• Ei tuloksia

LAPSI LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO (LS)

Lapsi alle

4-vuotias Lapsi

4−7-vuotias Lapsi

7−9-vuotias Lapsi

9−11-vuotias

A Lapsen tunne-

elämän

B Lapsen tunne-

elämän

LAPSI LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO (LS)

C Kotiolosuhteet Vanhempien kes-kinäiset sekä kotona että koulussa sekä kotona että koulussa

LAPSI LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO (LS) Lasta kiusattu, ei kavereita

LAPSI LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO (LS) psyykki-nen vointi, huoli lapsen rajoja ja vaatia asioita

LAPSI LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO (LS)

H Lapsen tunne-

elämän

LAPSI LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO (LS)

kes-kinäiset ristiriidat Lapsen tunne- elämän psyyk-kinen vointi, ei koulumotivaa-tiota

Vanhemman

”jaksaminen”

Lasta kiusattu

Lastensuojelun avohuollon palveluissa huolia tai ongelmia liitettiin pääsään-töisesti kouluikäisiin lapsiin. Huolet tai ongelmat liittyivät lasten tunne-elä-mään ja käyttäytymiseen, mutta niitä ilmaistiin muita palvelujärjestelmän organisaatioita useammin toteamalla, että lapsella on koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Huolet tai ongelmat liittyivät myös vahvasti lasten kotiolosuhtei-siin ja vanhempien vanhemmuuteen. Näiden huolien tai ongelmien suhteen tapahtui kuitenkin selkeä muutos lasten kasvun ja kehityksen myötä. Huolet tai ongelmat vaikuttivat muuntuneen konkreettisista huolista tai ongelmista (mm. päihdeongelma, väkivaltaisuus) kohti abstraktimpia huolia tai ongelmia (mm. vuorovaikutusongelmat) sitä mukaa, mitä vanhemmiksi lapset tulivat.

Lastensuojelun avohuollon palveluiden osalta merkille pantavaa on se, että lastensuojelun avohuollon palveluissa laadituista dokumenteista kävi-vät ilmi muiden palvelujärjestelmän organisaatioiden ja muiden toimijoiden

lastensuojelulle esittämät huolet tai ongelmat, mutta heikommin lastensuo-jelun itsenä esiin nostamat tai vielä heikommin lasten itsensä esiin nostamat huolet tai ongelmat. Lapsen ”kertoma” kävi ilmi vain yhtä lasta koskevasta dokumentaatiosta. Havaintoa voi selittää se, että lastensuojelun avohuollon palvelut edustavat palvelujärjestelmässä toimijaa, jolla on tarvittaessa hyvin-kin laaja tiedonsaantioikeus muilta organisaatioilta lasta koskevissa asioissa.

Toisaalta laajan tiedonsaantioikeuden ei tulisi tarkoittaa sitä, että lastensuo-jelun oma arvio lapsen ja perheen tilanteesta jää dokumentoimatta tai lasten ja vanhempien esiin nostamat seikat jäävät kirjaamatta.

Huolet tai ongelmat lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Kun lapsi ohjautuu lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, on lapselle lä-hetteen kirjoittaneella taholla ollut jonkin asteinen huoli lapsen psyykkisestä voinnista. Tutkimukseeni valikoituneiden lasten kohdalla tämä huoli oli voitu ilmaista toteamalla:

”Tarve lapsen psyykkisen kasvun ja kehityksen...//…arvioinnille…”

Lapselle lähetteen kirjoittaneen tahon huoli oli voinut liittyä myös laajemmin lapsen tilanteeseen. Tällöin huoli oli voitu ilmaista toteamalla:

“Suuri huoli lapsen tunne-elämästä, tarve lapsen ja perheen koko naistilanteen kartoittamiselle, lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen arvioinnille.”

“Tarve tiiviille perhe- ja psyykkisen tilanteen selvittelyjaksolle”

Lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa lapsiin liitetyissä huolissa tai on-gelmissa oli kyse lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmista, levotto-muudesta ja keskittymisen vaikeuksista. Yleisesti ottaen lapsiin liitetty huoli tai ongelma oli voitu ilmaista toteamalla, että lasten psyykkisestä voinnista on huolta.

Lapsiin liitetyissä huolissa tai ongelmissa oli kyse myös vanhempien psyyk-kisistä ongelmista. Osalla vanhemmista kyse saattoi olla diagnosoidusta

psyykkisestä sairaudesta, osalla lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudes-sa tapahtuneen traumatisoitumisen vaikutuksista vanhemmuuteen, oaikuisuudes-salla pitkään jatkuneen vaikean ja kuormittavan perhetilanteen aiheuttamasta uupumuksesta:

“Vanhemman voimavarat vähissä toisen vanhemman päihteiden käy-tön ja väkivaltaisuuden takia”

Lapsille vanhemman psyykkinen ongelma oli osastolla voinut näyttäytyä van-hemman tunnekylmyytenä…

“Osastolla kiinnitetty huomiota vanhemman psyykkisiin voimava- roihin sekä vanhemman tapaan kommunikoida lapsensa kanssa”

…vanhemman käytökseen liittyvänä ennustamattomuutena ja epäjohdon-mukaisuutena…

“Arki lapsen näkökulmasta ennalta-arvaamatonta ja turvatonta”

…sekä vanhemman käytökseen liittyvänä uhkaavuutena ja pelottavuutena.

Lapsiin liitetyissä huolissa tai ongelmissa oli kyse myös vanhempien päih-teidenkäyttöön tai väkivaltaisuuteen liittyvistä huolista tai ongelmista. Päih-teidenkäytön osalta kyse oli voinut olla ongelmasta, joka oli näyttäytynyt asteittain pahenevana ja jatkuvana tai vain ajoittain ongelmallisena. Kyse oli voinut olla myös sellaisesta ongelmasta, jonka lapsen vanhempi oli ajan saatossa onnistunut saamaan hallintaansa.

Väkivalta oli voinut olla psyykkistä tai fyysistä ja kohdistua lapseen itseen-sä tai lapsen toiseen vanhempaan. Vanhempien mahdollisen eron myötä vanhempien toisiinsa tai lapsiin kohdistama fyysinen väkivalta oli päättynyt, mutta psyykkisen väkivallan suhteen näin ei välttämättä ollut tapahtunut, eli erosta huolimatta vanhempien toisiinsa ja lapsiinsa kohdistama psyyk-kinen väkivalta oli voinut jatkua. Lapselle tilanne oli voinut konkretisoitua vanhempien keskinäisenä riitelynä, kyvyttömyytenä sopia lasta koskevista asioista sekä pyrkimyksenä manipuloida lasta toista vanhempaa vastaan.

Pääsääntöisesti lapset olivat eron myötä menettäneet yhteyden etävanhem-paansa. Lapsille vanhempien ero − tai toistuvat erot ja yhteen paluut – olivat voineet tarkoittaa epävakaata ja ennustamatonta arkea, sekä epävakaata ja ennustamatonta yhteydenpidon mahdollisuutta siihen vanhempaan, joka eron myötä muutti pois yhteisestä kodista.

Vanhempien psyykkiset ongelmat, päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat ja väkivaltaisuus olivat voineet olla vaikuttamassa myös siihen, että lasten vanhempien keskinäiset välit saattoivat olla hankalalla tavalla ristiriitaiset ja vanhempien keskinäinen vuorovaikutus saattoi olla hankalaa. Aina van-hemmilla ei ole ollut kykyä tai voimavaroja käsitellä keskinäisiä ristiriitojaan rakentavalla tavalla niin, ettei ristiriitojen käsittely olisi herättänyt lapsessa huolta ja hämmennystä:

“Vanhempien välillä hankalat ristiriidat, joiden käsittely lasta hämmen-tävää ja lapsessa huolta heräthämmen-tävää”

Lapsiin liitetyissä huolissa tai ongelmissa oli lisäksi kyse vanhempien talou-dellisista ongelmista, perheen sosiaalisen eristäytyneisyyden aiheuttamista ongelmista sekä puutteellisesta kyvystä huolehtia lasten arjesta. Perheen sosiaalista eristäytyneisyyttä saattoi selittää lapsen vanhempien traumati-soituminen heidän omassa lapsuudessaan tai nuoruudessaan tai vanhem-pien ujous. Lapselle perheen sosiaalinen eristäytyneisyys oli voinut merkitä esimerkiksi sitä, että lapsella ei ollut mahdollisuutta itsenäistyä ikäisensä lapsen tavoin.

Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrisella osastolla lapsiin liitetyissä huo-lissa tai ongelmissa oli kyse myös lapsiin kohdistuneesta kiusaamisesta, las-ten yksinäisyydestä tai sekä lapsiin kohdistuneesta kiusaamisesta että laslas-ten yksinäisyydestä. Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden lasten kohdalla kiusaa-misen oli voitu todeta jatkuneen kauan, esikoulusta tai ensimmäisestä luo-kasta alkaen. Kiusaamisen oli myös voitu todeta vuosi vuodelta pahentuneen, ja lasten oli voitu todeta olleen kiusattuja myös siinä vaiheessa, kun lapset olivat päätyneet erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriselle osastolle.

Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrisella osastolla ollessaan lapset nos-tivat esiin huolia tai ongelmia, jotka liittyivät erityisesti lasten vanhempiin:

“Lapsi kaipaa ja tarvitsee vanhempaansa”

”Lapsella huoli [vanhemmastaan]”

Edellä todetut lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa lapsiin liitetyt huolet ja ongelmat käyvät tiivistetysti ilmi taulukosta 8.

Taulukko 8. Huolet tai ongelmat lastenpsykiatrisessa