Luokitusten yhteensovittamiseen vaikuttaneet tekijät

Terveydenhuollon asiantuntijoiden antamat kommentit luokitusten yhteen sovit-tamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä oli yhteensovittamisen tulosten analysoinnin kannalta keskeisiä. Delphi-asiantuntijaryhmän jäsenillä oli yhteen sovittamisen eri kierroksilla mahdollisuus valita ”en osaa tehdä valintaa” -vastaus vaihtoehto, jos he kokivat vaikeaksi valita sopiva OPCq-osa-alue SHToL 3.0 -luokalle, tällöin heitä pyydettiin myös perustelemaan valinnan vaikeus. Vastaajat valitsivat ”en osaa tehdä valintaa (Eo)”-vastausvaihtoehdon yhteensä 186 kertaa, mikä oli 4 % kaikista

Eo-vastauksen, yhteensä 56 kertaa. Turvallisuus-komponentti koettiin lähes yhtä vaikeaksi (Eo-vastauksia 27). Kolmelta ensimmäiseltä Delphi-kierrokselta saatiin yhteensä 124 kommenttia luokitusten yhteensovittamisen vaikeudesta. Jos vastaaja oli kommentoinut yhden komponentin kohdalla useamman luokan yhteensovittamista, laskettiin nämä eri kommenteiksi. Eniten sanallisia kommentteja oli annettu komponenteissa Erittäminen (n = 14), Psyykkinen tasapaino (n = 11), Lääkehoito (n = 9), Elämänkaari (n = 9) ja Hoidon ja jatkohoidon koordinointi (n = 8). Vähiten luokitusten yhteensovittamiseen liittyviä kommentteja oli Aktiviteetin (n = 3), Verenkierron (n = 2), Ravitsemuksen (n = 2) ja Hengityksen (n = 1) komponenteissa.

Annetuista avoimista vastauksista ja kommenteista tunnistettiin seitsemän pää-tekijää, jotka on koostettu taulukkoon 7, jossa on kirjattu esimerkit alkuperäisistä ilmaisuista. Annetut kommentit koskivat yksittäistä toimintoluokkaa, yleisesti toimin-toluokituksessa ja hoitoisuusluokituksessa käytettyjä käsitteitä sekä hoitoisuusluoki-tuksen osa-aluesisältöjä. Asiantuntijoiden mukaan luokitusten yhteensovittamiseen vaikutti se, ettei ollut mahdollisuutta hoitotyön kontekstista päätellä, missä hoitotyön prosessin vaiheessa kyseistä toimintoluokkaa käytettiin. Samoin yhteensovittaminen koettiin hankalaksi, koska ei ollut tiedossa hoitotyön toiminnan tarkoitusta; oliko kyseessä sairauden hoito vai ennaltaehkäisy ja tieto käytettävistä hoitotyön mene-telmistä puuttui. Vastaajat kokivat molempien luokitusten käsitteiden selkeyden ja yksiselitteisyyden puutteen vaikeuttavan yhteensovittamista. Erityisesti sana seuranta koettiin epäselväksi ja vastaajat pohtivat, mitä sanatarkasti tarkoittaa, että seurataan tupakointia, päihteiden käyttötottumuksia tai elintapoja. Näiden kohdalla ehdotettiin käyttämään sanaa kartoittaa. Vaikeutta tuotti sijoittaa Ravitsemus-komponentissa ole-vat luokat: ’painon kontrollointi’, pituuden kontrollointi’ ja ’BMI-arvon määrittämi-nen’. Näiden kohdalla ehdotettiin, että tulee vain päättää sopiva osa-alue.

Taulukko 7. Luokitusten yhteensovittamiseen ja hoitoisuusluokituksen osa-aluevalintaan vaikuttaneet tekijät

Luokitusten yhteenso-vittamiseen vaikuttaneet tekijät

Asiantuntijaryhmän jäsenten autenttiset vastausesimerkit

Hoitotyön prosessin vaihe

Missä hoitotyön proses-sin vaiheessa toiminto tapahtuu?

• Kautta koko arvioinnin: ohjaustoiminnon liittäminen johonkin osa-aluee-seen on hankalaa siinä mielessä, että ko. ohjaus saattaa liittyä jatko-hoitoon siirtämisen vaiheeseen / kotiuttamiseen. Arvioinnin apuna ei siis ole kontekstia. Jos ohjaus on hoidon aikainen, se on helppo liittää kyseiseen osa-alueeseen.

• Laitoin nyt kuuloaistin muutosten huomiointi osa-alueelle 1 eli liittyisi hoidon suunnittelua edeltävään potilaan tilan arviointiin. Toisaalta tämä voi olla jatkuvaa / toistuvaa toimintaa ja liittyä joko sairauden oireisiin (osa-alue 2) tai potilaan päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen (osa-alue 5).

Hoitotyön toiminnan tarkoitus

Miksi ja mitä varten toimin-to tehdään?

Onko varsinaista sairau-den hoitoa vai niin sanot-tua perushoitoa, seurantaa tai ennaltaehkäisyä?

• Suoliäänten seuranta: jos tässä kyse sairauden oireista, kuuluu kohtaan 2, vaikka sisällöllisesti onkin kohdan 4 asia.

• …verivalmisteet oikeasti kuuluvat osa-alueelle 2, jossa on verenkiertoon liittyvät asiat, mutta tämä aika usein mielletään kuitenkin lääkehoitoon ja ravitsemukseen. Joissakin tapauksissa, kuten jääplasman tiputuksessa INR- arvon alentamiseksi, voidaan ajatella, että on lääkehoitoa ja tulisi silloin osa-alueelle.

• Paino, pituus, BMI: liittyvät paljon muuhunkin kuin ravitsemukseen (esim. lääkehoito, dialyysihoidon seuranta, sairauden oireet eli laihtumi-nen). Voidaan siis sijoittaa luokkaan 2, mutta myös luokkaan 1 (tulotilan-teen arviot --> hoidon suunnittelu).

• ihottuman rasvauksen osalta, jos rasvataan lääkevoiteella, menee osa-alueelle 2, jos perusrasva osa-alue 4.

• Virka-apupyyntö: saako tällaista asiaa kirjata potilaspapereihin? Mitä virka-apua tarkoittaa: hoitavan yksikön tekemää vai hoitavalle yksikölle

Käytettävät hoitotyön menetelmät

Millä menetelmillä potilasta hoidetaan?

• Suoliston toiminnan hoito, Ripulin hoito, Ummetuksen hoito, Pahoin-voinnin tai oksentamisen ehkäisy ja hoito -> jos ne tehdään lääkehoidon avulla, kuuluvat osa-alueeseen 2.

• Ripulin ja ummetuksen hoidon yhteydessä mietin, että keinoja on erilaisia, jolloin riippuen siitä mitä käytettään (esim. juomista, luumuja ummetukseen nämä menisivät osa-alueelle 3, osa-alueelle 4, jos suoli tyhjennetään ummetuksessa, voidaan ohjata liikkumaan ym,) ei täysin voi laittaa vain yhtä osa-aluetta.

Käsitteiden selkeys ja

yksiselitteisyys • Elintapojen seuranta tarkoittanee niiden kartoittamista? Liittyy mielestäni hoidon suunnitteluun. Viesti FinCC-asiantuntijaryhmälle: termi seuranta tässä huono, toimisiko kartoittaminen?

• Tupakoinnin seuranta

• Elintapojen seurannan suhteen pitäisi tietää tehdäänkö sitä hoidon suunnittelun tueksi jolloin menevät osa-alueelle 1 vai onko sairauteen liittyvää seurantaa, jolloin menee osa-alueelle 2, päihteiden käyttötottu-musten seuranta tuntui vaikealta

• FinCC-kehittämistyöhön mietittäväksi, tuleeko termin olla tulkkipalve-lujen käyttö (hyvin organisaatiolähtöinen käsite) vai potilaan kielellisen ymmärryksen tukeminen (tms., mutta ymmärrettävästi ilmaistuna)?

Useiden hoitotyön toi-mintojen yhdistäminen Esimerkiksi:

seuranta ja hoito, valmistaminen ja ohjaus

• Lisäksi FinCC:ssä on monessa termissä sekä seuranta että hoito (sinänsä järkevää, koska niinhän se menee), mutta OPCq:ssa ainakin tuon ihon hoidon kohdalla seuranta on eri osa-alueella kuin hoito.

• Ongelmaa valinnoissa tekee se, että seuranta kuuluu usein osa-alueelle 2 mutta ihon hoito osa-alueelle 4.

• Tutkimukseen, toimenpiteeseen tai näytteenottoon liittyvä valmistami-nen ja ohjaus sisältää siis ohjausta joka kuuluu 6. osa-alueelle mutta valmistaminen voi sisältää paljon asioita jotka tulevat eri osa-alueille.

Ohjaus -toimintojen esiintyminen kaikilla OPCq-osa-alueilla

• Mittarin kaikissa osa-alueissa ohjaaminen on yhtenä menetelmänä, samoin on vielä erikseen kuudes osa-alue hoidon ja jatkohoidon ohjaus jne. joten tästä tulee juuri paljon keskustelua ja sekaannusta. Mikä ohjaaminen kuuluu mihinkin osa-alueeseen.

• Aktiviteetti-komponentissa olevista ohjausluokista: ”Ohjaustermit: näki-sin niin, että kun on kyse esim. hoitotoimien yhteydessä tapahtuvasta ohjaamisesta, nämä kuuluvat luokkaan 5. Jos kyse kotihoito-ohjeisiin liittyvästä ohjauksesta, ovat luokkaa 6.”

• ”Selkeyden vuoksi kaikki ohjaaminen kohtaan 6, koska FinCCn aktivi-teetin luokat kuuluvat OPC:n kohtaan 5. Valinta on vaikea, koska poti-lasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja kaikkeen kohtaamiseen ja hoitoon voi liittyä ohjausta.”

Hoitotyön sisältöaluei-den vieraus

Hoitoisuusluokituksesta puuttuva sisältöalue

• Tämä osio oli vaikea, koska psykiatrian puolella luetellut asiat ovat hoi-tokeinoja, kun taas somatiikan puolella enemmän emotionaalista tukea.

• Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen: voi siis olla fyysistä hoitoympäristöä (oa 1) tai sisäistä turvallisuutta (oa 6 tai 5).

• Tässä näkyy FinCC:n omituisuus: miksi siellä on nuo eri terapiamuodot hoitotyön toimintoina?

• Yhteensovittamisessa huomaa, että OPCq on somaattisen hoitotyön mittari; psykiatrian termien sijoittaminen ei ollut helppoa.

• Vaikea laittaa synnytystä sairauden hoidoksi, mutta toisaalta muuta vaihtoehtoa mielestäni sille ei ollut.

• Todella vaikea komponentti ristiinmäpätä, koska OPCq-ohjeisto ei mai-nitse mitään mm. raskaudesta.

• Iänmukainen kasvu ja kehitys voisi edellisen mukaisesti olla osa-aluetta 1, mutta onko näin?

• Saattohoito ja kuolevan potilaan hoito saattavat sisältää paljon erilaisia hoitotoimenpiteitä, jolloin sen mukaan luokitellaan eri osa-alueilla näissä tietysti korostuvat emotionaalinen tuki jolloin 6 osa-alue voisi olla vaihtoehto

Toimintoluokat, joissa oli yhdistetty kaksi eri hoitotyön toimintaa kuvaavaa termiä (seuranta ja hoito, valmistaminen ja ohjaus, ehkäisy ja hoito) koettiin hankalaksi yhteensovittaa OPCqn kanssa, koska hoitoisuusluokituksessa kyseisten toimintojen

eri osa-alueille ja tämä mietitytti arvioitsijoita. Vastaavia toimintoluokkia on esimerkiksi

’tutkimukseen, toimenpiteeseen ja näytteenottoon liittyvä valmistaminen ja ohjaus’

ja ’pahoinvoinnin tai oksentamisen ehkäisy ja hoito’. Ylipäätään ohjaus -toimintojen sijoittaminen koettiin vaikeaksi, koska ohjaaminen hoitotyön menetelmänä on mainittu kaikilla OPCq-osa-alueilla, mutta korostetusti osa-alueella 6. Vastauksissa ehdotettiin myös kaikkien ohjaamisen luokkien sijoittamista osa-alueelle 6.

Turvallisuus-komponentin ja Psyykkinen tasapaino -komponentin pää- ja alaluok-kien sijoittaminen sisällöltään vastaavaan OPCq-osa-alueeseen koettiin vaikeaksi. Vas-taajien mielestä ne eivät kovin hyvin liity OPCq-mittarin sisältöön ja toisaalta vastaajat kokivat, ettei psykiatrinen hoitotyö ole heidän osaamisaluettaan ja he eivät käyttä-neet työssään näitä toimintoluokkia. Lisäksi vastaajat toivat esille, että OPCq-mittarin osa-aluekuvauksista ei löytynyt kaikkien toimintoluokituksen luokkien sisältöä vas-taavaa kuvausta, esimerkiksi raskaus ja kuolevan potilaan hoito puuttuvat kokonaan OPCq-mittarin sisällöistä. Vastaajien mukaan OPCq-mittarissa hoitotyön osa-alueet on kuvattu sisällön ja käytettävien hoitomenetelmien listana ja eri osa-alueilla kuvatut hoitotyön menetelmät ovat osin samoja.

5.4 HOITOKERTOMUSTIEDON MÄÄRÄ JA SISÄLTÖ