Matkan tarkoitus ja tutkimustehtävät

Matkan tarkoituksena on tutkia sairaanhoitajan ammattitaitoa Punaisen Ris-tin kansainvälisissä tehtävissä. Tutkimusprosessin aikana aihe terävöityi ja rajautui kriisityöhön ja poikkeusoloihin ja niissä tarvittaviin erityistaitoihin.

Tarkoituksena on selvittää sairaanhoitajan ammattitaidon sisältöä Punaisen Ristin kansainvälisissä tehtävissä. Kansainvälisillä tehtävillä tarkoitan sekä Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) että Punaisten Ristien Liiton (CFRC) tehtäviä. Näkökulma painottuu kriisityöhön.

Tutkimuksen päätehtävänä on selvittää sairaanhoitajan ammattitaidon sisältöä kriisityössä ja poikkeusoloissa vieraassa kulttuurissa.

Sairaanhoitajan eettiset ohjeet määrittelevät sairaanhoitajan tehtävän ja keskeisimmät osaamisalueet väljästi: väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja kärsimyksen lievittäminen. Sai-raanhoitaja auttaa kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, palvelee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä, pyrkii tukemaan ja lisäämään ihmisten omia voimavaroja sekä parantamaan heidän elämänlaatuaan. (Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996; Sorvettula 1998). Poikkeusolojen kontekstissa keskei-sin osaamisalue konkretisoituu tehtävän luonteen mukaisesti kriisityöhön.

Vaikeat olosuhteet ja muuttuva tilanne, vieras kulttuuriympäristö ja monet avustusjärjestöt asettavat reunaehtoja ammattitaidolle. Tutkimustehtävä selvittää keskeisintä osaamisaluetta, millaisia tietoja ja taitoja ammattitaidon tulee sisältää. Tutkimuksen kohteena on ammattitaidon siirrettävyys poik-keusolojen kontekstiin. Tutkimuksen kohdejoukkona on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen henkilöreservin 11 sairaanhoitajaa.

Tutkimuksen päätehtävä sisältää seuraavat kolme alatehtävää:

1 Motivaatio: Millaisen motivaation Punaisen ristin kansainväliset tehtävät vaativat sairaanhoitajalta lähtemiseen ja työn tekemiseen?

Motivaatiokysymykset eivät alun perin sisältyneet haastatteluteemoihin, mutta haastatellut sairaanhoitajat nostivat ne spontaanisti esille. Ilmeisesti motivaatiolla oli kuitenkin tärkeä merkitys sekä komennukselle lähdettäessä että työn tekemisessä vaikeissa olosuhteissa. Oletusta vahvistavat myös am-mattitaitotutkimukset, joiden mukaan vahva työmotivaatio tukee ja lujittaa ammatti-identiteettiä, luo toiminnalle pitkäjänteisyyttä, intensiivisyyttä ja joustavuutta. Sillä on vaikutusta myös siihen, miten työ ja oma asema koetaan emootioiden tasolla sekä yhteisössä että laajemmin yhteiskunnassa.

(Hackman & Oldham 1980; Ekola 1985; 1987; Väärälä 1995; Ruohotie 1998a; Csikszentmihalyi 1975; 1990; 1997ab; Thomas 2002; Vartiainen &

Nurmela 2002; Ruohotie & Honka 2003.)

2 Ammattitaidon sisältö ja laatu: Millaista ammattitaitoa tehtävät vaativat ja mitä opitaan Punaisen Ristin kansainvälisissä tehtävissä?

Kontekstin vieraus ja vaikeus haastavat ammatillisen osaamisen ja am-mattitaitovaatimukset. Onko ammattitaito siirrettävissä suoraan kontekstista toiseen, onko jokin alue siirrettävissä ja toinen ei ja millä ehdoilla transfer onnistuu? Ammattitaitotutkimuksissa ammatillista osaamista, ammattitaitoa luokitellaan osaamisvalmiuksina tai kvalifikaatioina, joita ovat yleis- ja reu-naosaaminen sekä avain- ja ydinosaaminen. Edellisillä tarkoitetaan kaikissa ammateissa tarvittavia tietoja ja taitoja ja jälkimmäisillä ammatin kannalta välttämättömiä erityistietoja ja -taitoja. (Haltia 1995; Honkakoski 1997;

Metsämuuronen 1998; 1999.) Silti ammattitaitoa ei ole vain mekaaninen osaaminen tai tietyt työsuoritukset. Siihen liittyy laaja-alaisen ammattitaidon käsite, jolla tarkoitetaan ammatillisten tavoitteiden laaja-alaisuutta ja kykyä vastata toiminnalla tilanteen muutoksiin. (Ekola 1985; 1987; Haltia 1995;

Helakorpi & Olkinuora 1997.)

Kontekstin erilaisuus ja reunaehtojen rajoitukset suuntaavat huomion siirtotaitoihin, transferiin. Ammattitaito ei ole sellaisenaan siirrettävissä kontekstista toiseen. Tarvitaan erityistaitoja ja -tietoja. (Bereiter 1995; Marini

& Genereux 1995; Beach 1999; Soini 1999; Gröhn 2000; Tuomi-Gröhn, Engeström, Hukka, Härkäpää, Lambert, Lukkarinen & Ranta-aho 2000; Haskéll 2001). Transfer-teoriat esittävät lähtökohdiksi dispositionaa-lisia taitoja, tietoperustan laajuutta ja monipuolisuutta sekä uuden toiminnan luomista aikaisempia tietoalueita hyväksi käyttäen.

Ammatillisen kehitysprosessin tavoitteena on reflektiivinen työtapa am-mattikäytäntönä. Sen mukaan työntekijä itse tarkastelee omaa toimintaansa, arvioi kriittisesti työyhteisön toimintaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä korjaa toimintaansa sen mukaan. (Järvinen 1999, 258 - 259; Opinto-opas 2004, 147.) Kriisityössä toiminnan kiireellisyys vaatii sekä nopeaa päätök-sentekoa, toimintaa ja reaaliaikaista arviota. Tällä tutkimustehtävällä etsin vastausta siihen, millaista ammattitaitoa poikkeusolosuhteet ja kriisityö vaativat, mitkä ovat tehtävän kannalta välttämättömiä ydintaitoja ja mitkä suositeltavia yleisiä taitoja sekä mitä kriisityössä opitaan.

3 Kulttuuriin/kulttuurien risteykseen asettuminen. Millaisia taitoja tarvi-taan Punaisen Ristin kansainvälisissä tehtävissä sairaanhoitajan sijoittaessa itsensä vieraaseen kulttuurikontekstiin?

Toimintaympäristö on vieraassa maassa ja avun vastaanottajien kulttuurin lisäksi läsnä ovat eri avustusorganisaatioiden ja ryhmien omat kansalliset kulttuurit. Siten sairaanhoitaja työskentelee monien kulttuurien risteyksessä.

Tutkimustehtävä selvittää kulttuurisia taitoja, millaisia taitoja tehtävässä syntyy ja miten ne rakentavat ammattitaitoa. Kulttuurin osaaminen voi peittyä välittömän toiminnan alle, jäädä huomiota vaille tai olla toisarvoista akuutissa tilanteessa. Kriisityö tai humanitaarinen työ eivät ole varsinaista kehitysyhteistyötä keskittyessään poikkeusoloihin, henkeä uhkaaviin tilan-teisiin ja välttämättömiin perustarpeisiin. Kulttuurikysymykset siten jäävät taka-alalle. Myös ajallisesti tehtävät ovat lyhytkestoisempia ja rajatumpia kuin kehitysyhteistyössä. Kuitenkin ihmiset kohtaavat myös poikkeusolois-sa, ja siihen sisältyy erilaisuuden ja vierauden kohtaamista, oppimista ja ymmärryksen kasvamista. (Geertz 1983; 1988; 1993; Kealey 1990; 1992;

Kealey & Proteroe 1995; Mezirow 1996ab.) Toiminnan reunaehdot, kon-tekstin vaatimukset, monet samanaikaiset kulttuurit vaikeuttavat tai jopa

estävät syvällistä kohtaamista. Tärkeämpi kysymys on se, miten sijoittaa itsensä vieraaseen toimintaympäristöön tai kulttuurien risteykseen, mitkä ovat vaikeita solmukohtia ja mikä edistää sijoittumista.

Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa Punaisen Ristin oman henki-löreservin rekrytointiin ja valmennukseen sekä auttaa delegaatteja komen-nuksilla tehtävän hoitamisessa. Kentällä työskennelleiden sairaanhoitajien kokemukset ovat tärkeitä kehitettäessä järjestön ja lähtevien delegaattien valmiuksia ja osaamista sekä sisällöllisesti että laadullisesti. Heikkojen aluei-den tunnistaminen antaa myös työkaluja niialuei-den kehittämiselle. Tutkimuksella on merkitystä laajemminkin. Sairaanhoitajan ammatti on kansainvälinen, ja monet sairaanhoitajat työskentelevät muualla kuin Suomessa. Työtä haetaan Euroopan Unionin jäsenmaista ja kehitysmaista. Myös kansainvä-liset valmiusjoukot, rauhanturvajoukot ja muut avustusjärjestöt rekrytoivat sairaanhoitajia tehtäviinsä. Edellä mainittujen lisäksi tutkimus tuottaa tietoa sairaanhoitajien ammatilliseen peruskoulutukseen ja erikoistumisopintoihin kotimaassa.