Tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää, millaisia keinoja luokanopettajilla on ADHD-oppi-laan oppimisen ja kasvun tukemisessa. Keinot osoittautuivat monipuolisiksi, harkituiksi ja osal-taan yleistettäviksi, ja uskomme tämän tutkielmamme antavan mahdollisimman monelle luo-kanopettajalle hyväksi havaittuja toimintamalleja ADHD-diagnosoidun oppilaan opettamiseen ja kasvattamiseen.
Honkasillan (2016) tutkimuksen mukaan ADHD-diagnosoidun oppilaan käytös johtui neuro-biologisista syistä, joiden seurauksena käytös ei ollut riippuvainen sosiaalisen toimintaympäris-tön, kuten koulun käytänteistä ja arvoista. Tutkielmamme kuitenkin antaa vahvistusta sille, että ympäristön ja siinä toimivien ihmisten merkitys ADHD-oppilaan toiminnalle on suuri. Luokan-opettajat halusivat saada diagnoosin selville, mutta diagnoosin jälkeen ei ollut merkittävää pa-neutua itse oireyhtymään, vaan sen sijaan luokanopettajat pyrkivät luomaan mahdollisimman toimivia toimintamalleja ja opetusmenetelmiä ADHD-oppilaan oppimisen ja kasvun miseksi. Lisäksi oppimisympäristön muokkaamista oppilaan yksilöllistä oppimispolkua tuke-vaksi ei voida sivuuttaa – sekä fyysisellä että sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merki-tys ADHD-oppilaan opettamisessa.
Tutkielman teon alussa osallistuimme koulutustilaisuuteen, jossa esiteltiin eroja stereotyyppi-sestä neurokirjon lapsen päivästä sekä lapsen päivästä, jota neurokirjo ei väritä (ks. KUVIO 2).
KUVIO 2. Neurokirjon ja ei-neurokirjon lapsen päivä (Koivunen 2017) Neurokirjon lapsen päivä
Lapselle asetetaan rajoja
Lapsi rikkoo sääntöjä - jankutetaan Lasta kannustetaan ja kehutaan
Lapsen päivä, jota neurokirjo ei väritä
Lasta kannustetaan ja kehutaan
Lapsi noudattaa sääntöjä ilman jatkuvaa muistutusta Lapselle asetetaan rajoja
Kuviosta huomataan, että esimerkiksi ADHD-lapsen päivästä yli puolet koostuu rajojen asetta-misesta, kun taas ei-neurokirjon lapsen päivästä sama osuus käytetään lapsen kannustamiseen ja kehumiseen. Tutkielmamme alussa meidän näkemyksemme täsmäsi kuvioon neurokirjon lap-sen päivästä: olimme varmoja, että sama ilmiö näkyy myös koulumaailmassa ja tulee ilmi ai-neistomme keruussa. Iloksemme voimme todeta, että ennakkoluulomme asiasta osoittautuivat vääriksi, ja että myös ADHD-oppilaita kannustetaan ja kehutaan siinä missä muitakin oppilaita.
Kohdennetuilla tuen muodoilla, positiivisella ja rohkaisevalla asenteella sekä opettajan ja oppi-laan vuorovaikutussuhteen jatkuvalla vahvistamisella neurokirjon lasten ja ei-neurokirjon lasten päivistä voidaan luoda samanlaiset. Ja sitä vartenhan me opettajat täällä olemme – luomassa jokaiselle oppilaalle mahdollisuudet onnistua ja menestyä elämässä, juuri sellaisena kuin on.
Tavallaan se, et kaikessa, oli diagnoosi mikä tahansa, ja uskallat antautuu siihen vuorovaiku-tukseen. ja olla itse sellanen kun oot, ni sillon sä annat myös sille oppilaalle luvan olla
sella-nen kun on. (Anita, 46)
LÄHTEET
ADHD-liitto. 2017. http://www.adhd-liitto.fi/ (Luettu 6.9.2017)
Adhdtutuksi.fi. 2017. Perustietoa ja ajankohtaisia artikkeleita ADHD:sta. https://adhdtutuksi.fi/
(Luettu 12.9.2017)
Adler, L. & Florence, M. 2009. ADHD – Levoton mieli. Tietoa, toivoa ja apua aikuisiän tark-kaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön. Espoo: Prometheus kustannus Oy.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Anderson, D. L., Watt, S. E. & Shanley, D. C. 2017. Ambivalent attitudes about teaching chil-dren with attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Journal: Emotional and
Bhav-ioural Difficulties. (Julkaistu verkossa 3.3.2017)
http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/13632752.2017.1298242?needAccess=true Barkley, R. 2008. ADHD – Kuinka hallita ADHD. Kuopio: UNIpress
Berggren, K. 2017. Kuka kohtaa minut? Tietoa ja kokemuksia ADHD:stä, autismikirjosta ja aistisäätelyn erityispiirteistä. koulutustilaisuuden luentodiat. 11.10.2017 Savonlinna.
Clarke, T. 2014. CORRELATION BETWEEN TEACHERS’ PERCEPTIONS OF STUDENTS WITH ATTENTION DEFICIT HYPERACTIVITY DISORDER AND USE OF SUP-PORTIVE INSTRUCTIONAL STRATEGIES. Capella University. https://search-proquest-com.ezproxy.uef.fi:2443/docview/1524003326
Creswell, John W. 2007. Qualitative inquiry & research design: Choosing among five ap-proaches. – 2nd ed. California: Sage Publications
Daley & Birchwood. 2010. ADHD and academic performance: why does ADHD impact on academic performance and what can be done to support ADHD children in the classroom?
Journal: Child: care, health and development. (Julkaistu 13.1.2010) http://onlineli-brary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2214.2009.01046.x/full
Dufva, V. & Koivunen, M. (toim.) 2012. ADHD – diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Elliot, N., Doxey, E. & Stephenson, V. 2012. Inkluusio, Vinkkejä, välineitä ja käytännön neu-voja inklusiivisen ja kaikkia arvostavan kouluympäristön luomiseen. Kouvola: Solver pal-velut oy.
Eriksson, P & Koistinen K. 2014. Monenlainen tapaustutkimus. Helsinki. Kuluttajatutkimus-keskus: julkaisuja ja selvityksiä 11. https://helda.helsinki.fi/bitstream/han- dle/10138/153032/Tutkimuksia%20ja%20selvityksi%C3%A4_11_2014_%20Monenlai-nen%20tapaustutkimus_Eriksson_Koistinen.pdf?sequence=1
Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus.
Geng, G. 2011. Investigation of Teachers, Verbal and Non-verbal Strategies for Managing At-tention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) Students' Behaviours within a Classroom Environment. Australian Journal of Teacher Education. Volume 36, Issue 7. (Julkaistu 7.7.2011) http://ro.ecu.edu.au/cgi/viewcontent.cgi?article=1605&context=ajte
Ghanizadeh, A., Bahredar, M., & Moeini S. 2006. Knowledge and attitudes towards attention deficit hyperactivity disorder among elementary school teachers. Patient Education and Counseling.Volume 36, issues 1-2. (Julkaistu verkossa 28.2.2006) http://www.sciencedi-rect.com/science/article/pii/S0738399105002661
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Honkasilta, J. 2016. Voices Behind and Beyond the Label. The Master Narrative of ADHD (De)constructed by Diagnosed Children and Their Parents. Jyväskylän yliopisto: väitös-kirja. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49720/978-951-39-6636-2_vaitos03062016.pdf?sequence=1
Honkasilta, J. 2017. Mikä on ADHD? Diagnosoitujen lasten ja heidän äitiensä diagnoosille an-tamat merkitykset. Niilo Mäki -instituutti: Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erikoislehti.
(Päivitetty 11.5.2017) http://bulletin.nmi.fi/article/mika-on-adhd-diagnosoitujen-lasten-ja-heidan-aitiensa-diagnoosille-antamat-merkitykset/
Huttunen, M. 2016. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Kustannus Oy Duodecim:
Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik-keli=dlk00353
Ikonen, O. & Krogerus, A. 2009. Ainutkertainen oppija. Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaa-minen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jahnukainen, M., Kontu, E., Thuneberg, H. & Vainikainen, M-P. (toim.) 2015. Erityisopetuk-sesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. FERA – Suomen kasvatustieteellinen seura ry.
Kasvatusalan tutkimuksia 67. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Jokinen, K. ja Ahtikari, K. 2004. AD/HD-opas koulunkäyntiavustajille. Jyväskylä: PS-kustan-nus.
Juusola, M. 2012. Levottomat aivot: ADHD ja Asperger vahvuuksina. Helsinki: Otava Jäntti, E. (toim.) 2016. Täyttä elämää ADHD:n kanssa. Hämeenlinna: Karisto.
Kansanen, P. 2014. Opetuksen käsitemaailma. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kerola, K. 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjänä. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Kerola, K. & Sipilä, A-K. 2017. Haastava käyttäytyminen - muutoksen mahdollisuuksia. Valte-rin julkaisusarja nro 1. Valteri-koulu, 2017.
Koivunen, M. 2017. Kuka kohtaa minut? Tietoa ja kokemuksia ADHD:sta, autismikirjosta ja aistisäätelyn erityispiirteistä – koulutustilaisuuden luentodiat. 11.10.2017 Savonlinna.
Lawrence K., Estrada R. & MacCormik J. 2017. Teachers' Experiences With and Perceptions of Students With Attention Deficit/hyperactivity Disorder. Journal of Pediactric Nursing.
Volume 36. (Julkaistu verkossa syyskuussa 2017) http://www.sciencedi-rect.com/science/article/pii/S0882596316305085?via%3Dihub
Lindh, R. & Sinkkonen, H-M. 2009. Koulusta selviytyminen – Opettajan ja oppilaan yhteinen haaste. Tampere: Juvenes Print Oy.
Lindström, S. & Tanskanen, E. 2001. ADHD-lapsi yleisopetuksessa. Luokanopettajien koke-muksia yliaktiivisten tarkkaavuushäiriöisten lasten opettamisesta. Jyväskylän yliopisto:
Kasvatustieteiden pro gradu –tutkielma. Opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10274/sanlind.pdf?sequ (Luettu 14.9.2017)
Louden, P. 2013. TEACHING THE STRUGGLING ADD/ADHD STUDENT: THE CON-TRAST BETWEEN BEST PRACTICES IDENTIFIED BY RESEARCHERS TO BE SUCCESSFUL AND WHAT PRACTICES TEACHERS IMPLEMENT WITH STU-DENTS IN THE PUBLIC SCHOOL CLASSROOM. Middle Tenessee State University.
http://jewlscholar.mtsu.edu/bitstream/han-dle/mtsu/3564/Louden_mtsu_0170E_10131.pdf?sequence=1
Lougy, R., DeReuvo S., & Rosenthal, D. 2007. Teaching Young Children With ADHD. Suc-cessful Strategies and Practical Interventions for Prek-3. California: Corwin Press.
Medoff, L. 2016. Building Bridges with Students Who Have ADHD. EL – EDUCATIONAL LEADERSHIP. Relationships First. September 2016. Volume 74. Number 1.
http://www.ascd.org/publications/educational-leadership/sept16/vol74/num01/Building-Bridges-with-Students-Who-Have-ADHD.aspx
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummer-rus.
Michelsson, K., Miettinen, K., Saresma, U., & Virtanen, P. 2003. AD/HD nuorilla ja aikuisilla.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Miles, M. & Hubermann, A. 1994. Qualtitative data analysis. California: Sage publications.
Murto, P., Naukkarinen, A. & Saloviita, T. (toim.) 2001. Inkluusion haaste koululle. Oikeus yhdessä oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. http://www.oph.fi/down-load/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Luettu 7.9.2017) Parikka, J., Halonen-Malliarakis N. & Puustjärvi, A. 2017. Vaikeudesta voimaksi:
neuropsyki-atriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Helsinki: Finn Lectura.
Pölkki, M. 2016. ADHD-diagnoosi voi vapauttaa vastuusta — "Diagnoosilla nuoret pystyvät selittämään käytöstään". Helsingin Sanomat. (Päivitetty 26.5.2016) http://www.hs.fi/ko-timaa/art-2000002903141.html
Quinn, P & Stern, J. 2009. Jarruta! Lasten ja nuorten ADHD-opas. Jyväskylä: Gummerus Kir-japaino Oy.
Ryan, G. & Bernand, R. 2000. Data Management and Analysis Methods. Teoksessa: Handbook of Qualitative Research, 2nd ed. Norman Denzin and Yvonna Lincoln, eds. Sage Publica-tions. 2000. pp. 769-802. Verkossa saatavilla: http://qualquant.org/wp-con-tent/uploads/text/2000%20Ryan_Bernard.denzin.pdf (Luettu 26.9.2017)
Reid, R. & Johnson, J. 2012. Teacher's guide to ADHD. New York: The Guilford Press.
Rogers, M., Bélanger-Lejars, V., Toste, J. R. & Heath, N. L. 2015. Mismatched: ADHD symp-tomatology and the teacher-student relationship. Journal: Emotional and Behavioural Dif-ficulties. Volume20, 2015. (Julkaistu verkossa 18.2.2015) http://www.tandfon-line.com/doi/pdf/10.1080/13632752.2014.972039?needAccess=true
Rogers, M. & Meek, F. 2015. Relationships Matter: Motivating students with ADHD through the teacher-student relationship. Perspectives on Language and Literacy; Winter 2015; 41,
1; Social Science Premium Collection.
https://search.proquest.com/docview/1673050368/fulltextPDF/71E6C0ABF22647A1PQ /1?accountid=11739 (Julkaistu 2015)
Reinikainen, M. 2016. ADHD-diagnosoidun oppilaan ja luokanopettajan välinen vuorovaikutus inklusiivisessa luokassa. ”Kuumailmapallo teille elämän tuuleen, kaikki on teillä edessä ja mahdollista!” Tampereen yliopisto: Kasvatustieteiden pro gradu –tutkielma. Kasvatus-tieteiden yksikkö. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100299/GRADU-1481627994.pdf?sequence=1
Salo, J. 2017. Lapsen ylivilkkaus – sairaus vai luonteenpiirre? http://www.terve.fi/adhd/lapsen-ylivilkkaus-sairaus-vai-luonteenpiirre (Luettu 7.9.2017)
Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun – erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Jyväs-kylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Saloviita, T. 2011. Inkluusio eli ”osallistava kasvatus”. Lähteitä sekä 13 perustetta inkluusiota vastaan. http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/Inkluusio.pdf (Luettu 7.9.2017)
Sandberg, E. 2016. ADHD perheessä - opetus-, sosiaali ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Väitöskirja. Helsinki: yliopistopaino Unigrafia. https://helda.hel-sinki.fi/bitstream/handle/10138/161374/adhdperh.pdf?sequence=1
Sauna-Aho, O. 2017. Ohjeita opettajalle. ADHD-liitto. http://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/ohjeita-opettajille (Luettu 13.9.2017)
Serenius-Sirve, S. 2015. ADHD ja koulu. https://adhdtutuksi.fi/adhd-ja-koulu/ (Päivitetty 18.8.2015)
Suomen perustuslaki. 1999. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (Luettu 7.9.2017)
Takala, M. (toim.) 2010. Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Helsinki University Press.
Tompuri, M. 2016. Tenavat tasapainoon – Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummer-rus.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymis-tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestä-miseksi. Helsinki. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf
UNESCO. 1994. The Salamanca statement and framework for action on special needs educa-tion. Spain. http://unesdoc.unesco.org/images/0009/000984/098427eo.pdf (Luettu 6.9.2017)