Lapseen liitetty huoli tai ongelmaLasten lukumäärä
Lapsi alle 4-vuotias Lapsi 4−7-vuotias Lapsi 7−9-vuotias Lapsi 9−11-vuotias
Päivähoito- ja esi- opetus (PVÄH) Lapseen yksilönä liittyvä huoli tai on- gelma16Koulu64
Lapsen kotiympäristöön liittyvä huoli tai ongelma
1 Lapseen yksilönä ja lapsen kotiympä- ristöön liittyvä huoli tai ongelma144 Lapsen päivähoito-, esikoulu- tai koulu- ympäristöön liittyvä huoli tai ongelma211
Terveyskeskus- ja lastenneuvola (TK) Lapseen yksilönä liittyvä huoli tai on- gelma54TK21
Lapsen kotiympäristöön liittyvä huoli tai ongelma
2 Lapseen yksilönä ja lapsen kotiympä- ristöön liittyvä huoli tai ongelma231 Lapsen päivähoito-, esikoulu- tai koulu- ympäristöön liittyvä huoli tai ongelma1 Kasvatus- ja perhe-
perhe-neuvola (PENE) Lapseen yksilönä liittyvä huoli tai on- gelma2PENE11
Lapsen kotiympäristöön liittyvä huoli tai ongelma
11 Lapseen yksilönä ja lapsen kotiympä- ristöön liittyvä huoli tai ongelma135 Lapsen päivähoito-, esikoulu- tai koulu- ympäristöön liittyvä huoli tai ongelma
Palvelujärjestelmän organisaatio
Lapseen liitetty huoli tai ongelmaLasten lukumäärä
Lapsi alle 4-vuotias Lapsi 4−7-vuotias Lapsi 7−9-vuotias Lapsi 9−11-vuotias
Lastensuojelun avohuollon palvelut (LS) Lapseen yksilönä liittyvä huoli tai on- gelmaLS
Lapsen kotiympäristöön liittyvä huoli tai ongelma
1311 Lapseen yksilönä ja lapsen kotiympä- ristöön liittyvä huoli tai ongelma1146 Lapsen päivähoito-, esikoulu- tai koulu- ympäristöön liittyvä huoli tai ongelma2
Lastenpsykiatrian poliklinikka Lapseen yksilönä liittyvä huoli tai on- gelma4 Lastenpsykiatrian osasto
Lapsen kotiympäristöön liittyvä huoli tai ongelma Lapseen yksilönä ja lapsen kotiympä-511 ristöön liittyvä huoli tai ongelma Lapsen päivähoito-, esikoulu- tai koulu-5 ympäristöön liittyvä huoli tai ongelma
Lasten ollessa alle 4-vuotiaita, huolet tai ongelmat liittyivät pääsääntöises-ti lapsiin yksilöinä, ja niitä nostetpääsääntöises-tiin esiin erityisespääsääntöises-ti terveyskeskuksessa ja lastenneuvolassa. Lasten ollessa 4−7-vuotiaita huolet tai ongelmat liittyivät edelleen pääsääntöisesti lapsiin yksilöinä, mutta tässä vaiheessa niitä nos-tettiin terveyskeskuksen ja lastenneuvolan ohella esiin myös päivähoidossa ja esiopetuksessa.
Lasten tullessa kouluikään huolien tai ongelmien esiin nostajana toimi pääsääntöisesti koulu, jonka toimesta huolia tai ongelmia nostettiin esiin lä-hes kaikkia lapsia koskien. Lasten ollessa 7−9-vuotiaita koulun toimesta esiin nostetut huolet tai ongelmat liittyivät pääsääntöisesti lapsiin yksilöinä ja las-ten ollessa 9−11-vuotiaita sekä lapsiin yksilöinä että laslas-ten kotiympäristöihin.
Lasten tullessa kouluikään lapsiin liitettyjä huolia tai ongelmia nostettiin enenevässä määrin esiin myös kasvatus- ja perheneuvolassa sekä lastensuo-jelun avohuollon palveluissa. Huolet tai ongelmat liittyivät pääsääntöisesti sekä lapsiin yksilöinä että lasten kotiympäristöihin.
Lastensuojelun avohuollon palvelut poikkesivat muista palvelujärjestelmän organisaatioista lasten ollessa alle kouluikäisiä. Tällöin lapsiin lastensuojelun avohuollon palveluissa liitetyt huolet tai ongelmat liittyivät pääsääntöisesti lasten kotiympäristöihin. Muissa palvelujärjestelmän organisaatioissa lapsiin liitetyt huolet tai ongelmat liittyivät tällöin pääsääntöisesti lapsiin yksilöinä.
Mikäli lastensuojelun avohuollon palveluissa lapsiin liitettyjä huolia tai ongel-mia tarkastellaan muiden toimijoiden tai palvelujärjestelmän organisaatioi-den lastensuojelun avohuollon palveluille välittämien huolien tai ongelmien kautta, liittyvät huolet tai ongelmat lastensuojelun avohuollon palveluissa tässä vaiheessa yhtä lailla lapsiin yksilöinä kuin lasten kotiympäristöihinkin.
Lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa lapsiin liitetyt huolet tai ongelmat koskivat sekä lapsia yksilöinä että lasten kotiympäristöjä. Eri-koissairaanhoidon lastenpsykiatrian osastolla huolet tai ongelmat liittyivät useammin kuin muissa palvelujärjestelmän organisaatioissa myös lasten kouluympäristöihin.
Sisällöllisesti palvelujärjestelmän organisaatioissa lapsiin liitettyjen huolien tai ongelmien suhteen oli nähtävissä, että lasten kasvun ja kehityksen myötä lapsiin yksilöinä liittyvät huolet tai ongelmat muuttivat muotoaan ”tunne- elämän ja käyttäytymisen ongelmista” kohti huolia tai ongelmia, joka liittyivät
lasten psyykkiseen vointiin. Lasten kasvun ja kehityksen myötä lapsiin liite-tyt huolet tai ongelmat liittyivät lisäksi aiempaa voimakkaammin huoliin tai ongelmiin, jotka koskivat lasten vanhempien vanhemmuutta ja psyykkisiä voimavaroja sekä lasten ja vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen liit-tyviä vaikeuksia. Koulunkäynnin aloittamisen myötä mukaan tulivat huolet tai ongelmat, jotka liittyivät lasten koulunkäynnin sujumiseen.
Nähtävissä oli myös se, että palvelujärjestelmän organisaatioissa lapsiin lasten palvelupolkujen alkuvaiheissa liitetyt huolet tai ongelmat eivät ”pois-tuneet mihinkään” lasten edetessä palvelupoluillaan. Niin organisaatioiden omassa työskentelyssä kuin organisaatiosta toiseen siirryttäessä lapsiin lii-tetyt huolet tai ongelmat toistuivat hyvin samantyyppisinä tai ”kertaantuen”.
Palvelujärjestelmän organisaatiot poikkesivat toisistaan jonkin verran sen suhteen, millaisiin lapsiin liittyviin huoliin tai ongelmiin ne kiinnittivät huo-mionsa. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuus tuotti lasten tilanteisiin huolen siitä, miten lasten ja vanhempien keskinäinen vuorovaikutus toteutuu sekä siitä, onko lasten vanhemmilla riittävästi voimavaroja ja keinoja vastatakseen vanhemmuuden haasteisiin. Lastensuojelun avohuollon palveluissa huolet tai ongelmat liittyivät vanhempien päihteidenkäyttöön, psyykkisiin voimava-roihin, mielenterveysongelmiin, väkivaltaisuuteen, vanhempien keskinäisiin ristiriitoihin sekä työ- ja taloudellisiin tilanteisiin lasten ollessa alle koului-käisiä. Lasten ollessa kouluikäisiä huolet tai ongelmat liittyivät kasvatus- ja perheneuvolan tavoin lasten ja vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen sekä vanhempien vanhemmuuden toteutumiseen.
Asiakkuus lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ei juurikaan vai-kuttanut siihen, millaisia huolia tai ongelmia lapsiin liitettiin. Lapsiin erikois-sairaanhoidossa liitetyissä huolissa tai ongelmissa oli pääsääntöisesti kyse sellaisista huolista tai ongelmista, joita lapsiin oli liitetty jo lasten palvelu-polkujen aiemmissa vaiheissa muiden palvelujärjestelmän organisaatioiden toimesta. Joidenkin lasten kohdalla lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito oli kuitenkin ensimmäinen taho, joka liitti lasten kotiympäristöihin huolia tai ongelmia tai tunnisti tietyn tyyppisiä huolia tai ongelmia, kuten vanhemman tai lapsen traumatisoituminen tai etävanhemman merkitys lapsen psyykki-selle kasvulle ja kehitykpsyykki-selle. Joidenkin lasten kohdalla lastenpsykiatrinen eri-koissairaanhoito oli myös ensimmäinen taho, joka tunnisti sen, että lasten
vanhemmat olivat saaneet heihin liitetyn huolen tai ongelman hallintaansa, minkä seurauksena perheen kokonaistilanne oli parantunut siitä, millaisek-si se oli muissa palvelujärjestelmän organisaatioissa lasten palvelupolkujen aiemmissa vaiheissa arvioitu.
Lapsiin kohdistunut kiusaaminen ja lasten yksinäisyys nousivat huolina tai ongelmina esiin erityisesti koulussa ja erikoissairaanhoidon lastenpsyki-atrisella osastolla, jossain määrin myös kasvatus- ja perheneuvolassa sekä lastensuojelun avohuollon palveluissa. Pääsääntöisesti näihin huoliin tai on-gelmiin suhtauduttiin organisaatioissa kuitenkin niin, että niitä epäiltiin tai nii-tä selitettiin lapsiin yksilöinä liittyvillä ongelmilla, esimerkiksi lasten heikoilla sosiaalisilla taidoilla. Lapsiin kohdistunut kiusaaminen ja lasten yksinäisyys nousivat esiin lapsiin yksilöinä liittyvinä huolina tai ongelmina, ei lasten päi-vähoito-, esikoulu- tai kouluympäristöön liittyvinä huolina tai ongelmina.
4.3 Työskentely lapsiin liitettyjen huolien tai ongelmien kanssa palvelujärjestelmän organisaatioissa
4.3.1 Työskentelyn luokittelu ja luokittelukriteerit
Palvelujärjestelmän organisaatioiden työskentelyn hahmottaminen lasten palvelupolkujen eri vaiheissa edellytti minulta työskentelyn luokittelemista ja kriteerien määrittämistä luokittelulle vastaavalla tavalla kuin olin toiminut lapsiin liitettyjä huolia tai ongelmia luokitellessani. Kriteerien määrittely ta-pahtui aineistolähtöisesti niin, että kullekin työskentelyn ”muodolle” löytyi luokka, jonka sisällä työskentely oli homogeenista, mutta erosi työskentelystä muissa luokissa.
Luokittelin työskentelyn kuuteen luokkaan: ei työskentelyä, työskentely organisaatiossa, lastensuojelun avohuollon tukitoimien järjestäminen, orga-nisaatioiden välinen yhteistyö, ohjaus toiseen palvelujärjestelmän organisaa-tioon sekä ohjaus osastohoitoon. Merkitystä luokkia muodostaessani oli sillä, olivatko edellisessä, lapsiin liitettyjä huolia tai ongelmia palvelujärjestelmän organisaatioissa käsittelevässä, luvussa (luku 4.2) lapsiin liitetyt huolet tai ongelmat toimineet perusteina organisaatioiden työskentelylle. Työskentelyä
oli tulkintani mukaan tapahtunut vain niissä tilanteissa, joissa organisaatios-sa oli reagoitu esiin nostettuun lapseen liittyvään huoleen tai ongelmaan.
Lastensuojelun avohuollon palvelujen osalta päädyin luokittelemaan lastensuojelun työskentelyn myös lastensuojelun avohuollon tukitoimen-piteiden järjestämiseksi. Päädyin tähän siksi, koska asiakirjojen perusteella lastensuojelun avohuollon palvelujen työskentelystä muodostui joidenkin lasten kohdalla sellainen vaikutelma, että työskentelyssä oli kyse yksinomaan lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden järjestämisestä ilman, että työskentelyn osallisena olisivat olleet lasten asioista vastaavat sosiaalityön-tekijät. Lisäksi halusin tehdä näkyväksi sitä, mitä lastensuojelun avohuollon palveluiden työskentely oli lasten kohdalla ollut ja ilmenikö tässä eroja sen mukaan, minkä ikäisistä lapsista oli kyse.
Työskentelyn perusteita luokitellessani tukeuduin aiemmin muodosta-miini luokkiin lapsiin liitetyistä huolista tai ongelmista (luku 4.2.3). Luokitte-lin työskentelyn perusteet lapsiin yksilöinä liittyviksi huoliksi tai ongelmiksi, lasten kotiympäristöihin liittyviksi huoliksi tai ongelmiksi, lasten päivähoito-, esikoulu- tai kouluympäristöön liittyviksi huoliksi tai ongelmiksi ja sekä lapsiin yksilöinä että lasten kotiympäristöihin liittyviksi huoliksi tai ongelmiksi.
Organisaatioiden työskentelyä koskeva luokittelu ja kriteerit luokittelulle käyvät ilmi taulukosta 11.
Taulukko 11. Palvelujärjestelmän organisaatioiden työskentelyn luokittelu