Myönteisen kehityksen huomioiminen ja sopimusvaltiolle annettavat suositukset sopimusvaltiolle annettavat suositukset

YK:n sopimusvalvontakomiteoiden antamien huomioilla on osoitettu olevan myönteistä merkitystä ihmisoikeuksien toteutumiseen jäsenvaltioissa.⁵⁸⁴ Scheinin on todennut, että ihmisoikeuksiin liittyvät raportointimenetelmät kuitenkin yleisesti keskittyvät lähinnä oikeuksien negatiivisiin ulottuvuuksiin, vaikka järjestelmä mahdollistaisi huomion kiinnittämisen myös positiivisiin toimintavelvoitteisiin.⁵⁸⁵ Yksi selkeä ”paikka”, josta huomioita onnistumisesta ihmisoikeuksien toteuttamisessa voidaan etsiä, ovat YK:n ihmisoikeussopimusten noudattamista valvovien komiteoiden jäsenvaltioiden määräaikaisraportteihin antamat loppupäätelmät (concluding observations).

Nämä loppupäätelmät sisältävät mainintoja myönteisestä kehityksestä tarkasteltavana olevassa valtiossa (positive developments) sekä joukon huomioita (observations), joita kuvaillaan usein varsin laajasti, ennen valtiolle

583 Angeli 2015, s. 295–300.

584 Creamer – Simmons 2015, s. 579–608.

585 Scheinin 2000, s. 242.

174

annettavia varsinaisia suosituksia (recommendations) oikeuksien toimeenpanon kehittämiseksi.

Kokonaisuudessaan tämän valtioiden kanssa käytävän dialogin tarkoitus on jäsenvaltion yhteiskunnallisen järjestelmän, niin oikeudellisen kuin poliittisenkin, kehittäminen siten, että valtio kykenee turvaamaan kyseisen ihmisoikeussopimuksen takaamat oikeudet.⁵⁸⁶ Myönteisen kehityksen huomioimisella voidaan ikään kuin rohkaista ja kiittää jäsenvaltiota.

Myönteiset huomiot voivat toimia myös vertailukehittämisen välineenä muille jäsenvaltioille.

Edellä sanotun johdosta voidaan ajatella, että YK:n sopimusvalvontakomiteoiden myönteiset huomiot ja suositukset määrittelevät osaltaan ihmisoikeuksien edistämisen sisältöä. Olen ottanut tarkasteltavakseni Suomelle annetut viimeisimmät päätelmät kustakin sopimusvalvontaelimestä, jossa hallituksen toimittamia raportteja on käsitelty. Näin rajattu tarkastelu jättää huomioimatta paitsi tarkasteltavana oleviin valtioihin liittyvät mahdolliset erot, myös mahdollisen historiallisen kehityksen loppupäätelmissä.

YK:n Rotusyrjintäkomitean loppupäätelmissä Suomen myönteisestä kehityksestä nostetaan esiin muun muassa lainsäädännön kehittäminen, politiikkaohjelmien hyväksyminen, erinäisten rasisminvastaisten hankkeiden toteuttaminen, puolueiden sitoutuminen rasismin vastaiseen peruskirjaan sekä tasa-arvo- ja syrjintälautakunnan sekä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen. Suosituksia komitea antaa muun muassa lainsäädännön, poliittiikkaohjelmien, tiedonkeruun ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän dialogin kehittämiseksi, ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen ja oikeusturvan toteuttamiseksi ja ihmisoikeussitoumusten tekemiseksi. Komitea vetoaa myös poliitikkoihin, jotta nämä eivät omalla toiminnallaan yllytä ihmisiä suvaitsemattomuuteen ja vihaan. Lisäksi suosituksissa kehotetaan antamaan asianmukainen painoarvo saamelaisten itsemääräämisoikeudelle päätettäessä siitä, kuka on

586 O'Flaherty 2006, s. 27–52.

175 saamelainen. Komitea kehottaa Suomea jakamaan tietoa sen antamista suosituksista eri kielillä.⁵⁸⁷

YK:n Kidutuksen vastaisen komitean loppupäätelmien myönteisissä huomioissa kiinnitetään samoin huomiota lainsäädännön, poliittikkaohjelmien, hankkeiden ja erinäisten hallinnollisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Kiitosta saa myös eduskunnan oikeusasiamiehen nimeäminen kidutuksen vastaiseksi kansalliseksi valvontaelimeksi ja vankiterveydenhuollon siirtäminen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vastuualueelle, joskin ensimmäisen osalta komitea suosittelee riittävien voimavarojen turvaamista toiminnalle, sekä varsin yksityiskohtaisesti, toiminnan järjestämistä oikeusasiamiehen erilliseen yksikköön. Muut suositukset liittyvät muun muassa lainsäädännön kehittämiseen, riittävien resurssien turvaamiseen ja informaation jakamiseen. Loppupäätelmät sisältävät myös yksityiskohtaisia suosituksia turvapaikanhakijoita koskevan tiedonkeruun kehittämiseksi siten, että kansallisuus ja etninen tausta huomioitaisiin, sekä pidätettyjen henkilöiden rutiininomaisen terveystarkastuksen suorittamiseksi.⁵⁸⁸

YK:n Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean loppupäätelmissä myönteiset huomiot ovat edellisen kaltaisia: Suomea kiitetään kansainvälistä ihmisoikeussitoumuksista, lainsäädännön kehittämisestä ja politiikkaohjelmien toteuttamisesta. Suosituksissa on jo edellä kuvattuja keinoja sopimuksen toimeenpanon kehittämiseksi, mutta myös joitain aivan toisen tyyppisiäkin. Komitea suosittaa esimerkiksi laatimaan selvän yritysvastuuta koskevan säädöskehikon (regulatory framework) turvaamaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen. Saamelaiskysymyksissä Suomea kehotetaan muun muassa varmistamaan, että yksityisten kanssa solmituissa lisenssisopimuksissa turvataan riittävä kompensaatio yhteisölle aiheutetuista haitoista, ja että ilmastonmuutoksesta saamelaisille aiheutuvien kielteisten vaikutusten suhteen kehitetään ”sopivia keinoja”. Kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi Suomea kannustetaan yleisellä tasolla tehostamaan toimiaan,

587 CERD/C/FIN/CO/23, 8 June 2017.

588 CAT/C/FIN/CO/7, 7 December 2016.

176

kun taas turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskee yksityiskohtainen suositus henkilöllisyyskorttien myöntämisestä.⁵⁸⁹

YK:n CEDAW-komitean myönteiset huomiot liittyvät lainsäädännön, instituutioiden ja politiikkaohjelmien kehittämiseen. Suositukset kohdistuvat muun muassa lainsäädännön kehittämiseen, ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen, sopimuksesta ja suosituksista tiedottamiseen sekä resurssien turvaamiseen. Yksityiskohtaisista suosituksista mainittakoon sukupuolisensitiivisen hoidon kehittämisen syömishäiriöistä kärsiville tytöille ja naisille. Myös CEDAW-komitean suositukset ulottuvat valtion rooliin suhteessa yksityissektoriin (johtopaikoille olevien naisten määrä), mutta myös mediaan (stereotyyppinen naiskuva), yliopistoihin (naisprofessorien määrä), yksityisten kansalaisten perhe-elämään (kotitöihin käytetty aika) ja jonkun mielestä ehkä yksityisen ihmisen elinkeinovapauteen (prostituutio).⁵⁹⁰

YK:n Ihmisoikeuskomitean myönteiset huomiot liittyvät lainsäädännön ja instituutioiden kehittämiseen, kuten myös osa suosituksista. Suositukset ovat tyypiltään muiden komiteoiden antamien suositusten kaltaisia, ainoana poikkeuksena suositus Suomen po. sopimukseen tekemien varaumien poistamisesta. Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen osalta kohderyhmäksi nostetaan, kuten monessa muussakin suosituksessa, lainkäyttöviranomaiset ja juristit laajemminkin.⁵⁹¹

YK:n Lapsen oikeuksien komitean myönteiset huomiot liittyvät lainsäädännön kehittämiseen, kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten tekemiseen ja politiikkaohjelmien toteuttamiseen. Suositusten osalta komitea toteaa ensinnäkin, ettei Suomi ole riittävällä tavalla toteuttanut sen aiemmin antamia suosituksia, minkä vuoksi komitea toistaa ne. Yleiset suositukset komitea on ryhmitellyt lainsäädännön, koordinaation, kansallisen toimintaohjelman, riippumattoman valvonnan, resurssien ohjaamisen, tiedonkeruun, tiedotuksen sekä ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen sekä yritystoiminnan kokonaisuuksiksi. Yksityskohtaiset suositukset vastaavat tyypiltään muiden komiteoiden suosituksia. Ihmisoikeuskasvatuksen ja

-589 CESR, E/C.12/FIN/CO/6, 17 December 2014.

590 CEDAW/C/FIN/CO/7, 10 March 2014.

591 CCPR/C/FIN/CO/6, 22 August 2013.

177 koulutuksen kohteiksi komitea nimeää muun muassa lasten sijaishuollossa työskentelevät sekä opettajat.⁵⁹²

Kokoavasti voidaan todeta, että YK:n sopimusvalvontakomiteoiden loppupäätelmissä Suomen myönteinen kehitys on jotakuinkin systemaattisesti noteerattu etenkin lainsäädännön kehittämisen, ihmisoikeussitoumusten, institutionaalisten järjestelyjen sekä jossain määrin vaihtelevasti keskeisimpien politiikkaohjelmien ja hankkeiden osalta. Sen lisäksi, että edellä mainitut keinot esiintyvät myös suosituksissa, niissä esitetään tyypillisesti kehitettävän tiedonkeruuta ja -välitystä, kehotetaan resurssien turvaamiseen ja erilaisiin hallinnollisiin järjestelyihin. Osa suosituksista on hyvinkin yksityskohtaisia, mutta merkittävässä osassa viitataan vain ”kaikkiin mahdollisiin keinoihin”. Yksityissektori huomioidaan joissain suosituksissa, samoin media, poliitikot ja yksittäiset kansalaiset tai perheet, toki siten, että valtiota kehotetaan jollain tavalla vaikuttamaan edellä mainittuihin tahoihin sopimusvelvoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.

3.2.3 Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen keskeinen