Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja ylinopeus liikenneturvallisuuden vaarantami-

Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain liikennerikoksia koskevassa 23 lu-vussa. Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyy RL 23:1.1 mukaan se, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia, ajoneuvolakia tai muuta niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen tur-vallisuudelle. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lainkohtaa ei sovelleta, mikäli edellä mainittu menettely on omiaan aiheuttamaan vain vähäisen vaaran. Oleellista on huomata myös, että rangaistavaa on nimenomaan menettely, joka aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi turvavyön tai suokypärän käyttämättä jättäminen ei voi tulla liikenneturvallisuuden vaarantamisena rangaistavaksi¹¹¹.

Mikäli kuljettajan menettely on omiaan aiheuttamaan vain vähäistä vaaraa toisen turvallisuu-delle, on kysymyksessä tieliikennelain tarkoittama liikennerikkomus. Liikennerikkomuksesta määrätään tieliikennelain mukaan liikennevirhemaksu. Liikennevirhemaksu on hallinnollinen seuraamus, joka asiallisesti on rinnastettavissa rikosoikeudelliseen sanktioon.¹¹² Tieliikennelain 160 §:n 4 momentin 3 kohdan mukaan liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos tienkäyttäjää epäillään samalla teolla tehdystä rikoksesta. Lain esitöissä todetaan, että liikennevirhemaksua ei voida myöskään määrätä, jos tienkäyttäjä menettelyllään vaarantaa toisten tienkäyttäjien turval-lisuutta¹¹³. Uuden tieliikennelain mukainen liikennevirhemaksu toi mukanaan myös uudenlaisen haasteen lain soveltajalle eli lähinnä poliisille, jonka ratkaistavaksi jäi, onko kysymyksessä rikos vai tieliikennelain mukainen liikennevirhemaksulla käsiteltävä rikkomus. Oikeusturvan kannalta ongelmalliseksi saattaa muodostua virheellisen liikennekäyttäytymisen arviointi kahdessa eri

111 Tolvanen 2018a, s. 305.

112 Kiiski – Tolvanen 2020, s. 19.

113 HE 180/2017 vp, s. 271.

tuomioistuimessa esimerkiksi tilanteissa, joissa samankaltaista liikennekäyttäytymistä arvioitai-siin yleisissä tuomioistuimissa liikennerikossäännöksiä tulkiten ja hallintotuomioistuimissa liiken-nerikkomusäännöksiä tulkiten.¹¹⁴

Eräs suurimmista liikenneturvallisuuden ongelmista on ylinopeus. Ylinopeus lisää onnettomuus-riskiä ja se on merkittävä osatekijä lähes kolmanneksessa kuolemaan johtavista liikenneonnetto-muuksista. Euroopan unionin virallisella verkkosivustolla todetaan lähes joka toisen kuljettajan ajavan kovempaa kuin nopeusrajoitus sallii ja yli kymmenellä kilometrillä tunnissa nopeusrajoi-tuksen ylittää noin 10–20 prosenttia kuljettajista. Sen lisäksi, että ylinopeus lisää liikennevahin-gon riskiä, lisää se myös liikennevahingossa aiheutuvien vakavien vammojen tai jopa kuoleman riskiä. Mitä suurempi nopeus on, sitä vähemmän on aikaa reagoida erilaisiin liikennetilanteisiin.

Ongelmaan ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua, vaan kysymys on laaja-alaisesta lainsäädännön, valistuksen, liikenneympäristön, valvonnan ja liikennevälineiden turvallisuuden kehittämistyön kokonaisuudesta.¹¹⁵

Nopeusrajoitukset erottuvat liikennesäännöistä omaksi ryhmäkseen. Poliisin määräämistä sak-korangaistuksista valtaosa kohdistuu ylinopeuksiin. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että polii-sivalvonnassa ylinopeuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja nopeusrajoituksien rikkominen on suhteellisen helposti todennettavissa teknisin välinein. Nopeusrajoitusten rikkomista voidaan pitää tyyppiesimerkkinä kielletyn riskin ottamisesta tieliikenteessä.¹¹⁶ Olettama siitä, että kysy-myksessä saattaisi olla liikenneturvallisuuden abstrakti vaarantaminen, voi syntyä esimerkiksi

114 Lakimiesliiton lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta tieliikennelaiksi, https://www.lakimiesliitto.fi/liitto/kannanotot-ja-lausunnot/lausunto-hallituksen-esitysluonnoksesta-tielii-kennelaiksi/.

115 Euroopan unionin virallinen verkkosivusto, liikenne ja liikkuminen – ylinopeus,

https://ec.eu-ropa.eu/transport/road_safety/specialist/knowledge/speed_fi. Tieliikenteessä nopeusrajoitusta suurem-man ajonopeuden käyttämisen kriminalisointi perustuu lähtökohtaisesti ylinopeuden yleiseen vaarallisuu-teen ja siihen, että ylinopeutta pidetään liikenteessä merkittävänä riskitekijänä. Ylinopeus lisää myös ohi-tustarvetta, hankaloittaa ajoneuvojen välisten etäisyyksien hallintaa ja vähentää kuljettajan aikaa korjata omia virheitään tai havaita ja reagoida muiden tienkäyttäjien tekemiin virheisiin. Toisaalta myös muiden tienkäyttäjien on vaikeampi arvioida ylinopeutta ajavan kuljettajan lähestymisnopeutta esimerkiksi risteyk-sissä. Tolvanen 1999b, s. 113 ja 316; Tuori 2002, s. 17–23.

116 Tolvanen 1999b, s. 30.

tilanteissa, joissa on kysymys nopeusrajoitusten karkeasta ylittämisestä. On kuitenkin muistet-tava, että nopeuden vaikutus liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön täyttymi-seen on täysin riippuvainen olosuhteista. Joissakin tilanteissa huomattavakin nopeuden ylitys saattaa olla täysin vaaratonta, kun taas toisissa tilanteissa vähäinen nopeuden ylitys voi olla omi-aan aiheuttamomi-aan vaaraa toisen turvallisuudelle.¹¹⁷ Esimerkiksi tilanteissa, joissa tienkäyttäjälle on syntynyt velvollisuus alentaa nopeutta tai noudattaa erityistä varovaisuutta, myös pienempi ylinopeus voi olla merkittävä¹¹⁸. Liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistö ei siten täyty pelkästään sillä, että joku on toiminut säännösten vastaisesti. Tunnusmerkistön täytty-miseksi on pystyttävä näyttämään, että teko on ollut liikenneturvallisuuden vaarantamisen tun-nusmerkistön mukaisesti omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Siten arvioitavaksi tulee myös teon vaarallisuuden arviointi ja se, mikä on ollut säännöksellä suojattu oikeushyvä.¹¹⁹

Nopeusrajoituksista säännellään tieliikennelaissa kahdella tavalla. Tieliikennelain 8 §:n mukaan liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poik-keamista liikennesäännöistä. Tieliikennelain 2 §:n määritelmien neljännessä alakohdassa tode-taan, että liikenteenohjauslaitteella tarkoitetaan liikennevaloa, liikennemerkkiä tai tiemerkintää.

Nopeusrajoitus -liikennemerkki (C32) kuuluu tieliikennelain liitteen 3.3 mukaisiin kielto- ja rajoi-tusmerkkeihin. Tieliikennelain 5 §:ssä säädetään turvallisesta ajoneuvon ja raitiovaunun kuljetta-misesta. Toinen tapa säädellä nopeutta koskeekin tieliikennelain 5 §:n tarkoittamaa niin sanottua turvallista tilannenopeutta. Sen mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liiken-neturvallisuus edellyttää huomioiden tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet.

Kuljettaja, joka ylittää yleisen nopeusrajoituksen tai liikennemerkillä osoitetun nopeusrajoituk-sen, syyllistyy periaatteessa aina liikennerikkomukseen¹²⁰. Liikennerikkomuksena käsiteltävästä nopeusrajoituksen rikkomisesta säädetään TLL 165 §:ssä. Säännös on kirjoitettu tarkkarajaisesti

117 Tolvanen 1999a, s. 90–91; Tolvanen 2018a, s. 324.

118 Tuori 2002, s. 21. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa risteykset, päiväkotien ja koulujen lähistöt, suo-jatiet ja kapeat tieosuudet sekä tilanteet, joissa ohitettavana on tiellä oleva hevonen tai muu eläin. Myös epäselvä liikennetilanne saattaa edellyttää kuljettajalta nopeuden alentamista.

119 Tolvanen 1999a, s. 73–74.

120 Tolvanen 1999a, s. 90.

ja selkeästi¹²¹. Tieliikennelain 165 §:n säännöksen mukaan liikennerikkomuksena voidaan käsi-tellä enintään 20 km/h nopeusylitys. Sitä suurempien ylinopeuksien osalta harkittavaksi tulevat rikoslain 23 luvun liikenneturvallisuuden vaarantamista ja törkeää liikenneturvallisuuden vaaran-tamista koskevat säännökset. Tilanteissa, joissa kuljettajalle on syntynyt velvollisuus alentaa no-peutta tai noudattaa erityistä varovaisuutta, pienempikin ylinopeus saattaa olla merkittävä¹²². Ylinopeuden osalta on myös syytä muistaa, että 20 km/h tai alle nopeusylitys voi silloin, kun me-nettely aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle, täyttää rikoslain 23 luvun 1 §:n tarkoittaman lii-kenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Toisaalta liilii-kenneturvallisuuden vaaranta-mista, jossa tekotapana on yli 20 km/h ylinopeus, mutta teko on omiaan aiheuttamaan vain vä-häistä vaaraa, ei nykysääntelyn mukaan ole mahdollista käsitellä liikennerikkomuksena. Useim-miten ajoneuvon kuljettamista ylinopeudella pidetään tahallisena tai vähintäänkin huolimatto-mana / tuottamuksellisena menettelynä tieliikenteessä. Kaikissa tapauksissa sitä ei kuitenkaan voida pitää tahallisena¹²³. Tahallisena ylinopeutta voidaan pitää tilanteissa, joissa autoilija tietoi-sesti säätää esimerkiksi vakionopeudensäätimen nopeusrajoituksen ylittävälle tasolle. Tahatto-mana, joskin huolimattomana ja siten rangaistavana ylinopeutta voidaan pitää silloin, kun ajatuk-sissaan kuljettaa ajoneuvoa eikä havaitse ajavansa ylinopeutta tai jättää huomioimatta nopeus-rajoitusta osoittavan liikennemerkin.

Toisin kuin liikennerikkomuksessa, liikenneturvallisuuden vaarantamista tai törkeän liikennetur-vallisuuden vaarantamista koskevat tunnusmerkistöt eivät määrittele suoraan sitä nopeutta, joka täyttää osaltaan edellä mainittujen rikosten tunnusmerkistön. Tieliikennelain esitöissä todetaan, että oikeusjärjestelmää on tarkasteltava systemaattisena kokonaisuutena ja niin, että sääntely muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden. Siten tieliikennelain hallinnollisin seuraamuksin sanktioidun käyttäytymisen ja rikoslaissa vakavammaksi luokiteltujen tekojen väliin ei ole tarkoi-tus jäädä aukkoa.¹²⁴ Rikoslain liikennerikoksia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että keskimääräinen ylinopeus törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena tuomituissa teoissa

121 PeVL 9/2018 vp, s. 8.

122 Tuori 2002, s. 21.

123 Lahti 1982, s. 149.

124 LaVL 9/2018 vp, s. 16.

on ollut 50–60 km/h. Tätä noin 50 km/h nopeusylitystä on kuitenkin pidettävä liian korkeana läh-tökohtana ja siten liikenneturvallisuuden vaarantamista ajonopeuden osalta olisi mahdollista pi-tää törkeänä jo silloin, kun suurimman sallitun nopeuden ylitys on enemmän kuin 30 km/h. Tä-män vuoksi ei voitaisi pitää ristiriitaisena sitä, että nopeusylityksen ollessa yli 20 km/h tulisi me-nettelyä lähtökohtaisesti arvioida liikenneturvallisuuden vaarantamisena.¹²⁵

Itä-Suomen hovioikeuden 18.6.2021 antama tuomio kuvaa hyvin sitä problematiikkaa ja arvioin-tia, joka liittyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, jossa tekotapana on yli 20 km/h nopeusyli-tys. Ajoneuvon kuljettaja oli kuljettanut ajoneuvoa risteysalueella 101 km/h nopeudella rajoituk-sen ollessa 80 km/h. Nopeusylitys oli 21 km/h ja se oli todettu automaattirajoituk-sen nopeudenvalvonta-laitteen mittaamana. Kuljettaja oli saanut sakkomääräyksen liikenneturvallisuuden vaarantami-sesta. Ratkaisusta valitettiin hovioikeuteen ja hovioikeuden ratkaistavaksi tuli muun muassa ky-symys siitä, oliko kuljettajan menettely ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa toisen turvallisuudelle ja ja oliko kuljettaja siten menettelyllään syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Pohjois-Savon käräjäoikeus oli 2.2.2021 antamassaan ratkaisussa (dnro

21/104689) todennut, että kuljettajan menettely ei ollut ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suu-rempaa vaaraa muiden turvallisuudelle perustellen kantansa muun muassa sillä, että tapahtu-mapaikkana oli pitkä ja suora tieosuus, keliolosuhteet olivat hyvät ja nopeuden ylitys oli kestänyt vain hyvin lyhyen ajan. Itä-Suomen hovioikeus päätyi 18.6.2021 antamassaan tuomiossa (dnro 21/127075, asianumero R21/330) päinvastaiseen ratkaisuun. Sen mukaan kuljettajan käyttämä ylinopeus on tapahtunut risteysalueella, jota vahinkoseuraamuksen kannalta on pidettävä ris-kialttiina ja saapuminen risteykseen ylinopeudella vaikeuttaa kykyä arvioida muun muassa ajo-neuvojen etäisyyttä. Lisäksi risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Teko on myös tapahtunut päiväaikaan, jolloin yleisen elämänkokemuksen perusteella on enemmän

125 HE 32/1997 vp, s. 17. Myös lakivaliokunta päätyi lausunnossaan samanlaiseen johtopäätökseen totea-malla, että teot, joissa suurimman sallitun nopeuden ylitys on ollut yli 20 km/h, tulee arvioida liikennetur-vallisuuden vaarantamisina. LaVL 9/2018 vp. s. 16.

liikennettä kuin yöllä. Hovioikeus on myös pitänyt 21 km/h nopeusylitystä tuntuvana ja kokonai-suutena arvioiden teko on ollut omiaan aiheuttamaan muille tienkäyttäjille vähäistä suurempaa vaaraa.¹²⁶

5.2 Tieliikennelain huolellisuus-, varovaisuus- ja liikennesääntöjen