Liikuntaminäkuvaan positiivisesti vaikuttavat tekijät

KUVIO 2. Liikuntaminäkuvaan positiivisesti vaikuttavat tekijät

Liikunnan vaikutus mielen hyvinvointiin (n=20) ja fyysisen terveyden ylläpitämiseen (n=20) koettiin tärkeimmiksi syiksi harrastaa liikuntaa (kuvio 2). Myös arjesta irtautuminen koettiin sekä meidän tutkimuksemme osalta, että Grénmanin ja kollegoiden tutkimuksessa

merkittä-väksi tekijäksi liikunnan harrastamisen taustalla. Liikunnan harrastamisen rinnalla myös tie-toisuus liikunnan hyödyistä ja halu liikkua enemmän koettiin vaikuttaneen positiivisesti opiskelijoiden liikuntaminäkuvaan.

Nykyään liikunta on paitsi omasta fyysisestä kunnosta huolta pitämistä, myös arjen vastapainottaja opiskeluiden ohella. Huomaan sen itsestäni, että olen paljon parem-malla tuulella… (T31V)

Liikun jotta pysyn aktiivisena ja se on myös hyvä keino päästä hetkeksi omaan maa-ilmaan, jolloin ei tarvitse murheita miettiä. (T29V)

Pidän liikuntaa tärkeässä roolissa terveydelle ja jaksamiselle. Saan myös suuresti mielihyvää liikunnasta. (T3A)

Liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin koettiin monella tapaa merkittäväksi. Liikun-nan harrastaminen määriteltiin muun muassa arjen stressiä helpottavaksi toiminnaksi, jonka parissa oli mahdollisuus saada ajatukset johonkin muualle. Keskeinen tehtävä liikunnalla koettiin olevan myös omalle jaksamiselle ja arjesta irrottautumiselle.

Liikunta on ollut itselleni henkireikä, jolla puretaan elämässä kasaantuvaa stressiä.

(P5P)

Liikunnan avulla pääsen nollaamaan aivojani ja parhaassa tapauksessa purkamaan negatiivisia tunteitani. (T15L)

Tykkään liikkua lähes päivittäin. Sen avulla voi virkistäytyä ja unohtaa huolet.

(T16P)

Liikunta on osa arkeani ja tärkeä osa jaksamista. (T28V)

Eräs tutkittavista mainitsi liikunnan vaikuttaneen jaksamiseen ja erityisesti koki olonsa itse-varmaksi liikuntaa harrastaessa:

Saan liikunnan harrastamisesta energiaa ja se parantaa itsevarmuuttani. (T20A)

Sen lisäksi liikunnan rooli opiskelua tasapainottavana tekijänä oli yksi merkittävistä positii-visista tekijöistä. Tutkimukseen osallistujat kokivat liikunnan parantavan mielialaa ja jaksa-mista, mikä puolestaan edisti opiskelun sujumista.

Liikunta parantaa jaksamistani kaiken koulutyön ohessa. (P4P)

Yleensä kyllä pyrin löytämään aina muutaman rakosen viikosta liikunnalle, koska se tasapainottaa opiskeluakin. (T28V)

Liikunta auttaa jaksamaan lapsiperhearkea ja opiskeluja, jota elämäni nyt on.

(T26V)

Kaikista vastanneista reilu kolmasosa (n=15) määritteli liikunnan jollain tasolla kuuluvan osaksi elämäänsä. Liikunnan kokeminen osaksi elämää ja omaa identiteettiä todettiin vai-kuttavan merkittävästi opiskelijoiden käsitykseen itsestään liikkujana. Opiskelijat kuvailivat liikunnan olevan luonnollinen osa arkea ja pitivät sitä merkityksellisenä suhteessa omaan elämään.

...minulle on tärkeää pitää liikunta aina jollain tapaa arjessani. (T1A)

Keho kaipaa liikettä enkä osaisi edes kuvitella elämääni ilman liikuntaa. (T10L) Suhtaudun liikuntaan myönteisesti ja se on itselleni elämäntapa. (P1L)

...liikunta on kuulunut elämääni aina ja olen pitänyt sitä tärkeänä ja merkitykselli-senä aina. (T3A)

Liikunnasta saatu mielihyvä ja nautinto vaikuttivat positiivisesti liikunnan harrastamiseen ja sen myötä myönteisen liikuntaminäkuvan muodostumiseen. Fyysisten ja psyykkisten hyö-tyjen lisäksi liikunnan elämyksellistä puolta arvostettiin. Tällöin keskeinen tavoite liikunnan harrastamiselle oli sen aikaansaama nautinto ja mielihyvän tunne.

Pidänkin itseäni hyvän mielen liikkujana eli tärkeätä liikunnassa on se, että siitä nauttii ja on mukavaa. (P3L)

Aiemmin keskiössä ollut kilpailullisuus on poistunut ja liikunta on rentoutumista, ys-tävien tapaamista ja nautiskelua. (P2L)

Nykyään arvostan liikunnassa eniten elämyksellistä puolta. (P1L)

Liikunnan jälkeinen olotila koettiin myös yhdeksi merkittäväksi tekijäksi liikunnan harras-tamisessa.

Liikun nykyään siis niin paljon kuin mahdollista, sillä liikunnan jälkeinen olo on ihan mahtava! (T1A)

Liikunta tuottaa minulle hyvää oloa...(T18P)

Pidän liikunnasta ja sen tuomasta hyvän olon tunteesta. (T6A)

Reilu neljännes (n=11) tutkimukseen osallistuneista nosti esiin kirjoitelmissaan sosiaaliset suhteet ja niiden vaikutuksen positiiviseen liikuntaminäkuvaan. Kuvaillessaan itseään aktii-viseksi liikkujaksi, tutkittavat korostivat myös yhdessä liikkumisen merkitystä. Liikunnan parissa luodut sosiaaliset suhteet ja yhteiset hetket olivat tärkeitä. Liikunnan harrastaminen

yhdessä ystävien tai joukkuekavereiden kanssa koettiin enemmänkin yhteiseksi ajanvietoksi, kuin niinkään varsinaisena urheilusuorituksena, sillä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäy-minen liikunnan yhteydessä koetaan edistävän mielen hyvinvointia (Ojanen 1994, 107).

Joissakin tapauksissa liikkumaan ryhtyminen kuitenkin vaati ystävien tukea ja läsnäoloa, ja näin ollen esimerkiksi ryhmäliikuntatunneille lähteminen koettiin helpommaksi.

Yleensä yhdessä liikkuminen onkin paljon mukavampaa kuin yksin. (T20P)

...ja etenkin yhdessä urheilu / liikkuminen tuo minulle eniten hyvää oloa. Se että saa kavereiden kanssa liikkua niin se on parasta. (T2A)

Liikkuminen ja urheileminen on myös yksi tapa nähdä kavereita. (T16P)

Opiskelijoiden käsitykseen itsestään liikkujana vaikuttivat pätevyyden kokemusten lisäksi se, kuinka motivoituneita liikkumiseen he olivat. Pätevyyden kokemuksilla tarkoitetaan tässä kontekstissa omien liikunnallisten kykyjen arviointia sekä mielenkiintoa ja asennetta tiettyä liikuntamuotoa tai yleisesti liikunnallista toimintaa kohtaan. Eräs tutkimukseen osal-listuneista kuvaili omien liikunnallisten taitojen olevan suoraan yhteydessä liikuntasuh-teensa rakentumiseen:

Liikunnalliset kykyni ja taitoni ovat vahvasti vaikuttaneet liikuntasuhteeni muodos-tumiseen. (T11L)

Eräs tutkittavista korosti motivaation merkitystä eri liikuntamuotojen harrastamisessa:

Välillä jumppaan, joogaan tai vaikka vedän leukoja kotona, mikä nyt sattuu sillä hetkellä motivoimaan. (T4A)

Onnistumisen kokemuksia pidettiin myös merkittävinä osana liikuntaminäkuvan rakentumi-sessa. Pienilläkin onnistumisilla ja myönteisillä kokemuksilla koettiin olevan merkitystä omalle liikuntasuhteelle.

Positiivisina muistoina on jäänyt mieleen erityisesti aurinkoiset talvipäivät luistelu-radalla sekä telinevoimistelutunnit, joissa sain onnistumisen kokemuksia (T4A)

Myös lapsuuden kokemuksilla koettiin olevan yhteyttä tutkittavien nykyiseen liikuntaminä-kuvaan. Luvuissa 7.3.1 ja 7.3.2 käsittelemme tarkemmin nimenomaan koululiikuntakoke-muksia, mutta tässä kappaleessa tarkoituksena on selittää lapsuuden kokemuksia harrastus-ten, pihaleikkien ja perheen liikunnallisuuden näkökulmasta.

Noin neljännes (n=10) vastanneista katsoi oman perheen vaikuttaneen liikuntaminäkuvan rakentumiseen. Perheen liikunnallisuus ja yhteiset liikuntaharrastukset koettiin edistäviksi tekijöiksi liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen myös aikuisuudessa.

Luulen, että liikunnasta tykkäämiseni johtuu suureksi osaksi siitä, että perheeni on ollut melko liikunnallinen… (T1A)

Vanhempani ovat liikkuvaisia ihmisiä, joten jo pienenä harrastin monipuolista lii-kuntaa. (T24V)

Olemme myös lapsuudessani hiihtäneet ja laskeneet paljon perheeni kanssa. (T19P)

Myös vanhempien kannustaminen monipuoliseen liikkumiseen ja erilaisiin harrastuksiin rohkaiseminen vaikuttivat tutkittavien liikuntaminäkuvaan positiivisesti. Opiskelijat kertoi-vat vanhempien kyydittävän mielellään harrastusten pariin ja puolestaan toisten opiskelijoi-den vanhemmat kehottivat kulkemaan pyörällä aina kuin mahdollista. Molemmilla tavoilla koettiin olevan merkitystä nykyhetken liikunnallisuuteen.

Perheessämme on aina kannustettu liikkumaan ja pyörällä on pitänyt paljon kulkea harrastuksiin ja muihin menoihin. (T28V)

Kotonani on aina kannustettu liikunnallisuuteen. (T23P)

Koen, että omaan suhtautumistapaani on eniten vaikuttanut oma perheeni, jossa on kannustettu liikkumaan. (T32V)

Perheen liikunnallisuuden lisäksi tutkimukseen osallistuneista kuusi nosti esiin lapsuuden pihapelien ja liikunnallisten leikkien merkityksellisyyden. Pihapelit yhdessä kavereiden kanssa määriteltiin yhdeksi tärkeimmäksi ajanvietteeksi lapsuudessa. Eräs vastanneista koki, että pihapelien kautta luotu perusta liikkumiselle on vaikuttanut liikunnallisten taitojen ke-hittymiseen ja myönteiseen suhtautumiseen liikuntaa kohtaan:

Pihaleikit ja pelit ovat luoneet hyvän liikunnallisen pohjan ja näin ollen olen aina ollut hyvä eri lajeissa. Tämä toki johtaa siihen, että tänäkin päivänä suhtaudun lii-kuntaan positiivisesti. (T15L)

Vapaa-ajan pihaleikkejä- ja pelejä jatkettiin myös koulussa välitunneilla.

Lisäksi lapsena kaveriporukkamme oli kovin aktiivinen leikkimään ja pelaamaan harrastusten ulkopuolella sekä koulussa että vapaa-ajalla. (P5P)

Tutkimukseen osallistuneista ainoastaan kaksi mainitsi harrastusten vaikuttaneen liikunta-minäkuvan kehittymiseen. Harrastuksilla viitattiin tässä tapauksessa nimenomaan jonkin seuran järjestämään harrastustoimintaan.

Koko alakoulun kävin koulun liikunnan lisäksi noin 4 kertaa viikossa voimistelu har-joituksissa, mikä lähinnä loi koko ala-asteen liikuntaidentiteettini. (T22P)

Voidaan siis todeta, että yleisimmät liikunnan harrastamiseen ja liikuntaminäkuvaan positii-visesti vaikuttavat tekijät tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden keskuudessa ovat lii-kunnan psyykkiset ja fyysiset hyödyt, kuten fyysisen kunnon ylläpitäminen tai opiskelusta aiheutuvan stressin helpottaminen liikunnan avulla.