Tässä tutkimuksessa tutkimme ainoastaan opettajaopiskelijoiden liikuntaminäkuvaa ja sii-hen vaikuttavia tekijöitä sekä vertailimme eri alojen opettajaopiskelijoita ja niitä opiskeli-joita, joilla oli liikunta sivuaineena. Laajemman käsityksen opiskelijoiden liikuntasuhteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä mahdollistaisi ottamalla tutkimukseen mukaan muidenkin alojen opiskelijoita. Olisi mielenkiintoista tutkia ja vertailla, poikkeaako eri alojen opiskeli-joiden suhtautuminen liikuntaan ja mitkä eri tekijät liikuntasuhteeseen muodostumiseen on vaikuttanut.
Tutkimuksessamme emme vertailleet liikuntasuhdetta eri ikäisten välillä, sillä pääsiassa opettajaopiskelijoista koostuva tutkimusjoukko oli samaa ikäluokkaa. Kun tarkastelee ope-tussuunnitelmia vuosien varrelta, on etenkin liikunnan osalta tapahtunut jokseenkin paljon muutoksia (Opetushallitus 1985, 177–186; 2014, 148–149, 273–274). Tästä syystä olisikin mielenkiintoista tutkia, miten eri vuosikymmenillä syntyneiden liikuntakokemukset poik-keavat toisistaan. Liikuntakokemusten vaikutusta aikuisuuden liikuntasuhteeseen olisi myös kiehtovaa tutkia ja selvittää, miten sen aikaisilta liikuntatunneilta saadut kokemukset vaikut-tavat liikunta-aktiivisuuteen ja liikuntaan suhtautumiseen ylipäätään.
Kuten tutkielmassamme on todettu, opettajan merkitys koululiikuntakokemuksille on suuri.
Aihetta voisi vielä syventää tutkimalla liikunnan opettajan pätevyyttä suhteessa koululiikun-nasta saatuihin kokemuksiin. Alakoulussa liikuntaa voi opettaa kuka tahansa opettaja ilman liikunnanopettajan pätevyyttä. Tähän liittyen olisikin mielenkiintoista verrata pätevyyden omaavan liikunnanopettajan ja “epäpätevän” liikunnanopettajan vaikutuksia koululiikun-nasta saatuihin kokemuksiin nimenomaan oppilaiden kannalta. Olisi mielenkiintoista tietää, onko pätevyydellä merkitystä oppilaiden mielestä.
Yksi keskeisimmistä tekijöistä, jonka tutkittavat nostivat esiin koululiikuntakokemuksia ar-vioidessaan, oli liikuntatuntien sisällöt. Emme olleet ajatelleet, että sisällöt olisivat tutkitta-vien keskuudessa nousseet merkityksellisiksi. Tästä syystä olisi mielestämme kiehtovaa jat-kaa tutkimustamme perehtymällä syvemmin siihen, miten liikuntatuntien sisällöt vaikuttavat
oppilaiden koululiikunta kokemuksiin ja sen myötä liikuntaminäkuvaan. Tähän liittyen an-toisaa olisi mahdollisesti myös syventää tutkimusta liikuntatuntien sisältöjen vaikutuksesta motivaatioon.
LÄHTEET
Aaltio, I. & Puusa, A. 2020. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomi-oon? Teoksessa A. Puusa & P. Juuti 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja mene-telmät. Gaudeamus. https://www.ellibslibrary.com/book/9789523456167 [luettu
25.5.2020]
Aho, S. & Laine, K. 1997. Minä ja muut: Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Helsinki: Otava.
Anttila, M. & Juvonen, A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Jo-ensuu University Press. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.
Atjonen, P. 2010. Akateemisen tutkielman raportointiopas. https://www3.uef.fi/docu- ments/288084/393549/akateemisen_tutkielman_raportointiopas.pdf/cbcc2763-9539-4804-b9fd-10bdc4570b61[luettu 17.09.2019]
Bandura, A. 1997. Self-efficacy: The exercise of control. New York: W. H. Freeman.
https://connect.springerpub.com/con- tent/sgrjcp%3A%3A%3A13%3A%3A%3A2%3A%3A%3A158.full.pdf?implicit-lo-gin=true&sigma-token=Kumpsc1SLVHCJyPB2kDcH-21f_C5RsGQ7ZsSVQ8oP3E [lu-ettu 7.2.2020]
Beasley, E.K. & Garn A.C. 2013. An investigation of adolescent girls’ global self-concept, physical self-concept, identified regulation, and leisure time physical activity in physical education. Journal of Teaching in Physical Education, 2013.
Bell, A. 2003. A Narrative approach to research. Toronto: Canadian Journal of Environ-mental Education, 8, Spring 2003. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ881749.pdf [luettu 17.4.2020]
Branden, N. 1994. The Six Pillars of Self-esteem. United states of America: Bantam.
Butina, M. 2015. A Narrative approach to qualitative Inquiry. Vol 28, No 3 Summer 2015 Clinical Laboratory Science. http://clsjournal.ascls.org/content/ascls/28/3/190.full.pdf [lu-ettu 17.4.2020]
Byman, R. 2002. Voiko motivaatioita opettaa? Teoksessa P. Kansanen & K. Uusikylä 2000. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyväskylä:
PS-kustannus, 25–41.
Christiansen, L.B., Lund-Cramer, P., Brondeel, R., Smedegaard, S., Holt, A-D., & Skov-gaard, T. 2017. Improving children's physical self-perception through a school-based phys-ical activity intervention: The Move for Well-being in School study. Mental Health and Physical Activity 14. https://reader.elsevier.com/reader/sd/pii/S175529661730090X?to-
ken=046E953FF26038758CCE2DCAE-CAE909A7CADE6145AE4F896D3CABEDBE1EB4C5C60254D016D36E187F7AE9213 E4AB3574 [luettu 7.2.2020]
Deci, E., 1992. The relation of interest to the motivation of behavior: A self-determination theory perspective. University of Rochester.
https://www.researchgate.net/publication/232512697_The_relation_of_inter-est_to_the_motivation_of_behavior_A_self-determination_theory_perspective [luettu 9.3.2020]
Eloranta, V. 2007. Ydinkeskeinen motorinen oppiminen. Teoksessa P. Heikinaro-Johans-son & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto, lii-kuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 21–231.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Fox, K.R. 1997. The physical self and processes in self-esteem development. Teoksessa K.R. Fox 1997. The Physical Self: From Motivation to Well-Being, Publisher: Human Ki-netics, 111–40.
Fox, K.R. 1999. The influence of physical activity on mental well-being. Public Health Nutrition. 1999;2(3A). https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/con- tent/view/3C363AEECE5C8CAC490A585BA29E6BF8/S1368980099000567a.pdf/influ-ence_of_physical_activity_on_mental_wellbeing.pdf [luettu 7.2.2020]
Fox, K.R. 2003. The effects of exercise on self-perceptions and self-esteem. Teoksessa S.
J. H. Biddle, K. R Fox & S.H. Boutcher (toim.). Physical activity and psychological well-being. London: Routledge, 88–117.
Fox, K.R. & Lindwall, M. 2014. Self-esteem and self-perceptions in sport and exercise.
Teoksessa A.G Papaioannou, & D. Hackfort 2014. Routledge Companion to Sport and Ex-ercise. Psychology Global perspectives and fundamental concepts. London: Routledge.
https://www.routledgehandbooks.com/doi/10.4324/9781315880198.ch3 [luettu 24.4.2020]
Guedes, D.P., Legnani, R.F.S. & Legnani, E. 2013. Exercise motives in a sample of Brazil-ian university students. Motriz: Revista de Educação Física: 19/3.
https://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1980-65742013000300009&lng=en&tlng=en [luettu 21.5.2020]
Grénman, M., Oksanen, A., Löyttyniemi, E., Räikkönen, J. & Kunttu, K. 2018. Mikä opis-kelijoita liikuttaa? - Liikunnan merkitykset ja niiden yhteys koettuun hyvinvointiin ja lii-kunnan määrään. Liikunta ja Tiede 55, 2–3/2018. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvi-oidut_tutkimusartikkelit/2018/lt_2-3-18_tutkimusartikkelit_grenman_lowres.pdf [luettu 25.5.2020]
Heikinaro-Johansson, P. & Hirvensalo, M. 2007. Liikunnanopetuksen suunnittelu. Teok-sessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 94–13.
Heinilä, K. 2000. Millainen rooli urheilujournalismilla on yhteiskunnassa? Teoksessa M.
Miettinen (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi − Miten liikunta lisää mahdolli-suuksia? Liikunnan Yhteiskunnallinen perustelu II. 95 tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimus-keskus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 273–284.
Heinilä, K. 2000. Mikä on urheilun viihteellinen merkitys? Teoksessa M. Miettinen, (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi − Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Lii-kunnan Yhteiskunnallinen perustelu II. 95 tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus. Jyväs-kylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 287–307.
Hentilä, H-L. & Eskelinen, J. 2010. Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö. Vuorovaikuttei-nen toimintamalli: tapaus HaliVuorovaikuttei-nen. Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto / Yhdyskunta-suunnittelun laboratorio, AO / YS julkaisu C 133. Oulu: Oulun yliopisto, 8. http://jul-tika.oulu.fi/files/isbn9789514263996.pdf [luettu 23.10.2019]
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Hirvensalo, M. & Häyrynen, T. 2007. Aikuisten liikunta. Teoksessa P. Heikinaro-Johans-son & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto, lii-kuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 64–77.
Horwitz, A.V. 2010. An overview of sociological perspectives on the definitions causes, and responses to mental health and illness. Teoksessa T.L. Scheid & T.N. Brown 2010. A Handbook for the study of mental health. New York: Cambridge University Press, 6–19.
Huovinen, T. & Rintala, P. 2007. Liikunnan opetuksen yksilöllinen toteuttaminen. Teok-sessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 196–231.
Itkonen, H., Ilmanen, K., Matilainen, P. & Jaskari, L. 2008. Media urheilun tulkkina ja te-kijänä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos, tutkimuksia 1/2008. Jyväskylä: Kopi-jyvä Oy.
Itä-Suomen yliopiston avoimen tieteen työryhmä. 2019. https://www3.uef.fi/docu-
ments/10970/0/Tutkimusaineiston+s%C3%A4ilytys+tutkimuk-sen+j%C3%A4lkeen/7b2c6543-1342-4e55-910a-9198fa3b1635
Kalaja, S. 2013. Fyysinen toimintakyky ja kunto. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen &
A. Sääkslahti 2013. Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-kustannus, 185–203.
Kalaja, T. & Kalaja, S. 2007. Fyysinen toimintakyky ja sen kehittäminen koululiikunnassa.
Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiik-kaan. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osake-yhtiö, 232–254.
Karila-Hietala, R., Wahlbeck, K., Heiskanen, T., Stengård, E. & Hannukkala, M. 2014.
Mielenterveys elämäntaitona - Mielenterveyden ensiapu 1. 2. Korjattu painos. Suomen Mielenterveysseura. Turenki: Kirjapaino Jaarli Oy.
Kari, J. 2016. Hyvä opettaja- luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuu-tensa tulkitsijoina. Studies in sport, physical education and health 233. Jyväskylä:
Jyväskylä University printing house.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/48692/978-951-39-6523-5_vaitos20160212.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu 25.5.2020]
Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Hyvä itsetunto. Juva: WS Bookwell Oy.
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) 2018. Ik-kunoita tutkimusmetodeihin 2 - Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreetti-siin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 73–87.
Korpinen, E. 1990. Peruskoululaisen minäkäsitys. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen jul-kaisusarja A. Tutkimuksia 34. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston monistuskeskus.
Koski, P. 2004 Liikuntasuhde - Liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaali-sena maailmana. Teoksessa K. Ilmanen 2004. Pelit ja kentät - Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 3/2004.
Tampere: Domus Offset, 189–208.
Koski, P. 2013 Liikuntasuhde ja liikuntakasvatus. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen &
A. Sääkslahti 2013. Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-kustannus, 96–124.
Koskinen, S., Lundqvist, A. & Ristiluoma, N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suo-messa 2011. 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012 Tampere: Juvenes print- Suomen Yliopistopaino Oy.
https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf [luettu 25.5.2020]
Kukkonen-Harjula, K. & Härmä, M. 2009. Kohentaako liikunta unta? Työterveyslääkäri 2009;27(4):71-74 https://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/ttl00673 [luettu 20.5.2020]
Kärkkäinen, P. 1986. Suomalaisen liikuntakulttuurin kehityslinjoja. Teoksessa P. Vuolle, R. Telama, & L. Laakso (toim.) 1986. Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansanter-veyden julkaisuja 50. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 29–41.
Kääriäinen, H. 1988. Minäkuvan kehitys. Loimaa: Loimaan Kirjapaino Oy.
Laakso, L. 2007. Johdatus liikuntapedagogiikkaan ja liikuntakasvatukseen. Teoksessa P.
Heikinaro-Johansson & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväsky-län yliopisto, liikuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 16–24.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? - Fenomenologinen näkökulma. Teok-sessa R. Valli (toim.) 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 - Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-451-825-3 [luettu 25.5.2020]
Lintunen, T. 2000. Millainen rooli liikunnalla on minäkäsityksen kehittymisessä? Teok-sessa M. Miettinen (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi − Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan Yhteiskunnallinen perustelu II. 95 tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 81–85.
Lintunen, T. 2007. Liikunta terveyden edistäjänä. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T.
Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto, liikuntatietei-den laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 25–30.
Lintunen, T. 2007. Pätevyydenkokemukset liikunnassa. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson,
& T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto, liikunta-tieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 152–156.
Liukkonen, J. & Jaakkola, T. 2013. Liikuntamotivaatio elinikäisen liikuntaharrastuksen edellytyksenä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti, 2013. Liikuntapeda-gogiikka. Juva: PS-kustannus, 144–161.
Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Soini, M. 2007. Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa.
Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiik-kaan. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osake-yhtiö, 157–170.
Lukin, T. 2013. Motivaatio matematiikan opiskelussa – seurantatutkimus motivaatioteki-jöistä ja niiden välisistä yhteyksistä yläkoulun aikana. Joensuu: Itä-Suomen yliopiston filo-sofisen tiedekunnan julkaisuja nro. 47.
Malmberg, L-E. 1993. Självuppfattning. Några teoretiska aspekter och empiriska resultat.
Rapporter från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr 5 1993. Åbo Akademi: In-stitutionen för lärarutbildning.
Meggert, S.S. 2014. “Who cares what I think”: Problems of low self-esteem. Teoksessa D.
Capuzzi & D.R. Gross (toim) 2014. Youth at risk: A prevention resource for counselors, teachers, and parents. 4.painos. Alexandria, VA: American Counseling Association. 93–
115.
Metsämuuronen, J. 2007. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 2. 4. painos.
Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy.
Moen, T. 2006. Reflections on the narrative approach. International journal of qualitative methods. https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/160940690600500405 [luettu 26.5.2020]
Numminen, P. 2000. Millainen merkitys liikunnalla on varhaislapsuudessa? Teoksessa M.
Miettinen (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdolli-suuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimuskes-kus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, Jyväskylä, 49-53.
Nupponen, H. Penttinen, S. Pehkonen, M. Kalari, J. & Palosaari, A-M. 2010. Koululiikun-nan vaikuttavuus -tutkimus: lähtökohdat, menetelmät ja aineistonkuvaus. Turun yliopisto.
Nurmi, J-E. & Salmela-Aro, K. 2002. Johdanto. Teoksessa K. Salmela-Aro & J-E. Nurmi 2002. Mikä meitä liikuttaa - Motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 9–
15.
Nurmi, J-E. & Salmela-Aro. K. 2017. Johdanto. Teoksessa K. Salmela-Aro & J-E. Nurmi 2017. Mikä meitä liikuttaa - Motivaatiopsykologian perusteet. 3. täysin uudistettu painos.
Juva: Bookwell Digital, 9–15.
Ojanen, M. 1994. Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi. Liikuntatieteellisen seuran moniste nro 19. Helsinki: Hakapaino Oy.
Ojanen, M, 1996. Mikä minä on? Minän rakenne, kehitys, häiriöt ja eheytyminen. 2. pai-nos. Tampere: Kirjatoimi.
Ojanen, M. & Liukkonen, J. 2013. Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa T. Jaak-kola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti 2013. Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-kustannus, 236–
258.
Opetushallitus 1970. Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 1970. Helsinki: Opetus-hallitus.
Opetushallitus 1985. Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 1985. Helsinki: Opetus-hallitus.
Opetushallitus. 1994. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki: Ope-tushallitus.
Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Ope-tushallitus.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 2014. Helsinki: Opetus-hallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2016: 21.
Pajares, F. & Schunk, D. 2001. Self-beliefs and school success: Self-efficacy, self-concept, and school achievement. Teoksessa R. Riding & S. Rayner (toim.) 2001. Perception. Lon-don: Ablex https://www.uky.edu/~eushe2/Pajares/PajaresSchunk2001.html [luettu
7.2.2020]
Palomäki, S & Heikinaro-Johansson, P. 2011. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arvi-ointi perusopetuksessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011:4. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/131648_liikun-nan_seuranta-arviointi_perusopetuksessa_2010-1.pdf [luettu 25.5.2020]
Penttinen, S. 2003. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi - Nuoruuden kas-vuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Reeve, J., Ryan, R., Deci, E.L. & Jang, H. 2008. Understanding and promoting autono-mous self-regulation: A self-determination theory perspective. Teoksessa D.H. Schunk &
B.J. Zimmerman 2008. Motivation and self-regulated learning. Theory, research and appli-cations. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, 223–244.
Rice, F. P. 1984. The adolescent: Development, relationships, cultures. 4.painos. Boston:
Allyn & Bacon
Ryan, R. & Deci, E. 2000. Intrinsic and extrinsic motivations: Classic definitions and new directions. Contemporary Educational Psychology 25.
https://reader.else-
vier.com/reader/sd/pii/S0361476X99910202?to-ken=009580D9D2EBCEA11C29501C38D7B718396EA892CCD5E05482E070CCDDEB1 18C04E038AAFBA15FD93DB302DB0D10F19A [luettu 6.3.2020]
Ryan, R. M. & Deci, E.L. 2017. Self-determination theory. Basic psychological needs in motivation, development and wellness. New York: The Guilford Press.
https://ebookcentral.proquest.com/lib/uef-ebooks/reader.action?docID=4773318 [luettu 12.3.2020]
Salmela-Aro, K. 2018. Motivaatio ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Teoksessa K. Sal-mela-Aro 2018. Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. https://www.ellibsli-brary.com/book/978-952-451-874-1 [luettu 20.4.2020]
Shephard, R.C. 2003. Limits to the measurement of habitual physical activity by question-naires. British Journal of Sport Medicine, 37. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC1724653/pdf/v037p00197.pdf [luettu 23.10.2019]
Schmidt, M., & Čagran, B. 2008. Self-concept of students in inclusive settings. Interna-tional Journal of Special Education, 23(1). https://www.researchgate.net/publica-tion/285736618_Self-Concept_of_Students_in_Inclusive_Settings [luettu 25.5.2020]
Shen, B. 2012. Outside-school physical activity participation and motivation in physical education. British Journal of Educational Psychology, 84. The British Psychological Soci-ety. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/bjep.12004 [luettu: 5.3.2020]
Shunk D.J., Meele J.L & Pintrich P.R. 2014. Motivation in education; theory, research, and applications. United States of America: Pearson.
Siljamäki, M. 2013. Monikulttuurisuus osana liikuntapedagogiikkaa. Teoksessa T. Jaak-kola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti 2013. Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-kustannus, 411–
429.
Soininen, M. & Merisuo-Storm, T. 2009. Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet. Tu-run yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. Turku: Uniprint.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjauk-set terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön jul-kaisuja 2013: 10. Tampere: Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy. http://julkaisut.val-
tioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/69937/URN_ISBN_978-952-00-3412-2_korj.pdf?sequence=1&isAllowed=y [luettu: 23.10.2019]
Stanner, S. 2004. At least five a week – A summary of the report from the Chief Medical Officer on physical activity. British Nutrition Foundation 29. UK: London.
https://www.staffs.ac.uk/images/First%20steps%20SHE%20CMO%2520Re-port%2520Summary_tcm68-26370.pdf [luettu 18.5.2020]
Stoeber, J., Childs, J.H., Hayward, J.A. & Feast, A.R. 2011. Passion and motivation for studying predicting academic engagement and burnout in university students. Educational Psychology, 31:4.
https://www-tandfonline-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/pdf/10.1080/01443410.2011.570251?needAccess=true [luettu 18.5.2020]
Tammelin, T. 2013. Liikuntasuositukset terveyden edistämisessä. Teoksessa T. Jaakkola, J.
Liukkonen & A. Sääkslahti 2013. Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-kustannus, 62–73.
Taylor, A.H. 2003. Physical activity, anxiety, and stress. In Biddle, S. J. H., Fox, K.R. &
Boutcher, S.H. (toim.) Physical activity and psychological well-being. London: Routledge, 10–45.
Telama, R. 1986. Mikä liikunnassa kiinnostaa -liikuntamotivaatio. Teoksessa P. Vuolle, R.
Telama, & L. Laakso (toim.) 1986. Näin suomalaiset liikkuvat. Liikunnan ja kansantervey-den julkaisuja 50. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 149–175.
Telama, R. 2000. Kuinka liikunta ja urheilu tukevat kasvua ja kehitystä kouluiässä? Teok-sessa M. Miettinen (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi − Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan Yhteiskunnallinen perustelu II. 95 tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 55–79.
Telama, R., Vuolle, P. & Laakso, L. 1986. Liikunta yksilön elämässä ja yhteiskunnassa.
Teoksessa P. Vuolle, R. Telama, & L. Laakso (toim.) 1986. Näin suomalaiset liikkuvat.
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 15–26.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Aikuisväestön liikunta Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019.
http://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/138989/Tilastoraportti_Aikuisv%c3%a4est%c3%b6n%20liikunta%20Suo- messa%20-FinTerveys%202017%20tutkimus_BANNERILLA.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y [luettu 19.5.2020]
Thayer, R.E. 2001. Calm energy: How people regulate mood with food and exercise. Ox-ford University Press.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1–3.painos. Jy-väskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäily-jen käsitteleminen Suomessa. Helsinki.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/fi-les/HTK_ohje_2012.pdf
Unruh, D.R. 1979. Characteristics and types of participation in social worlds. Teoksessa Symbolic Interaction, vol. 2, no. 2, 1979, 115–130. JSTOR,
www.jstor.org/stable/10.1525/si.1979.2.2.115. [luettu 26.5.2020]
Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiö. 2020. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuo-situs/aikuisten-liikkumisen-suositus [luettu 25.5.2020]
Vanttaja, M, Tähtinen, J. Zacheus, T & Koski, P. 2017. Liikkumattomuuden jäljillä - pit-kittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivi-suuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 115. Helsinki: Unigrafia. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkumattomuu-den_jaljilla_verkko.pdf [luettu 25.5.2020]
Varstala, V. 2007. Liikunnanopettajan toiminta eri työtavoissa. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yli-opisto, liikuntatieteiden laitos. Jyväskylä: Werner Söderström Osakeyhtiö, 125–139.
Vasalampi, K. 2017. Itsemääräämisteoria. Teoksessa K. Salmela-Aro & J-E. Nurmi 2017.
Mikä meitä liikuttaa - Motivaatiopsykologian perusteet. 3., täysin uudistettu painos. Juva:
Bookwell Digital, 54–65.
Vuolle, P. 2000. Liikunnan merkitys rakentuu elämänkaarella. Teoksessa M. Miettinen (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Lii-kunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus. Jyväs-kylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 23–46.
Vuori, I. 2003. Lisää liikuntaa. Helsinki: Edita.
Vuori, I. & Miettinen, M. 2000. Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle ja toimintakyvylle?
Teoksessa M. Miettinen (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta li-sää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II. Tutkimuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 91–121.
Vuorinen, R. 2004. Minän synty ja kehitys. 2.–3. painos. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Weinberg, R.S. & Gould, D. 2011. Foundations of Sport and Exercise Psychology.
5.painos. United States of America: Human Kinetics.
World Health Organization. 2018. Physical activity. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity [luettu: 22.10.2019]
Wuolio, E-L. & Jääskeläinen, L. 1993. Kyykkyyn ylös! 150 vuotta koululiikuntaa. Liikun-tatieteellisen seuran julkaisuja 136. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura.
x
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE 22.01.2020
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa. Informointivel-voitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12-14. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perus-teella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollis-taa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta. Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tieto-suoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä. Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen.
1. Tutkimuksen nimi
“Pienetkin onnistumisen kokemukset ovat ihan perhanan tärkeitä”.
Opettajaopiskelijoiden näkemyksiä omasta liikuntaminäkuvasta 2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Antti Juvonen Itä-Suomen yliopisto, Educa, Tulliportinkatu 1, 80100 Joensuu 3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Tutkitaan pro gradu -tutkielmassa Itä-Suomen yliopistossa opiskelevien opettajaopiskelijoiden liikuntaminäkuvaa. Pro gradu -tutkielma sijoittuu Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolle. Pro gradu -tutkielman ohjaajana toimii kasvatustieteen professori Antti Juvonen. Tutkielman tekevät Arla Paananen ja Anni Väätämöinen.
4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä
Professori Antti Juvonen, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto, PL 111, 80101 Joensuu 5. Tutkimuksen suorittajat
Arla Paananen ja Anni Väätämöinen 6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Helena Eronen, tietosuoja(at)uef.fi, 0505760282, Itä-Suomen yliopisto, PL 111, 80101 Joensuu 7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa
Arla Paananen, 0456301236 8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään): 1/2020-1/2021 Kertatutkimus Seurantatutkimus
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan ilman tunnistetietoja
tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa:
9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käyttötarkoitus on tieteellinen tutkimus. Opettajaopiskelijoiden liikuntaminäkuva -tutkielmassa tarkastellaan opettaja-opiskelijoiden liikuntaminäkuvaa. Tutkimme opettaja-opiskelijoiden suhtautumista liikuntaan ja heidän suhdettaan siihen nykypäivänä. Haluamme selvittää vaikuttaako koululiikuntakokemukset tämän hetkiseen liikuntaminäkuvaan. Henkilötiedoista tarvitsemme ainoastaan sukupuolen ja iän. Tiedon sukupuolesta tarvitsemme vertaillessamme eroja sukupuolten välillä ja iän tarvitsemme selvittääksemme, onko iällä ollut merkitystä koululiikuntakokemuksiin. Lisäksi kysymme opiskelijoilta pääainetta, koska haluamme vertailla opettajaopiskelijoita erilaisina ryhminä. Tutkimuksemme lähestymistapa on kasvatustieteellinen.
x
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on:
yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö
tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi, tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi, tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi