2 HOITOTIETOKOKONAISUUKSIEN YHDISTÄMINEN JA
2.4 Hoitotietokokonaisuuksien yhdistäminen
Eri tietokokonaisuuksien, termistöjen ja luokitusten yhteensovittamisella rakennetaan ikään kuin siltaa hoitotietojen sujuvalle yhteiskäytölle (Hardiker 2000, Hardiker & Rector 2001, Coenen 2003, McCormick ym. 2015). Luokitusten yhteensovittamisen (cross-mapping, (cross-mapping, linking) avulla eri luokituksia ja niiden sisältämiä termejä ja käsitteitä yhdistetään toisiinsa. Yhteensovittamisen aikana samanlaiset tai samaa tarkoittavat käsitteet ja termit eri luokituksista yhdistetään toisiinsa eli määritellään käsitteiden semanttista vastaavuutta. (Goossen 2006, Wieteck 2008.) ISO 18104 -standardin mukaan tulee välttää vain luokitusten eri kategorioiden tasolla tapahtuvaa yhdistämistä (ISO 2014). Yhteydet kahden termistön tai luokituksen käsitteiden välillä voivat olla erilaisia.
Ideaalitilanteessa käsitteelle löytyy täysin vastaava käsite toisesta luokituksesta, tällä tarkoitetaan niin sanottua yksiyhteen (one-to-one) suhdetta. Esimerkiksi kuume ja kehon lämpötila on normaaliarvon yläpuolella kuvaavat samaa asiaa ja niillä on selkeä sisällöllinen yhteys toisiinsa. Muita käsitteiden välisiä suhteita voi olla yhden suhde useampaan (one-to-many), josta esimerkkinä termi nielemisvaikeudet, joka voidaan yhdistää ilmaisuihin hidastunut nielemisrefleksi, nielun muuttunut peristaltiikka ja vaikeudet niellä. Kun monta termiä voidaan yhdistää yhteen termiin, käytetään siitä ilmaisua ’monen suhde yhteen’ (many-to-one). (Wieteck 2008.)
Luokituksen ja termistöjen sisältöjen vertaamiset ja yhteensovittamiset on tehty yleensä asiantuntija-arviointeina. Asiantuntijaryhmien jäsenet ovat ensin itsenäisesti arvioineet luokitusten sisältöjen vastaavuutta sekä hakeneet sisältöä vastaavia ter-mejä, minkä jälkeen koko ryhmän tulokset on koostettu yhteen. (Hyun & Park 2002, Goossen 2006, Park ym. 2007, Matney ym. 2008, Wieteck 2008, Kim ym. 2012, Udina
töä ja vertailtavuutta sekä välttää tallennettavan tiedon päällekkäisyyttä. (Hyun &
Park 2002, Goossen 2006, Wieteck 2008, Kim ym. 2012.)
Useimmat hoitotyöspesifit luokitukset on yhdistetty referenssiluokituksina toimi-vien SNOMED CT:n ja ICNP:n kanssa (taulukko 4). FinCC:n emoluokitus, CCC-luo-kitus, on yhteensovitettu ICNP:n, SNOMED CT:n sekä LOINC:n ja ABC-koodiston kanssa. CCC-luokituksen päivittäminen, luokituksen eri vaiheet ja toiseen luokituk-seen yhteensovittamiset on hyvin raportoitu. (Matney ym. 2008, Dykes ym. 2012, Kim ym. 2012.) ICNP:n ja SNOMED CT:n eri versioiden yhteensovittamiset keskenään ovat myös systemaattisesti kuvattu (Coenen ym. 2015, Hardiker & Kim 2017). Tau-lukkoon 4 on koottu ANA:n hyväksymät luokitukset ja luokituksen käyttötarkoitus, alkuperäinen julkaisuvuosi ja ANA:n hyväksymisvuosi sekä tieto, koska luokitus on päivitetty Unified Medical Language System® (UMLS®) -järjestelmän kanssa. UMLS® (2018) jakaa termistö-, luokittelu- ja koodausstandardeja tehokkaampien ja yhteen toimivien biolääketieteellisten tietojärjestelmien ja -palveluiden sekä potilastietojär-jestelmien edistämiseksi. Lisäksi taulukosta löytyy kunkin luokituksen kohdalta tieto yhteensovittamisesta toisen ANA:n hyväksymään luokitukseen.
Taulukko 4. ANA:n hyväksymät luokitukset ja käyttötarkoitus, alkuperäinen julkaisuvuosi, ANA:n hyväksymisvuosi, UMLS päivitysvuosi ja tiedot toiseen luokitukseen yhteensovittamisesta
Luokituksen nimi ja versiot (vs.)
alkuperäinen julkaisuvuosi / ANA:n hyväksymisvuosi / UMLS® kanssa päivitetty -vuosi
URL-osoite (viitattu 6.6.2018)
Käyttötarkoitus Luokituksen nimi, jonka kanssa yhteen sovitettu tai jonka kanssa yhteiskäytössä.
Erillinen maininta, jos luokituksesta vain tietty osa on yhteen sovitettu (lähde). arviointi ja kirjaus, hoitotyön toiminnon ja hoidon tuloksen kirjaus.
HHCC – ICNP (Hyun & Park 2002) vs.1.0 ja 2.0 – SNOMED CT (Ko-nicek & Lundberg) *
vs. 2.0 – SNOMED CT (Kim 2014) * vs. 2.5 – SNOMED CT (Matney 2015/16) *
vs. 2.0 (tarveluokat) – ICNP (Mat-ney ym. 2008)
vs. 2.5 – ICNP (Coenen ym. 2016) vs. 1.0 – LOINC (Matney ym. 2003) vs. 2.0 – LOINC (Matney ym. 2007) vs. 2.5 – LOINC (Matney 2015/16) * toimintoluokat – ABC codes 1998 International Classification for
Nursing Practice (ICNP) Alpha vs. 1996, Beta vs.1999 ANA 2000 / UMLS® 2015 http://www.icn.ch/what-we-do/in- ternational-classification-for-nur-sing-practice-icnpr/
Hoidon tarpeen arviointi ja kirjaus, hoitotyön toiminnon ja hoidon tuloksen kirjaus. Toimii myös hoitotyön referenssiluo-kituksena.
SNOMED CT (Park ym. 2009) SNOMED CT (Park ym. 2010) tarveluokat – SNOMED CT (Kim ym. 2014)
tarve- ja tulosluokat – SNOMED CT (Conen ym. 2015)
toimintoluokat –SNOMED CT (Har-diker & Kim 2017)
CCC vs.2.0 (Coenen ym. 2016) NANDA International (NANDA-I)
1973 /ANA 1992/ UMLS® päivitys 2002http://www.nanda.org/
Hoidon tarpeen arviointi ja
kirjaus ICNP (Hyun & Park 2002)
ICNP (Hardiker ym. 2006) SNOMED CT (Bakken ym. 2002) Nursing Interventions
Hoitotyön toiminnon kirjaus ICNP (Hyun & Park 2002) SNOMED CT 2005 ABC Codes
Nursing Outcomes Classification
Hoidon tuloksen arviointi ja
kirjaus SNOMED CT (Lu ym. 2006, 2007)
NMDS
Omaha System
1975 / ANA 1992/ UMLS® 2005 http://www.omahasystem.org/
index.html
Hoidon tarpeen arviointi ja kirjaus, hoitotyön toiminnon ja hoidon tuloksen kirjaus
ICNP (Hyun & Park 2002) SNOMED CT (Bakken ym. 2002) LOINC
ABC codes Perioperative Nursing Data Set
(PNDS)
Hoidon tarpeen arviointi ja kirjaus, hoitotyön toiminnon ja hoidon tuloksen kirjaus SNOMED CT (Clinical Terms)
SNOMED 1975 tervey-denhuollon eri alojen termejä ja koodeja. Termien välille rakennettu erilaisia suhteita, rakenteeltaan ontologinen koodisto. Alun perin patologi-an käyttöön kehitetty luokitus.
CCC vs. 2.5 (Matney2015/16)*
ICNP (tarve- ja tulosluokat) (Coe-nen ym. 2015)
ICNP (toimintoluokat) (Hardiker &
Kim 2017) LOINC CT 2018 –
NANDA-I, NIC, NOC (Lu ym. 2006, 2007)
OMAHA System (Bakken ym. 2002) PNDS (Westra 2011)
Logical Observation Identifiers Names and Codes (LOINC) 1994 / ANA 2002 / UMLS® 2017 tunnista-miseen, käyttö nyt erilaisten laboratorio-, radiologia- ja kliinisten tulosten koodaami-seen.
LOINC – SNOMED CT 2018-CCC vs.2.5
Hoitotyön minimitiedostot Nursing Minimum Data Set
(NMDS) ydintieto -malliksi. Sisältää 16 elementtiä, jotka on ryhmi-telty: hoitotyön prosessin ja hoitoisuus, potilaiden demografiset tiedot ja hoito-työn palveluun liittyvät tiedot.
Osana voidaan käyttää muita hoitotyön luokituksia.
1996 /viimeisin versio vuodelta 2015
** koodattu kokonaan LOINCiin, joka on UMLS:ssä
*tietolähde: https://www.sabacare.com/about/acknowledgments/
SNOMED CT (2018) edistää hoitotyön termistöjen kehittämistä tarjoamalla tietoa ja tukea synonyymitermien löytämiselle. SNOMED CT on toiminut referenssiluoki-tuksena myös eri luokitusten kieliversioille, esimerkiksi hollanninkielisen SNOMED CT-version hoidon tarveluokitusosio on yhdistetty Alankomaissa käytössä oleviin paikallisiin kieliversioihin Omaha Systems-, NANDA-I- ja ICF-luokituksista (Kieft ym. 2018). Saksassa kehitetty ENP (European Nursing Care Pathways) -luokitus on yhteensovitettu ICNP-luokituksen kanssa (Wieteck 2008). Goossen (2006) vertasi ja yhteensovitti Belgian NMDS-luokituksen käsitteitä ICNP:n, ICF:n ja ISO standardin (IS 18104) kanssa. Espanjalaisen ATIC-luokituksen hoidon tarveluokat ja NANDA-I on myös yhteensovitettu (Galimberti ym. 2012).
Hoitotyön luokituksia on hyödynnetty myös ei-rakenteisesti tuotetun potilas-kertomustiedon arvioinnissa kuten Burkhartin ja Androwichin (2004) tutkimukses-sa, jossa diakoniahoitotyöhön liittyvissä narratiivisissa hoitotyön dokumenteissa oleville hoitotyön toiminnoille löytyi suurimmalle osalle sisältöä vastaava termi NIC-luokituksesta. Sähköiseen potilaskertomukseen lääkäreiden vapaalla tekstil-lä kirjaamia hoidon tarpeita So ja Park (2011) yhteensovittivat SNOMED CT- ja ICNP-luokituksiin. Hoitajien puhelinneuvonnan pohjalta kirjoitettujen tekstikoos-teiden sisältämät hoidon tarpeet ja hoitotyön toiminnot sovitettiin hyvin yhteen ICNP-luokituksen kanssa (Lee & Park 2010). Vastasyntyneiden teho-osaston hoi-totyön kirjaukset paperiseen hoitosuunnitelmaan yhdistettiin Delphi-menetelmäl-lä CCC-luokitukseen ja samalla tehtiin luokituksen uuden kieliversion validointia (Varzeshnezhad ym. 2014).
Kansainvälisesti luokitusten yhteensovittamistutkimusta on tehty, mutta Suomes-sa ei juurikaan. SuomesSuomes-sa THL (2018) on tehnyt sopimuksen SNOMED CT:n käyt-töönotosta, joka mahdollisesti käynnistäisi myös luokitusten ja termistöjen yhteen-sovittamisen sen kanssa. Hoitotyön kirjaamiseen käytettävien luokitusten ja potilaan hoitoisuuden arviointimittareiden yhteensovittamisen tutkimusta on vähän, vaikka terveydenhuollon termistöjen ja hallinnollisen tiedon yhteensovittamista onkin kai-vattu (Rosenbloom ym. 2006). Samoin hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuusluokituksen sisältöjen yhtenäisyyden arviointi on ollut vähäistä, siitäkin huolimatta, että RAFAE-LA-luokitusohjeessa (FCG 2012) suositellaan hyödyntämään hoitoisuusluokituksen vaativuustasokuvauksia ja avainsanoja toteutuneen hoidon kirjaamisessa. Kansallisen HoiDok-hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että potilaan hoidon kirjaamista voidaan hyödyntää hoitoisuuden arvioinnissa. Hankkeen aikana yhteen sovitettiin FinCC:n versiot 2.0 ja 2.0.1 OPC-hoitoisuusluokituksen kanssa ja hoitoisuus integroitiin hoi-totyön prosessin arviointivaiheeseen. Yhteensovittaminen mahdollisti rakenteisesti kirjattujen potilaan hoidon tarpeiden ja hoitotyön toimintojen ryhmittelyn hoitoisuus-luokituksen osa-alueiden mukaisesti. (Vsshp 2009.) FinCC:n version 3.0 valmistuttua tuli ajankohtaiseksi uusia luokitusten yhteensovittaminen, joka mahdollistaa arvioi-maan hoitokertomustiedon toisiokäyttöä potilaan hoidon vaativuuden arvioinnissa ja edelleen hyödyntämään kertaalleen kirjattua tietoa henkilöstösuunnittelussa.