• Ei tuloksia

Kuinka Paraske ja Paavo näkivät toisensa

4. Tunne-elämä kirjeiden kautta tarkasteltuna

4.2 Kuinka Paraske ja Paavo näkivät toisensa

Paraske ja Paavo Ahava olivat avioliittonsa aikana usein erillään toisistaan. He puhuttelivat toisiaan kirjeissään kohteliaasti ja rakkaudellisesti: ” Rakas Waimoni!”, ”Rakas Paavoni”,

”Rakas Mieheni” tai ”Hellästi rakastettu mieheni”. Kirjeet myös yleensä loppuivat samaan sävyyn, kuten Parasken kirjoittaessa miehelleen ”Rakkaudella sinun Parosi”. Rakas-etuliite tuli hyvin usein esille heidän kirjeissään, mikä kertoo avioparin lämpimistä tuntemuksistaan toisiaan kohtaan. Parasken kirjoittaessa ”sinun”, hän tunnustautui Paavon omaksi, rakastavaksi puolisoksi ja kumppaniksi. Tämä tekee allekirjoituksesta merkittävämmän ja Parasken tunteita kuvaavamman kuin pelkästään oma nimi ” Terveiset Paroltas”. Näinkin hän välillä lopetti

102 Kietäväinen-Siren 2015, 23.

103 Kietäväinen-Siren 2015, 15–23.

kirjeensä. Erityyliset allekirjoitukset ja lopputervehdykset kuvaavat Parasken mielialoja ja tuntemuksia siinä hetkessä, kun hän ne kirjoitti.104 Esimerkiksi kerran kirjoittaessaan kirjeen loppuun vain oman nimensä, hän oli suuttunut puolisolleen tämän jälleen siirrettyä suunniteltua kotiinpaluutaan:

”Rakas Paavoni,

lähettämäs kirjen sain eilen kitoksia. Mänipä mieleni ikäväksi kun sinun kotiintulo siirty sitäkin sinnemäksi vai mikä sihen kun minun kohtaloni ei ole sinun mielestäs niin tärkeä kun kirjotit syyskuun alusta tulevan.”105

Paraske toivoi miestänsä kotiin, sillä kotona kaivattiin hänen apuaan. Paraskella riitti kiirettä perheen lasten, kodin ja kauppa-asioiden hoitamisessa. Kelit olivat olleet Kuusamossa huonot ja Paraske kirjoitti epätoivoisena miehelleen ”meijän leivän taisi pakkanen panna”. Tämä tarkoitti pakkasen tuhonneen heidän satoaan. Hän kertoi ehtineensä leikata puolet tästä talteen ennen kuin sää huononi. Satoa oli saatu varastoon liian vähän. Paraske oli tuolloin myös sairaana, minkä johdosta hänen oli vaikea istua. Tilanne kotona oli hankala ja Paavon apu olisi ollut tervetullutta. Paraskesta tuntui ikävälle, kun hän koki jäävänsä tällaisessa tilanteessa ilman puolisonsa apua.106

Harmistuneena tai vihaisena Paraske ei välttämättä halunnut kirjoittaa miehelleen ”rakkaudella Paraske” vaan yksinkertainen allekirjoitus riitti kuvaamaan hänen mielialaansa ja tuntojaan.

Ilmoitus kotiin paluun siirtymisestä oli kovilla olleelle naiselle pettymys. Allekirjoitusten poikkeavuuksien lisäksi Parasken mielialat ja jaksamisensa heijastuivat hänen kirjoittamastaan tekstistään. Jo lyhyiden tervehdysten ja kuulumisten kysymisen ja kertomisen jälkeen hän saattoi todeta Paavolle:” enpä jaksa enä kirjotta.”107

Paraske odotti kovasti Paavoa matkoiltaan kotiin. Hän ikävöi puolisoaan ja valmistautui tämän tulevan ilmoitettuna ajankohtana. Useita kertoja kävi kuitenkin niin, että Paavon Kuusamoon saapuminen siirtyi ilmoitettua edemmäksi. Tämä aiheutti Paraskelle runsaasti mielipahaa. Hän

104 Kirje Paraskelta Paavolle H 18p; Päiväämätön kirje Paraskelta Paavolle; Kirje Paraskelta Paavolle elokuu 1p, Kirje Paraskelta Paavolle Kuusamo 8p, 22:4; Kirje Paavolta Paraskelle 1906, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

105 Kirje Paraskelta Paavolle Kuusamo 8p, 22:4,Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

106 Kirje Paraskelta Paavolle Kuusamo 8p, 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

107 Kirje Paraskelta Paavolle Kuusamo 20.12; Kirje Paraskelta Paavolle Kuusamo 8p, 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

koki, ettei hän tai hänen hyvinvointinsa ollut puolisolleen tärkeää, vaan että kotiintulo sai odottaa kunnes liike- ja yhdistystoiminnat olivat hoidettuna. Tähän hän joutui vuosien varrella tottumaan.108

”Kittos kirjestäs, tämänkin ajan on ollut tas ikävä kun alko kotin tulos siirtyä tuota tuonnemmaksi, tietysti sinulle on hommia vaikkapa koko vuoteksi jos et tahtone tulla kotin nyt ole niin ikävälle mielelle.”109

Paavo näki Parasken naisena ja vaimona, joka odotti häntä. Vaimon tuli ymmärtää hänen matkusteluaan. Hän saapuisi kotiin, kun se olisi hänen itsensä ja liike- ja yhdistystoimien kannalta sopivaa:

”R. W!

Täällä olemme nyt asioita selvitelleet ja huomenna matkustan vielä Pietariin, jossa viivyn pari päivää. Pietarista menen Waasaan ja sitten Ouluun, niin että vasta ensi viikon lopulla saavun kotiin. Tervehdin teitä kaikkia.

Rakkaudella Paavosi”110

Paavo kirjoitti aktiivisesti vaimolleen. Myös hän käytti usein kirjeissään rakas-etuliitettä puhutellessaan puolisoaan. Allekirjoituksellaan hän osoitti tuntemuksiaan, rakkauttaan ja uskollisuuttaan vaimoaan kohtaan. Paavon kotiinpaluun lisäksi Paraske odotti häneltä saapuvia kirjeitä. Niiden kautta hän saattoi tietää, missä Paavo oli ja kuinka hän voi. Jos Paavosta ei hetkeen kuulunut, vaimon huoli miehensä hyvinvoinnista tästä kasvoi:

”Rakas Paavoni

pirrän mutaman rivin sitä ilosta kun kulin että olet vielä elävien joukossa kun olen 7 vikko suren surun ja murtunen mielialan vallassa ollut lasten kansa ja uusia ikäviä tietoja saanut kulta vaikkapa nyt on nuorelle ihmiselle surua ja ikävä mutta ei niin raskasta kun minulle kun en ole yhtä kirjettä sanut sinulta.”111

108 Päiväämätön kirje Paraskelta Paavolle; Kirje Paraskelta Paavolle Kuusamo 8p, 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

109 Päiväämätön kirje Paraskelta Paavolle, 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

110 Kirje Paavolta Paraskelle 27.10.1916, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

111 Kirje Paraskelta Paavolle 6.5, 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

Tämä kirje sijoittuu tutkimuksen aikarajauksen jälkeiseen aikaan, Suomen sisällissodan112 keväälle. Vaikka se sijoittuu kevääseen 1918, se on merkittävä ja huomionarvoinen osoittamaan Parasken syvää tunnetta aviopuolisoaan kohtaan. Hän välitti puolisostaan.

Tietämättömyys Paavon olinpaikasta vaikutti hänen mielialaansa sekä tuotti huolta ja surua niin Paraskelle kuin perheen lapsille. Posti ei aina kulkenut toivotulla tavalla ja Paavo tiedustelikin vaimoltaan kirjeessään ” Lienettekö kirjeitä ja kortteja saaneet, joita matkalta lähetin useampiakin.”113. Ehkä hänen lähettämänsä posti saapui ajallaan perille, mutta Paraske ei ehtinyt hänelle heti vastaamaan. Paavo kuitenkin halusi painottaa lähettäneensä useamman kirjeen matkaltaan.114

Paavo toivoi vaimonsa ymmärtävän matkojensa tarpeellisuuden ja luotti hänen taitoihinsa pitää yllä kotia ja kauppoja. Hän kuitenkin halusi myös neuvoa vaimoaan kaupan suhteen, kuten

”Tupakkateosten hinnat ovat kohonneet paljon. Älkää myykö entisillä hinnoilla.”115 Luultavasti hän tarkoitti neuvoillaan vain hyvää. Hän ei halunnut kaupan tuotteita myytävän alihintaan, minkä Paraskekin varmasti osasi taitavana kauppiaana huomioida. Hän halusi muistuttaa vaimoaan tehtävistä, kuten ” Muistappa nyt postiin kuljettaa ne kaikki kuusi sisäänkirjoitettavan kirjettä ja varsinkin se iso Plantingille Waasaan”116 Kirjeet olivat keino sanoa sen, minkä olisi luontevasti sanonut myös kasvotusten. Neuvojen ja muistutusten lisäksi Paavo myös painosti vaimoaan, kuten silloin, kun hän halusi vaimonsa oppivan kirjoittamaan:

”Kirjoitapa joko sinä alat kirjalle opastua ja konsa mulle itse kirjoitat sillä mie en ennen tule sielä käymään kuin sinä itse kirjotat kirjasen.”117 Tämän tyylisiin kirjeisiin pohjautuen Paavo halusi miehenä olla perheensä pää ja sanoa vaimolleen, kuinka asiat tuli hoitaa. Heidän lapsensa silmin Paraske kuitenkin oli perheen pää.118

Muuten Paraske ja Paavo Ahavan välinen suhde vaikuttaa olleen suhteellisen tasa-arvoinen, kuten vienankarjalaiset avioliitot yleensä olivat. Tässä suhteessa he eivät poikenneet muista yhteisönsä aviopareista. Paraske näki Paavon aviopuolisonaan ja kumppaninaan, jolle pystyi kirjoittamaan kaikista arkipäiväisistä asioista. Hän halusi jakaa Paavolle tietoja ja omia

112 Suomen sisällissota 27.1–15.5.1918.

113 Kirje Paavolta Paraskelle 16.7.1916, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

114 Kirje Paraskelta Paavolle 6.5, 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

115 Kortti Paavolta Paraskelle 19.10.1916, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

116 Kirje Paavolta Paraskelle 26.4.1915, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

117 Kirje Paavolta Paraskelle 3.7.1896, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

118 Tutkijan muistiinpanot keskustelusta Paavo Ahava nuoremman kanssa 11/2015.

tuntemuksiaan muun muassa hänen ja lasten terveydentilasta. Sen lisäksi, että terveydentilan läpikäyminen kuului yleisesti venäläiseen kirjeenvaihtoon, Paraske halusi selkeästi tuoda miehensä tietoon oman vointinsa, jossa hän pyöritti perheen jokapäiväistä arkea. Esimerkiksi kun hänellä oli hammassärkyä, jonka johdosta hän menetti yöunensa, hän halusi kertoa siitä kirjeessään puolisolleen.119

Kun Ahavien kirjeenvaihto koski jokapäiväistä elämää Kuusamossa ja Paavon matkustelua, niihin luonnollisesti sisältyi myös aviopuolisoiden toisilleen aiheuttaman mielipahan käsittelyä. Molemmat saattoivat ilmaista omia tuntemuksiaan ja mielipahaansa. Paavo kirjoitti vaimolleen huhtikuussa 1914:

”Enpä koskaan ennen ole matkalle lähtenyt niin ikävällä mielellä kuin nyt. Kovin painui mieleni apeaksi kun et voinut tulla kaimuamaankaan. Ja sitten vielä kaiken muun lisäksi mitä pahaa minä olisin sinulle tehnyt että itkeä sinun täytyi juuri lähtiessäni matkalle ja sillä lailla saattaa minua surulliseksi. [--] Kyllähän minulla niin kuin sinullakin on työtä ja hommaa kylliksi niin että ei tarpeettomasti kannata aikaansa ja ikäänsä kuluttaa itkeskellessä täytenä ihmisenä.120

Paavo oli lähtenyt Karjalaan ja pyytänyt mukaansa myös Paraskea. Hän olisi mielellään ottanut vaimonsa matkalleen mukaan. Paraske ei kuitenkaan halunnut lähteä matkaan ilmeisesti

”kyytimiehen” takia. Paavo sanoi vaimonsa murheita turhanpäiväiseksi, sillä matka oli tehtävä kyytimiehestä huolimatta. Hän kuitenkin myös lohdutti vaimoaan kirjoittaen:

”Kaikki menee oikein hyvin kunhan vain kotiasiat hoidatte ja huolehditte poissa ollessani. Terveinä ja kauniina palaamme matkalta viikon päästä saat olla varma ja silloin puhutaan suullisesti paljon asioista. Ole siihen asti huoletta ja murehetta ja voi hyvin ja katso talon perään.”121

Parasken huolehtiminen kyytimiehestä, josta hän ei pitänyt, osoitti myös hänen tuntemuksiaan ja huoltaan aviopuolisoaan kohtaan. Hän ei halunnut Paavolle sattuvan mitään. Asiaa käytiin

119 Kirje Paraskelta Paavolle 10p; Kirje Paraskelta ja Nikeltä Paavolle 8.1; 22:4, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA; Pöllä 2001, 428.

120 Kirje Paavolta Paraskelle 22.4.1914, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

121 Kirje Paavolta Paraskelle 22.4.1914, 26:1, Paavo Ahavan yksityisarkisto, KA.

oletettavasti läpi, kun Paavo palasi matkaltaan kotiin. Sillä välin Paraske hoiti kodin asiat, otti muun muassa vastaan nuohoojan ja valvoi tämän puhdistavan talouteen kuuluvat kaikki savupiiput.122