Miten käsitys identiteetistä rakentuu?

Edellä käsiteltyjen, ulkopuolisten mielikuvien, lisäksi organisaation jäsenten käsitys Verohal-linnon identiteetistä rakentuu ja muovautuu useiden muidenkin tekijöiden vaikutuksesta. Nämä tekijät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: yleinen, elämän mukana rakentunut ymmärrys ja työskennellessä rakentuneet käsitykset, joita molempia käsitellään tarkemmin seuraavaksi.

Yleinen, elämän mukana rakentunut ymmärrys

Verohallinto on hyvin tunnettu organisaatio, joka koskettaa enemmän tai vähemmän kaikkia kansalaisia. Myös organisaation jäsenille on muodostunut käsityksiä ja yleistietoa Verohallin-nosta jo ennen kuin he ovat tulleet sinne töihin. Näiden yleisten käsitysten pohjalle organisaa-tion jäsenet rakentavat käsitystään organisaaorganisaa-tion identiteetistä. Haastateltavien yleinen elämän-kokemus on muovannut erityisesti Verohallinnon rooli yhteiskunnassa -identiteettikäsitystä ja sen alaluokista erityisesti ”Tärkeä rooli yhteiskunnassa”, ”Luotettava ja vastuullinen” sekä

”Valtion organisaatio” ovat saaneet paljon vaikutteita tätä kautta.

Yleinen elämänkokemus rakentaa organisaation identiteettiä ensinnäkin siten, että organisaa-tion jäsenillä on jonkinlaista yleistietoa siitä, millainen Verohallinto on organisaaorganisaa-tiona. Jo pel-kästään julkiseen sektoriin kuuluminen vaikuttaa ikään kuin asettavan tiettyjä ennakko-oletuk-sia siitä, millainen jokin yksittäinen organisaatio on. Haastateltavien mielikuvat Verohallin-nosta muodollisena ja hierarkkisena ovatkin osittain voineet muodostua tällä tavalla. Haastatel-tavat myös totesivat, että he itse ymmärsivät Verohallinnon toiminnan tarkoituksen ja olennai-sen roolin yhteiskunnassa jo ennen Verohallinnolla työskentelyään.

Toiseksi haastateltavien käsitystä organisaation identiteetistä ovat rakentaneet osaltaan myös heidän aikaisemmat kokemuksensa Verohallinnosta. Erityisesti haastateltavien omat aikaisem-mat kokemukset Verohallinnon asiakkaina ovat muovanneet heidän mielikuvaansa organisaa-tiosta luotettavana ja vastuullisena taustatoimijana, sillä haastateltavat kertoivat, että heillä ve-rotus on aina sujunut automaattisesti taustalla, ilman suurempia ongelmia. Osa haastateltavista myös kertoi, että heille on muodostunut käsityksiä Verohallinnosta jo lapsuuden kokemusten perusteella:

Minulla on ennen työpaikkaa kaikki sujunut ihan ongelmitta, että normipalkkatyössä ollut, eikä silleen ole joutunut verottajan kanssa edes tekemisiin, niin se on ollut semmoinen kaukainen asia, ettei tavallaan ole joutunutkaan kontaktiin (H2)

Mitä on kuullut, vaikka lapsena, kun vanhemmat täyttää veroilmoituksia, niin ne on linnoittau-tunut kuukaudeksi, että nyt ei saa puhua, että tämä täytyy tehdä (H1)

Tällaiset aikaisemmat mielikuvat ovat muuttuneet ja muovautuneet haastateltavien ollessa Ve-rohallinnolla töissä. Kuitenkin aikaisemmat mielikuvat ovat toimineet pohjana sille, miten kä-sitystä organisaation identiteetistä on rakennettu. Ennakko-oletukset voivat olla hyvinkin tiu-kassa ja tässä tutkielmassa haastatelluista osa olikin ollut vasta melko vähän aikaa töissä Vero-hallinnolla, joten heidän identiteettikäsitykseensä nämä aikaisemmat mielikuvat voivat vaikut-taa vielä melko paljonkin. Vaikka haastateltavien mielikuvat ovatkin muuttuneet, kun he ovat aloittaneet työskentelyn Verohallinnolla, organisaatio näyttäytyy heille edelleen jokseenkin hierarkkisena ja hidasliikkeisenä, mikä pohjautuu Verohallinnon lähtökohtiin valtiollisena or-ganisaationa.

Kolmanneksi käsityksiä Verohallinnon identiteetistä rakentaa vertailu muihin organisaatioihin.

Käsitykset Verohallinnon identiteetistä hierarkkisena ja muodollisena valtion organisaationa, jonka toiminta on säädeltyä, ei-kilpailullista ja ei-tuloshakuista, syntyivätkin haastatteluissa vertailtaessa Verohallintoa muihin organisaatioihin. Haastateltavat selkeästi samaistivat Vero-hallinnon muihin julkisen sektorin organisaatioihin, joilla toiminnan lähtökohdat ovat saman-kaltaiset:

On ne yhtäläisyyksiä tämmöinen, no byrokratiasta kai sitä puhutaan, mutta siis tämmöinen muodollisuus, että on virallisia väyliä tavallaan ja virallisia keinoja käyttäen hoidettava asioita asiakkaan näkökulmasta. Ja, no, ehkä tavallaan myös se semmoinen taustavaikuttajana toimi-minen (H4)

No periaatteessa kaikilla on se, että ei ole kilpailijoita. Se on varmaan se yksi yhdistävin tekijä ja meidän on pakko tavallaan, pakko ja pakko, mutta velvollisuus tarjota sitä palvelua tietyn verran päivässä ja tiettyinä aikoina ja kaikki lait säätelevät sitä (H5)

Toisaalta Verohallinnon identiteetti valtion organisaationa rakentuu myös vertailemalla sitä yk-sityisen sektorin yrityksiin (aikaisempiin työpaikkoihin) ja etsimällä niistä eroavaisuuksia:

No ollaanhan me käytännössä sillä lailla voittoa tavoittelemattomia, että yksityiset tekee sitä sitten omaan pussiin ja no käytännössähän verorahat jaetaan sitten yhteiseen hyvään (H1) No varmaan just tämä tuloksen tekeminen ja elinkeinoahan se heille on, kun sitten taas Vero-hallinto julkisyhteisönä ylläpitää ja pyörittää valtiota (H4)

Koska julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden lähtökohdissa on suuria eroja, nämä vai-kuttavat määrittävän myös yksittäisen organisaation identiteettiä. Vertaillessaan Verohallintoa omiin aikaisempiin, yksityisen sektorin, työpaikkoihinsa haastateltavat totesivat Verohallinnon roolin valtion organisaationa näkyvän myös käytännössä, heidän omassa työssään esimerkiksi niin, että organisaatiorakenne on monimutkaisempi ja hierarkkisempi, ja varsinkin ylempi johto voi olla vaikeasti tavoitettavissa. Haastateltavat kuitenkin kokivat Verohallinnolla työskentelyn tietyllä tapaa vapaampana, sillä siellä tuloksenteko- ja myyntitavoitteet eivät puolestaan näy työssä samalla tavalla kuin yksityisissä yrityksissä.

Työskennellessä rakentuneet käsitykset

Tavallaan silloin, kun en vielä ollut täällä ja hain tänne ja pääsin sisälle, niin minä mietin, että minnekä ihmeelle minä olen menossa, että ei kai minusta tule semmoinen virastotantta tänne nuttura päässä pyöriskelemään ja olemaan äkäinen, (…) mutta sitten, kun minä tulin, niin huo-masin, että tämähän on ihan työyhteisö siinä missä muutkin (H5)

Edellä oleva sitaatti kuvaa hyvin sitä, että haastateltavien mielikuvat Verohallinnosta ovat muuttuneet heidän tullessaan töihin ja tutustuessaan organisaatioon sisältä käsin. Haastatte-luista kävikin ilmi, että luultavasti eniten organisaation jäsenten käsityksiin siitä, millainen or-ganisaation identiteetti on, vaikuttavat heidän omat kokemuksensa työskentelystä organisaa-tiossa. Erityisesti Verohallinto työpaikkana -luokkaan ja sen alakategorioihin ”Hierarkkinen”,

”Muodollinen”, ”Avoin ja auttavainen”, ”Inhimillinen” sekä ”Asiantunteva” liittyvät käsitykset vaikuttavat rakentuvan pitkälti työntekijöiden omien kokemusten pohjalta.

Käsityksiin hierarkkisuudesta ja muodollisuudesta voivat vaikuttaa edellä käsitellyt ennakko-oletukset Verohallinnosta julkisen sektorin organisaationa, mutta myös haastateltavien omat kokemukset työssä. Hierarkkisuus näkyy haastateltavien mukaan heidän työssään muun muassa siten, että korkeamman tason johtajat ovat vaikeammin tavoitettavissa kuin heidän aikaisem-missa työpaikoissaan yksityisellä sektorilla ja siten, ettei ”ruohonjuuritason” työntekijöitä aina kuulla muutoksia tehtäessä. Hierarkkisuus ja monimutkainen organisaatiorakenne näkyvät myös siinä, että haastateltavien mukaan joskus voi olla vaikea tietää, kenen hoidettavaksi mi-käkin asia kuuluu. Hierarkkisuudesta kertoo myös seuraava sitaatti:

Kun on täällä töissä, niin on ymmärtänyt sen, että miten pienen pientä osaa tässä tekee itse, että on tosi laaja, ja tavallaan sitten se, että tiettyjä asioita ei voida heti, ei saada päätöstä, että voi mennä useammankin portaan ylöspäin ennen kuin sitten johonkin asiaan voidaan tehdä päätös (H6)

Omat kokemukset työssä ovat muokanneet myös käsitystä organisaation muodollisuudesta en-sinnäkin niin, että haastateltavat ovat huomanneet joidenkin asioiden mahdollisesti näyttäyty-vän asiakkaille hankalina tai vaikeasti hoidettavina, sillä asioiden hoitoon on laadittu tarkat menettelytavat. Esimerkkinä tästä eräs haastateltava mainitsi, että jokin asia voisi hoitua puhe-limessa, mutta asiakasta on silti vaadittava täyttämään ja toimittamaan lomake. Toisekseen haastateltavat kertoivat, että myös Verohallinnolla työskenteleville on tarkat menettelytavat, prosessit, joiden määräämällä tavalla työtä tehdään, ja jotka tuntuvat välillä kankeilta:

Äsken puhuin prosesseista, niin siis ne on näitä just, että mitkä tavallaan määrittää, miten työ-tehtäviä hoidetaan ja mistä saadaan apua tarvittaessa ja niin poispäin, niin ne ehkä, ei voi sanoa hankaloittaa, mutta tavallaan kankeuttaa kuitenkin sitä, (…) että sanotaan näin, että virkailijat ovat aika avoimia ja joustavia, mutta sitten järjestelmät ehkä ohjaa kankeuteen (H4)

Myös avoimuudesta ja auttavaisuudesta sekä työyhteisön rentoudesta haastateltavilla oli omia kokemuksia. Haastateltavat kertoivat esimerkiksi, että Verohallintoon oli helppo tulla uutena työntekijänä, sillä muut työntekijät ovat ystävällisiä ja tervehtivät aina toisia. Eräs haastateltava nosti esiin myös sen, että työpaikan rentous näkyy jo pukeutumisessa: toisin kuin ehkä voisi olettaa, pukeutumisen ei tarvitse olla muodollista. Organisaatiossa myös kannustetaan teltavien mukaan kysymään kollegoilta apua ja tekemään yhteistyötä. Yleisesti ottaen haasta-teltavat kertoivat organisaatiossa olevan hyvä työilmapiiri ja mukava työyhteisö.

Omat kokemukset, jotka ovat tulleet työskennellessä organisaatiossa, siis rakentavat organisaa-tion jäsenten käsityksiä organisaaorganisaa-tion identiteetistä. Kokemukset ikään kuin tarkentavat sitä ku-vaa, joka työntekijöillä on ollut aikaisemmin Verohallinnosta. Kokemukset auttavat myös ym-märtämään paremmin, miksi organisaatiossa toimitaan niin kuin toimitaan. Tätä kautta organi-saation jäsen myös oppii hahmottamaan organisaatiota kokonaisuutena paremmin sekä osaa myös kyseenalaistaa toimintatapoja.

Omien kokemusten lisäksi myös organisaation toimintatavat ja työnteon puitteet rakentavat or-ganisaation identiteettiä. Kuten jo aikaisemmin mainitussa haastattelusitaatissakin on mainittu, haastateltavat kokivat, että työyhteisö itsessään on avoin ja auttavainen, mutta järjestelmät ja prosessit saattavat ohjata kankeuteen. Toisaalta selkeät ohjeet ja raamit, joiden puitteissa toimi-taan, voivat myös helpottaa ja selkeyttää suuressa organisaatiossa toimimista. Organisaation toimintatavat siis rakentavat organisaation jäsenten käsitystä muodollisuudesta, mutta myös haastateltavien käsitykset inhimillisyydestä ja joustavuudesta rakentuivat pitkälti organisaation toimintatavoista ja työnteon puitteista, sillä työvuoroja voi järjestellä, organisaatiossa on liu-kuva työaika ja mahdollisuus pitää etätyöpäiviä. Lisäksi haastateltavat kokivat, että

työhyvin-voinnista pidetään huolta muun muassa kulttuuri- ja liikuntaseteleillä ja työergonomiaan pa-nostetaan säädettävillä työvälineillä. Haastateltavat myös kertoivat, että organisaatiossa on py-ritty lisäämään yhteistyötä ja tiedon jakamista vaihtelemalla paikkoja työkavereiden kanssa.

Myös työkaverit muovaavat organisaation jäsenen käsitystä identiteetistä, mikä onkin odotettu tulos, sillä aikaisemman tutkimuksen mukaan organisaation kollektiivinen identiteetti rakentuu juuri organisaation jäsenten keskinäisessä neuvottelussa. Haastatteluissa työkavereiden vaiku-tus kävi ilmi muun muassa siten, että haastateltavat kertoivat työkavereiden jakavan tietoa kes-kenään. Toisaalta työkaverit ja heidän mielikuvansa saattavat vaikuttaa myös siten, että ne aja-vat organisaation jäsenen pohtimaan omaa käsitystään organisaatiosta. Näin voi käydä varsin-kin, jos työkaverin näkemys on erilainen kuin oma. Näitä kahta työkavereiden kautta rakentu-vaa identiteettikäsitystä kurakentu-vaavat seuraavat sitaatit:

Mitä nyt on kollegat kertoneet, että eihän nyt kaikkea, osa on semmoista piilotietoa, että joku on tehnyt töitä jossain muualla ja tietää, by the way, tämä johtuu tästä ja tästä, että työkave-reiden kautta ja asiakkaitten kautta se muodostuu se kokonaisuus, että minkälainen tämä todel-lisuudessa suunnilleen on (H3)

Kun minä sain pysäköintiluvan tähän taloon, niin kollega, kun minä näin häntä sitten siviili-ajalla, kysyi että uskallatko sinä pitää tuota lupaa näkyvillä. Minä, että no ei ole tullut mieleen-kään, ettenkö minä uskaltaisi, että tavallaan hänellä oli niin semmoinen vahva näkemys, että ihmiset suunnilleen tulevat ja kivittävät auton, jos ne näkevät, että on verolla töissä, että se oli aika jännä semmoinen, kun en minä sitten taas itse ole ihan niin negatiivisesti ajatellut (H1)

Viimeisenä myös ylempää, siis lähiesimiehiltä ja ylemmiltä johtajilta, tulevat vaikutelmat vai-kuttavat organisaation identiteetin rakentumiseen. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että haastatel-tavat kokivat, että Verohallinto pyrkii uudistumaan ja modernisoitumaan, koska se on aktivoi-tunut sosiaalisessa mediassa, kehittänyt sähköisiä palvelujaan ja tehnyt järjestelmäuudistuksia.

Lisäksi ylempää tulevat vaikutelmat näkyivät asiakaslähtöisyydessä sekä yhteistyön tekemi-sessä, jota haastateltavat kokivat heidän työssään johtajien painottavan.

Yhteenveto

Haastateltavien käsitystä organisaation identiteetistä rakentavat ensinnäkin heidän elämänsä mukana rakentuneet käsitykset, kuten yleistieto Verohallinnon toiminnasta ja tarkoituksesta sekä siitä, millaisia julkisen sektorin organisaatiot yleensä ovat, johtuen niiden toiminnan läh-tökohdista. Myös omat aikaisemmat kokemukset Verohallinnon asiakkaana vaikuttavat identi-teettikäsityksen rakentumiseen. Lisäksi vertailu muihin organisaatioihin auttaa rakentamaan käsitystä Verohallinnosta: se samaistetaan julkisen sektorin organisaatioihin ja siitä löydetään eroavaisuuksia verrattuna yksityiseen sektoriin. Toinen merkittävä tekijä organisaation jäsenten rakentaessa käsitystään organisaatiosta ovat heidän työskennellessään rakentuneet mielikuvat, jotka muokkaavat myös heidän aikaisempia käsityksiään organisaatiosta. Työskennellessä or-ganisaatiossa käsitykset identiteetistä rakentuvat omista työkokemuksista, toimintatavoista ja työnteon puitteista sekä työkavereilta ja johtajilta tulevista vaikutelmista (ks. kuvio 4).

Kuvio 4. Verohallinnon identiteetin rakentuminen

Kokonaisuudessaan organisaation jäsenen käsitys organisaation identiteetistä siis muodostuu ulkoisesti konstruoidun imagon lisäksi sekä yleisestä elämän mukanaan tuomasta ymmärryk-sestä että Verohallinnolla työskennellessä kerätyistä kokemuksista, kuten eräs haastateltava tii-visti asian:

No varmaan taas sitten siihen mielikuviin vielä liittyen, niin sekä että, että täällä nyt työnteki-jänä, kun ollut, kaikki on toiminut hyvin, eikä minulla valittamista ollut silloinkaan aikaisem-min, että vaikkei muuta kontaktia Verohallintoon ollut, kun nämä veronpalautukset ja verokor-tit, mutta ne toimivat, (…) ei ole tavallaan ollut semmoista tilannetta, että olisi joutunut koette-lemaan tai, että olisi itse joutunut lähestymään tai muuta erikoisempaa, mutta varmasti sekin on vaikuttanut minun mielipiteeseen (H4)