelee, tukee ja auttaa parhaansa mukaan.

Ensimmäisissä ryhmäohjauksissa olin vakuuttunut siitä, että meillä on hyvät ja mukavat ohjaajat.

Meille kerrottiin, että harjoittelu on oppimista varten ja tarkoituksena on kokeilla ja epäonnistuminen on ok. Ensimmäisessä henkilökohtaisessa ohjauksessa kaikki kuitenkin muuttui.

Tässä henkilökohtaisessa ohjauksessa kävimme toisen ohjaajan (A) kanssa läpi kahden vastuupäivän tuntisuunnitelmia. Moneen asiaan tuli käsky tehdä muutoksia. Jotkin asiat olin jättänyt työparini kanssa tarkoituksella auki, sillä emme olleet löytäneet tarvittavaa opetusmateriaalia norssilta ja yms. Pyysin näihin neuvoja työparini kanssa, sillä olimme näistä asioista täysin tai lähes tietämättömiä. Vastauksena kuitenkin oli: "No mitenkäs ite meinasitte?" tai

"En anna valmiita vastauksia." eli toisin sanoen emme saaneet lainkaan vastauksia eikä siis ohjaustakaan. Olin ohjauksen jälkeen enemmän pyörällä päästäni kuin sitä ennen. Tällöin alkoi hirvittävä stressi. (OP.02)

Lopulta saimme työparina kanssa toiselta ohjaajalta (sijainen B) ohjausta, joiden avulla saimme tuntisuunnitelmat tehtyä ja jonkin verran itseluottamusta. Varmuutta lisäsi se, että hän antoi meille paljon konkreettisia esimerkkejä tilanteisiin, joiden sanoimme olevan meille haastavia.

Emmehän olleet koskaan opettaneet alkuopetuksen puolella. Hän myös antoi puhelinnumeronsa, johon sanoi meidän saavan soittaa iltakahdeksaan asti, jos tulisi mitään ongelmia. Tämä huojensi oloa ja tuli turvallinen olo. (OP.02)

Aineistoista nousi esiin monta tilannetta, jossa ohjaava opettaja oli asettanut hyvin korkeat vaatimukset opettajaopiskelijoille muun muassa oppituntien suunnittelun ja pidon suhteen. Jos ohjaava opettaja ei kuitenkaan itse ollut sitoutunut noudattamaan hänen omia vaatimuksiaan liittyen opetukseen, niin silloin opettajaopiskelijat kokivat turhautuneisuutta ja epäreiluutta ohjaavan opettajan toimintaa kohtaan. Myönteisesti koetun ohjaavan opettajan kohdalla ilmeni, että kun ohjaavan opettajan vaativa ote on tavoitteellista ja se edistää opettajaopiskelijan ammatillista kehittymistä, niin se koetaan positiivisena asiana. Kuitenkin turha vaativuus koetaan kielteisenä. Ohjaavaa opettajaa pidetään kuitenkin roolimallina ohjatuissa harjoitteluissa, jonka vuoksi opettajaopiskelijat voivat tuntea pettymystä, jos ohjaava opettaja toimii vastoin omia vaatimuksiaan.

Epärelevanttien vaatimusten lisäksi myös ohjaavien opettajien ilkeät kommentit, jotka opettajaopiskelijat sattumalta kuulevat, latistavat ohjattuja harjoittelukokemuksia.

30

Tekstinäytteessä OP.07 näkyy selkeästi opettajaopiskelijan pettymys ja turhautuneisuus ohjaavan opettajan toimintaan. Tällöin luottamus ohjaavaa opettajaa kohtaan heikentyy ja samalla herää tunteita, onko kaikki vain kaunisteltua todellisuutta. Myös ilkeät ja vähättelevät kommentit vahingossa kuultuna tukevat kaunistellun todellisuuden tuntua. Tällaisella toiminnalla on heikentävä vaikutus ohjattuun harjoittelun kokemukseen.

Jo seuratessani ohjaavaa opettajaani, huomasin asioita, joita hän pyrkii painottamaan luokassaan.

Näitä olivat juuri aiemmin mainitsemani toiminnallisuus, tunnin pilkkominen pienempiin osiin (esimerkiksi parityötä, itsenäistä työtä, toiminnallisuutta, itsearviointia). Opettajan vinkit oli helpompi ottaa vastaan, koska oli itse nähnyt, mitä hän mahdollisesti tarkoitti niillä. Sillä esimerkiksi toisessa harjoittelussani opettaja vaati meidät tekemään kaikki opetettavat materiaalit itse, mutta seuratessani hänen tuntejaan hän ei käyttänyt itsetehtyjä materiaaleja kertaakaan. Tämän takia koin hänen ohjauksen jotenkin turhauttavaksi, koska hän tuntui vaativan opiskelijoilta jotain, mitä ei itsekään tee. Kuulin jälkeenpäin myös, että ohjaavat opettajat olivat sanoneet, että ”taas se teatteri alkaa”, kun opiskelijat olivat saapuneet harjoitteluun. Itse puolestani kuulin monistushuoneessa, kuinka eräs ohjaaja totesi tulostettuaan harjoituksia, että ”taas suunnitellaan niin viimeisen päälle tunnit, kun opiskelijat ovat katsomassa”. Nämä kommentit saivat todellakin uskomaan, että toiminta ei ole välttämättä aina aitoa ja tunteihin sekä opetukseen ei ilman opiskelijoiden läsnäoloa panosteta kaikkien opettajien toimesta samalla tavalla. (OP.07)

Ohjaavalla opettajalla on kielteinen merkitys ohjatun harjoittelun kokemukseen, kun sitä leimaa kiire ja välinpitämättömyys. Opettajaopiskelijat kokivat, että oppitunnin aikana ohjaavat opettajat toisinaan touhusivat kaikkea muuta kuin keskittyivät seuraamaan opettajaopiskelijan pitämää tuntia. Välinpitämättömyys ja huolimattomuus ilmenivät muun muassa palautteiden muodossa: ohjaava opettaja kommentoi ja kehui muiden opettajaopiskelijoiden pitämää tuntia.

Tällainen toiminta koetaan heikentävän ohjaavan opettajan pätevyyttä ja aitoa kiinnostusta toimia ohjaavana opettajana. Ohjaava opettaja ei keskity opettajaopiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen, jolloin ohjaussuhteestakaan ei voi syntyä kovin luottamuksellista tai avointa.

Seurauksena kiireestä ja välinpitämättömyydestä syntyy kielteinen ohjauskokemus ja pahimmallaan myös kielteinen ohjatun harjoittelun kokemus, jossa opettajaopiskelijan oma opettajuus ei pääse kehittymään.

Harjoittelun ohjaus kuitenkin ontui kolmannessa harjoittelussa pahasti ja 75 minuutin oppitunnin aikana ohjaavia opettajia saattoi nähdä vain 3 minuuttia. Palaute oli ympäripyöreää eikä lainkana rakentavaa, mutta miten se voisikaan olla, jos opetusta ei edes seurata? Opettajilla tuntui usein oppituntien aikana olevan niin paljon kaikkea muuta tekemistä, että aikaa oppituntien seuraamiselle ei jäänyt. Näin ollen yleiset ohjaukset tuntisuunnitelmista ja palautteet tunneista

31

jäivät vähän turhan oloisiksi, eikä niistä saanut mitään irti omaa opettajuutta ajatellen.

Henkilökohtaiset ohjaukset ja keskustelut opettajien kanssa puolestaan olivat todella antoisia, johon vaikutti varmasti se, että keskustelulle oli todella varattu aikaa eikä opettajat hoitaneet samaan aikaan muita asioita. (OP.13)

Ohjaus ei mielestäni toiminut harjoittelun aikana, niin hyvin kun pitäisi. Ohjaajat eivät hirveän paljon ehtineet seuraamaan meidän opetustuntejamme, koska [virkkeen osa poistettu, jotta anonymiteetti ei paljastu]. Paradoksaalista oli se, että ohjaaja kehui opetustuntia, vaikka [virkkeen osa poistettu, jotta anonymiteetti ei paljastu] ei ollut edes pitänyt kyseistä tuntia. Myös palautteen antamisessa oli puutteita. Siihen tietysti vaikutti se, että ohjaajat eivät hirveästi ehtineet seuraamaan tuntejamme, mutta palautteen rakenne olisi voinut olla erilainen. En tiedä, onko se suomalainen tapa, että yleensä asioita lähestytään negatiivisen kautta, mutta näin yleensä kävi. Itse koen, että jokaisessa asiassa on aina jotain hyvääkin, ja jos ei ole, niin palautteen voi antaa rakentavasti. (OP.08)

Ilmapiirillä on suuri merkitys ohjatuissa harjoitteluissa. Jos ohjaava opettaja ei ole aidosti kiinnostunut ohjatun harjoittelun toiminnasta, saati opettajaopiskelijoista, niin sillä on kielteinen merkitys opettajaopiskelijoiden ohjatun harjoittelun kokemukselle. Hyvän ohjaussuhteen perustana voidaan pitää tasa-arvoista vuorovaikutusta, jossa vastavuoroisesti toimitaan aktiivisesti eikä kenenkään tarvitse esittää tai pyrkiä olemaan muuta kuin oma itsensä.

Ohjaavan opettajan määräilevä ote koetaan epämiellyttävänä valta-asetelmana. Tällöin opettajaopiskelijat kokevat epävarmuutta esimerkiksi luokkaan tullessaan tai ohjauskeskusteluissa. Epäsymmetrinen valtasuhde aiheuttaa stressiä, paineita ja pelkoa:

ohjaavan opettajan toiminta ja reagointi voi olla arvaamatonta tai palautteessa keskitytään lillukanvarsiin. Alla olevista tekstinäytteistä OP.08 ja OP.12 ilmenee, kun ohjatun harjoittelun potentiaali valuu hukkaan ja harjoittelun kokemus on kielteinen.

Ohjaajien ja vertaisharjoittelijoiden muodostamalla ilmapiirillä on iso merkitys, että millaisen kokemuksen harjoittelusta saa. Harjoittelun alussa pidetyssä ohjauskeskustelussa puhuimme ohjaajien kanssa, että vaikka olemmekin harjoittelijoita, niin olemme silti tasavertaisessa asemassa harjoittelun aikana ohjaajien kanssa. Emme olleet. Huomasimme olevamme pieniä ohjaajiemme rinnalla. Välillä meitä ei edes huomattu. Välillä luokkaan tullessa tuntui, että uskaltaako tänne tulla, kun vastaantuleva ohjaaja ei edes tervehdi. Jotta opetusharjoittelusta saisi kaiken irti, luokassa täytyy olla hyvä ilmapiiri, ja vuorovaikutuksen täytyy toimia. Kaikkien tulee pystyä olemaan omia itsejään. (OP.08)

Toisessa harjoittelussa (H2) ohjaava opettaja omalla toiminnallaan ja asenteellansa aiheutti sen, että kokemus harjoittelusta jäi todella negatiiviseksi. Hän selkeästi näki itsensä tavallaan totuuden äänenä ja hänen omat työmenetelmänsä ainoina oikeina tapoina opettaa. Usein ohjauskerrat

32

koskien tulevia oppituntien pitoja olivat sellaisia, että opettaja luetteli mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Omille suunnittelun virheille ei annettu varaa ja opettaja lisäksi arvioi todella kriittisesti pidettyjä tunteja, vaikka oli itse suoraan käskenyt toteuttaa ne tietyllä tavalla. Mieleeni on jäänyt hyvin tilanne, jossa en tajunnut leikata A4 kokoisen monisteen jokaisesta sivusta pientä kaistaletta. Tämä johti siihen, että kun moniste liimattiin vihkoon, sen reunukset tulivat hieman sivujen yli. Ohjaava opettaja muistutti ja kritisoi minua siitä seuraavat kolme viikkoa.

Tämän jälkeen koko pohja ohjaavan opettajan arvostukselta katosi täysin. Sama linja jatkui läpi koko harjoittelun ja usein oppitunnin jälkeisen palautteen sai lähes täysin kriittisenä. Rakentava palaute ja kannustavat sanat tai kehittämisen keinot jäivät kokonaan taka-alalle. (OP.12)

Olen koonnut kuvioon 3 yhteenvedon myönteisesti ja kielteisesti koettujen ohjaavien opettajien piirteiden merkityksestä ohjatuissa harjoitteluissa.

Kuvio 3. Myönteisesti ja kielteisesti koettu ohjaava opettaja ohjatussa harjoittelussa opettajaopiskelijan näkökulmasta

Ohjaavan opettajan toiminnalla on merkitystä ohjatun harjoittelunkokemukseen. Kuviosta 3 näkyy, mitkä ohjaavan opettajan toiminnat tukevat onnistunutta harjoittelun kokemusta tai mitkä heikentävät sitä. Myönteisesti koetussa ohjaavassa opettajassa korostuu lämminhenkisyys, roolimallina toimiminen ja riittävä tuen antaminen. Kielteisesti koettu ohjaava opettaja on kiireinen ja toisinaan jopa epäasiallinen eikä kehitä opettajaopiskelijan omaa opettajuutta. Ohjaava opettaja ei yksin kuitenkaan vastaa harjoittelun onnistumisesta, mutta yllämainitut seikat toimivat runkona, millaisia odotuksia ja tavoitteita ohjaaville opettajille voi asettaa, jotta heidän toimintansa tukisi eheää ja myönteistä ohjatun harjoittelun kokemusta.

33

Tutkimustuloksissani korostui hieman kielteisesti koettu ohjaava opettaja, joka voi johtua aineiston vinoudesta. Opettajaopiskelijat, jotka eivät ole olleet tyytyväisiä ohjatun harjoittelun kokemuksiinsa saattoivat osallistua herkemmin tutkimukseeni. Tutkimustulokset ovat kuitenkin perusteltu tekstinäyttein, joten ne puoltavat tutkimustuloksia ja kuvaavat aineistoani.