Kreikan kouluopetus

Ruotsin kouluissa kreikkaa alettiin opettaa varsinaisesti vasta piispa Laurentius Petrin työstämän koulujärjestyksen (1571) jälkeen.³⁸⁵ Sitä ennen pidettiin kiinni Melanchthonin (ja Comeniuksen) pedagogisesta periaatteesta, että koululaisten ainoana kielenä alkeistasolla oli latina. Turun koulu oli ehkä kreikan opetuksen suhteen edelläkävijä koko Ruotsin valtakunnassa Härkäpään toisen rehtorikauden lopussa (1566–68). Rehtorin erottamisessa ei sinänsä ollut kyse kreikan vastustamisesta oppiaineena, vaan koulujärjestyksen pedagogisesta periaatteesta. Erään Simon Johanniksen tiedetään ostaneen vuonna 1566 (eli kreikan opetuksen aloitusvuonna) kreikan kieliopin, joka oli Johannes Metzlerin laatima. Kielioppi-kirjaan oli lisäksi sidottu Melanchthonin kreikan kieliopin defekti kappale ja jopa Hesiodos-editio (Basel 1553).³⁸⁶ Turkulaisella oli siten mahdollisuus opiskella Hesiodosta alkukielellä jo 1560-luvulla.

382Kouri 1984, 214–216. Ks. myös Kajanto 2000, 71

383Kouri 1984, 149, jossa teksti (1.964–965) ja Sorolaisen käyttämä lähde: Jenan superintendentti Martin Mirus.

Mirus siteeraa postillassaan (1602) alkutekstiä: " [---] wie Homerus von seinem Könige Agamemnone redet:

paËra m¢n éllå mãla lig°vw." Näin ei Agenor Iliaassa (3.214) sano kuitenkaan Agamemnonista, vaan Menelaoksesta.

384Postilla 1.960, ks. Kouri 1984, 210.

385Reformaatio lakkautti luostarikoulut, mutta käynnisti samalla kansanvalistuksen ja koululaitoksen systematisoinnin. Ruotsin valtakunnassa annettiin seitsemän koulujärjestykstä vuosina 1571–1807. Lisäksi Suomea varten laadittiin omia koulujärjestyksiä ja ohjeistoja. Koulujärjestyksiä nimenomaan klassisten kielten kannalta ovat esitelleet Lagus 1890, passim, Heikel 1894, 21–31 ja Hanho 1947, passim; latinan osalta Merisalo 1994, 53–59 ja Kajanto 2000, 59–75. Ks. erityisesti Hanho 1947, 293–300 (kirjoitus-ja puheharjoitukset), 271–

272, 285–287 (kreikan oppikirjat).

386Nuorteva 1997, 203. Niteen osti vuonna 1575 Johannes Jussoila ennen lähtöään Tukholman kuninkaalliseen kymnaasiin.

Vaikka Laurentius Petrin koulujärjestys noudatti sekin Melanchthonin ohjeistoa, se määräsi kreikan opiskelun tapahtuvaksi yksityisten ohjaajien (praeceptores) opastuksella.³⁸⁷ 1580-luvulla ainakin Gävlen, Kalmarin, Linköpingin, Nyköpingin ja Tukholman triviaalikouluissa opetettiin kreikkaa.³⁸⁸ Martin Crusius totesi Germanograecian (1585) omisteessa kreikan kielen saavuttaneen jo kaukaisen Pohjolankin.³⁸⁹ Tietoja Ruotsin valtakunnan kreikanopetuksesta Crusius oli saanut ruotsalaiselta oppilaaltaan Petrus Jonaelta, jolle hän oli kirjoittanut vuonna 1582 kreikankielisen jäähyväistervehdyksen (propempticon).

Crusius painatti runon myös Germanograeciaan (1585) ja liitti runon kommentaariksi Petrus Jonaen selostuksen Ruotsin kouluoloista. Petrus Jonaen kertoman mukaan rehtori Christianus Agricolan aikana Turun koulussa oli noin 70 tai jopa 700 (po. 100?) oppilasta ja myös kreikka kuului opetusohjelmaan.³⁹⁰ Tämä Mikael Agricolan poika oli rehtorina vuosina 1578–82.

Moni suomalainen opiskeli ennen ulkomaisia yliopisto-opintojaan Tukholman kuninkaallisessa kymnaasissa, joka oli perustettu 1576.³⁹¹ Juhana III:n avustuksella kymnaasin kirjapaino hankki Ruotsin ensimmäisen kreikkalaisen kirjaimiston. Kymnaasin kreikan opettaja, Greifswaldissa ja Wittenbergissä opiskellut Jacobus Erici julkaisi Ruotsin ensimmäiset kreikankieliset kirjat: Isokrateen nimiin pannun pareneettinen kirjoitelman Demonikokselle (1584)³⁹² ja kreikankielisen katekismuksen CathxÆsiw [!] xristiãnvn

•llhn¤kvn (1584).³⁹³ Oktavokokoinen katekismus sisälsi dekalogin, uskontunnustuksia, rukouksia sekä valittuja kohtia Uudesta testamentista. Se on siten osin Lutherin Vähän katekismuksen kreikankielinen käännös, jonka esikuvina ovat toimineet Saksassa 1500-luvulla tehdyt katekeettisen kirjallisuuden kreikannokset. Jacobus Erici lisäsi katekismukseensa kielioppiosan, joka on lähinnä äänneoppia. Kuninkaallisessa kymnaasissa käytettiin 1500-luvun puolivälissä painettua Donatuksen pohjalta tehtyä kreikan kielioppia (Donatus Graecus).³⁹⁴

Ensimmäinen ruotsalainen kreikan sanakirja ilmestyi 1587 Tukholmassa. Olaus Petri Helsingiuksen Synonymorum libellus on pääosin kolmikielinen (ruotsi–latina–kreikka), vaikka kaikkien sanojen kohdalla ei olekaan kreikkalaista vastinetta.³⁹⁵ Vain harvoin

387Hanho 1947, 14–15. Lagus 1890, 11. Koulujärjestyksen periaate pohjautui Melanchthonin v. 1528 muotoilemaan Saksin koulujen koulujärjestykseen

388Lagus 1890, 14.

389Ludwig 1998b, 134 ja 145–46.

390Ludwig 1998b, 139–141, jossa runo painettuna.

391Nuorteva 1997, 199–207. Gymnasium regium lakkasi toimimasta jo 1590-luvulla.

392Demonikokselle-kirjoitelmaa ei pidetä enää Isokrateen teoksena. Myöhäisantiikin ja Bysantin auktorit (Foibammon, Stobaios) viittasivat siihen ahkerasti. Ks. esim. Brémond 1928, 109–113 sekä Harlfinger et al.

1989, 215 (Peter Rosumek) ja 293–294 (Giuseppe De Gregorio).

393Collijn 1921, 118. Collijn 1932–33, 24–25. Teoksesta on säilynyt vain alkulehdet. Jacobus Ericin julkaisema Aisopos (1583) oli vain latinaksi. Collijn 1932–33, 10–11.

394Collijn 1921, 119–121. Collijn 1932–33, 22–24. Collijn arvelee Jacobus Ericin ottaneen mallia Melanchthonin teoksesta Institutio puerilis literarum Graecarum. Donatus Graecus oli painettu Frankfurtissa 1500-luvun puolivälissä.

395Collijn 1921, 122. Collijn 1932–33, 51–53. Helsingius mainitsee dedikaatiossaan (A2v) esikuvakseen Johannes Serranuksen sanakirjan (Nürnberg 1567). Sen esikuva oli puolestaan eräs Hollannissa v. 1546 painettu

Helsingius antaa esimerkkilauseita. Kuitenkin döö-sanan yhteydessä on mainittu jopa auktori:

katalÊein tÚn b¤on apud Platonem ('vapautua elämästä Platonin mukaan'). Teoksen lopussa on Pythagoraan nimiin pannut Kultaiset lauseet.

Kreikan opetusta triviaalikouluissa vahvistettiin 1595 Upsalan kirkolliskokouksessa.

Vaadittiin kreikan ottamista yleisesti oppiaineeksi ja pyrittiin yhdenmukaistamaan opetusta.

Kieliopeista suositeltiin Clenardusta ja tekstiksi Galatalaiskirjettä.³⁹⁶ Turun koulun rehtorina oli vuosina 1595–1609 Wittenbergissä opiskellut Marcus Helsingius, joka laati vuonna 1596 analyysin Paavalin kirjeestä Titukselle todeten, että teologien on sallittua siteerata myös pakanallisia auktoreita.³⁹⁷ 1590-luvulla Turun koulussa opettanut Johannes Mentz omisti Scapulan Baselissa painetun foliokokoisen sanakirjan (1594). Omaiset lahjoittivat sen Mentzin kuolinpesästä koulun kirjastolle 1606. Samana vuonna koulun apuopettaja Gabriel Melartopaeus lahjoitti koululle Gregorios Nazianzoslaisen teokset (1571).³⁹⁸

Vuoden 1611 koulujärjestys sai vaikutteita Johannes Rudbeckiuksen yksityiskollegiosta, jossa klassisilla auktoreilla oli huomattava sija.³⁹⁹ Vaikka tämänkin koulujärjestyksen tarkoituksena oli vankentaa pappiskoulutuksen perusteita, piti triviaalikoulujen opetusohjelmaan kuulua nyt myös profaaneja auktoreita. Vähintään kaksivuotisissa, mutta neliluokkaisissa maalaiskouluissa (scholae provinciales) luettiin koulujärjestyksen mukaan kolmannella luokalla Lutherin katekismuksen kreikannosta, mahdollisesti juuri Jacobus Ericin CathxÆsiw-teosta. Neljännellä luokalla opiskeltiin kielioppia Clenarduksen pohjalta, luettiin Hesiodoksen Töitten ja päivien alkuosaa ja vaihtoehtoisesti seuraavia teoksia: Isokrateen Nikokleelle, pseudo-Isokrateen Demonikokselle, jokin Demostheneen olyntholais- tai filippolaispuhe tai Plutarkhoksen epäperäinen teos Lastenkasvatuksesta. Lisäksi luettiin Uutta testamenttia. Myös kuusiluokkaisissa kaupunkikouluissa (scholae cathedrales) kreikka tuli opetusohjelmaan alustavasti kolmannella, mutta varsinaisesti vasta neljännellä luokalla, jota kutsuttiin sen mukaan kreikkaluokaksi (classis Graeca). Clenarduksen kieliopin lisäksi luettiin Nikokleelle ja Demonikokselle sekä kahta Demostheneen olynthoslais- tai filippolaispuhetta sekä Uutta testamenttia. Valinnaisiin teoksiin kuuluivat Hesiodoksen Työt ja päivät, jokin Euripideen tragedia tai valittuja kohtia Homerokselta. Lisäksi oli käännösharjoituksia kreikasta latinaan ja jopa latinasta kreikkaan, sekä kirjoitusharjoituksina lyhyitä kreikankielisiä kirjeitä.

Koulupojat säilyttivät myös viikonlopun yli tuntuman kreikkaan: Neljäs- ja viidesluokkalaiset

teos. Collijn 1932–33, 52. Helsingiuksen sanakirjan alussa on lainaukset Erasmukselta ja Quintilianukselta. Ne käsittelevät synonyymien käyttöä. Helsingius oli Skaran kymnaasin teologian lehtori. Fant 1775–86 I, 28–30.

396Hanho 1947, 21–23. Vuoden 1604 Upsalan yliopistoa koskevassa mietinnössä opiskelijan oli osattava kreikkaa jo ennen kuin he tulevat yliopistoon. Lagus 1890, 16.

397Helsingius tarkoittaa Paavalin kirjeen viittauksia antiikin auktoreihin ("Epimenides", Aratos ja Menandros).

Tengström 1814–21, 31; Heikel 1894, 25–26.

398Vallinkoski 1948, 92–93.

399Collegium Rudbeckianum toimi vain kolme vuotta (1610–1613). Ensimmäisenä lukuvuonna luettiin kreikan kielioppia, osia Uudesta testamentista ja Euripideen satyyrinäytelmästä Kyklooppi. Toisena vuonna jatkettiin Euripidestä, luettiin Ksenofonin Kyyroksen kasvatuksen 1. kirjaa ja Demostheneen 1. olyntholaispuhetta.

Rudbeckius ohjasi säännöllisesti kreikan kirjoitusharjoituksia, ja hänen kerrotaan toisinaan myös keskustelleen oppilaittensa kanssa kreikaksi. Palm 1976, 35. Lagus 1890, 18–19.

käänsivät lauantaina sunnuntain evankeliumin kreikasta latinaan. Sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen teksti kerrattiin latinaksi ja kreikaksi.⁴⁰⁰

Päteviä kreikanopettajia ei kuitenkaan ollut niin paljon, että kaikki koulut olisivat yltäneet näin idealistisiin tavoitteisiin. Kuningas ei myöskään antanut koulujärjestykselle siunaustaan.⁴⁰¹ Vuoden 1611 koulujärjestys ei siten ehkä missään ollut kokonaisuudessaan voimassa, mutta sinänsä se kertoo, mitä auktoreita pidettiin pedagogisesti soveliaina.

Merkillepantavaa on kirjoitusharjoitusten osuus. Turun koulun opetusohjelmasta ei ole tietoja tämän koulujärjestyksen voimassaolon ajalta.⁴⁰²

Ruotsissa ensimmäiset varsinaiset kymnaasit perustettiin 1620-luvulla.⁴⁰³ Kymnaasia eli "lukiota" käytiin triviaalikoulun jälkeen ennen yliopisto-opintoja. Se ei kuitenkaan ollut pakollinen yliopistoa edeltävä oppilaitos. Vanhimmat ja maineikkaimmat kymnaasit olivat Västeråsin ja Strängnäsin; edellisen oli perustanut Johannes Rudbeckius ja jälkimmäisen Laurentius Paulinus Gothus.⁴⁰⁴ Suomessa oli Ruotsin vallan aikana 8–10 triviaalikoulua, mutta kymnaaseja kerrallaan vain yksi. Turun kymnaasi (1630) ehti toimia kymmenen vuotta ennen sen muuttamista yliopistoksi, jolloin Viipurin koulusta tehtiin kymnaasi (1641). Kun Uudenkaupungin rauhassa Viipuri siirtyi venäläisille, ylennettiin vuorostaan Porvoon koulu kymnaasiksi vuonna 1724. Se oli korkeatasoinen oppilaitos ja käytännössä eräänlainen hiippakuntayliopisto.⁴⁰⁵

Kun Turun katedraalikoulu muuttui kymnaasiksi (1630) se sai oman – luultavasti Isaacus Rothoviuksen muotoileman – koulujärjestyksen nimeltä Methodus didactica in Collegio Aboënsi. Kreikan suhteen se poikkesi vuoden 1611 valtakunnallisen koulujärjestyksen hengestä. Turun kymnaasissa opetettiin sen mukaan vain Uuden testamentin kreikkaa. Theologus superior selitti vuoden verran Paavalin kirjeitä, joita oppilaiden oli analysoitava kieliopillisesti. Theologus inferior opetti aina lauantaisin ja pyhien aattona kreikkaa.⁴⁰⁶ Viimeksi mainittu tarkoitti todennäköisesti juuri sunnuntain evankeliumitekstin lukemista kreikaksi ja sen kääntämistä kreikasta latinaan – kuten valtakunnallisessa koulujärjestyksessä annetaan ohjeeksi. Turun kymnaasin käyneiden kreikantaito poikkesi tämän koulujärjestyksen vuoksi siten vaikkapa Strängnäsin kymnaasin käyneistä.

400Hanho 1947, 24–27, 215–218. Hultin 1920, 6–7. Lagus 1890, 21. Vuoden 1611 koulujärjestyksessä oli ohjeistoa latinan kirjoitusharjoitusten suhteen. Harjoiteltiin kirjeen, historiallisen kertomuksen (historiale) tai lyhyen tarinan muotoon (fabulosum) laadittuja tekstejä. Hanho 1947, 215. Lagus 1890, 12.

401Hanho 1947, 23–26. Västeråsin koulussa noudatettiin tarkimmin vuoden 1611 koulujärjestystä. Siellä oli myös kreikan kirjoitusharjoituksia. Lagus 1890, 27–28.

402Hanho 1947, 30 n1. Lundstedt 1875, 24–25.

403Hultin 1920, 4. Kymnaasit muistuttivat institutionaaliselta rakenteeltaan ajan yliopistoja. Hultin 1920, 63–64.

Nyberg 1991, 21.

404Nyberg 1991, 14. Lundstedt 1875, 19–23.

405Kymnaasin perustamisesta, Nyberg 1991, 16–17 ja Hultin 1920, 42–48.

406Hanho 1947, 218–219. Lagus 1890, 29. Ks. myös Lagus 1890, 42, jossa taulukko vuosien 1611, 1626 (Strängnäs), 1630 (Turku), 1628 (Västerås) ja 1649 koulujärjestysten mukaisesta kreikanopetuksesta.

Valtaneuvos Johan Skytten säätyläislapsille tarkoitettu oppilaitos Collegium illustre (tai Skyttianum) Tukholmassa oli toiminnassa vain muutaman vuoden (1625–30).

Oppilaitoksen oman koulujärjestyksen mukaan pojat aloittivat kreikan opinnot kahdeksanvuotiaina ja lukivat Clenarduksen kielioppia, Posseliuksen keskusteluopasta, Lubinuksen sentenssikokoelmaa, Aisopoksen faabeleita, kristillisiä peruskappaleita, sunnuntaievankeliumeja kreikaksi ja latinaksi, Kreikan seitsemän viisaan mietelmät, pseudo-Plutarkhoksen Lastenkasvatuksesta ja Iliaan ensimmäistä laulua.⁴⁰⁷ Tämä ohjeisto sisältää 1600-luvun yleisimmät kreikanopetuksessa käytetyt tekstit – samoja käytettiin sittemmin Turun akatemiassakin.

Teologian professori Laurentius Stigzeliuksen muotoileman vuoden 1649 koulujärjestyksen eli ns. Kristiinan koululain voimaantuloaikana Turun kymnaasi oli muutettu yliopistoksi ja Suomen ainoana lukiota vastaavana kouluna oli Viipurin kymnaasi (1641–1711). Koululain tavoitteena oli erottaa koulut liiallisesta kirkon ohjauksesta painottamalla yleisissivistäviä ja luonnontieteellisiä oppiaineita.Se sai vaikutteita myös comeniuslaisesta pedagogiikasta. Kreikan suhteen uusi koulujärjestys oli vuoden 1611 koulujärjestystä huonompi: tuntimäärä oli pienentynyt (latinan kasvanut) ja Uuden testamentin kreikan osuus jonkin verran suurentunut. Clenarduksen kielioppia opiskeltiin nyt G.J. Vossiuksen uudistaman painoksen (1642) mukaan. Hesiodos oli jäänyt pois, mutta tilalla olivat Aisopoksen faabelit ja Ksenofonin Kyyroksen kasvatus. Opetusohjelmassa olivat edelleen mukana epäperäiset Demonikokselle ja Lastenkasvatuksesta. Kristiinan koulujärjestyksessä mainittiin erikseen kuitenkin myös kreikan kirjoitusharjoitukset. Niissä piti jäljitellä parhaita kreikkalaisia auktoreita.⁴⁰⁸

Vuoden 1649 koulujärjestykseen ei oltu kirkon piirissä tyytyväisiä, koska sitä pidettiin liian humanistisena. Gezelius vanhempi julkaisi vuonna 1669 pappien koulutusta varten ohjeiston (Examen ordinandorum), jossa kreikan osalta vaadittiin vain "keskitasoa". Se tarkoitti perehtymistä Uuteen testamenttiin tai perikooppeihin. Gezelius määräsi perustamalleen Hämeenlinnan koululle vuonna 1670 kreikan osalta vain kieliopin ja Aisopoksen faabeleiden lukemista. Hän oli juuri edellisenä vuonna julkaissut omassa kirjapainossaan Aisopoksen kreikka–latina-edition in usum scholarum trivialium.

Hämeenlinnassa piti lukea myös kristillisiä opinkappaleita (Capita sacrosanctae fidei), joita sisältyi puolestaan Gezeliuksen kreikan kieliopin liitteeseen. Vuonna 1683 ilmestyi Gezeliuksen koulujärjestysehdotus Methodus informandi, jossa hän comeniuslaisesti painotti harjoitusten merkitystä kouluopetuksessa. Triviaalikouluissa kreikka oli Gezeliuksen mukaan aloitettava neljännellä luokalla (classis syntactica et prosodica), jolloin piti opiskella paradigmoja, kristinuskon opinkappaleita sekä evankeliumeja. Viidennellä luokalla (classis rhetorica et logica) piti lukea kielioppia ja osia Uudesta testamentista; lisäksi oli

407Kolmetoistavuotiaina pojat tutustuivat myös kreikan murteisiin, johonkin Demostheneen puheeseen ja Aristofaneen komediaan. Lundstedt 1875, 26–30. Lagus 1890, 29.

408Hanho 1947, 37–43, 220-225. Merisalo 1994, 54–55. Hultin 1920, 7–8. Laasonen 1977, 345–349. Lagus 1890, 40–43.

kirjoitusharjoituksia (exercitia Graeca). Loma-ajan luettavaksi Gezelius suositteli Aisopoksen faabeleita kreikaksi.⁴⁰⁹ Gezeliuksen ehdotus oli monissa Suomen kouluissa käytössä seuraavaan koulujärjestykseen saakka. Muu kuin Uuden testamentin kreikka jäi siten vapaahetkien huviksi, mutta toisaalta sille saattoi olla käyttöä kirjoitusharjoituksissa.

Viipurin kymnaasiin oli saatu Graecae linguae lector Kristiinan koulujärjestystä edeltävänä vuonna. Ensimmäinen viranhaltija Johannes Rachlitius opetti kreikkaa, matematiikkaa ja musiikkia. Viipurin kymnaasi sai vuonna 1654 oman koulujärjestyksen, joka kuitenkin pääosin noudatti Kristiinan koulujärjestystä.⁴¹⁰ Ilmeisesti Viipurissa tavoitteet kreikan suhteen olivat Turun kymnaasia korkeammalla. Latinan ja kreikan lehtoreilla oli mahdollisuus saada myös apulaiset, jotka korjasivat kirjoitusharjoituksia.⁴¹¹ Kuten yliopistoissa, myös kymnaaseissa oli väittely- ja puheharjoituksia, disputaatiota ja deklamaatioita. Retoriikan ja runouden lehtorit valmistivat kymnaasin juhliin latinan- ja ruotsinkielisiä puheita ja runoja, ylioppilaat koulunäytelmiä. Strängnäsin ja Västeråsin kymnaaseista on säilynyt kreikankielisiä oraatioita ja dissertaatioita.⁴¹² Sen sijaan yhtäkään kreikankielistä runoa tai puhetta ei ole Ruotsin vallan ajan suomalaisista kymnaaseista tiedossa.⁴¹³

Vuoden 1693 koulujärjestys eli ns. Kaarle XI:n koulujärjestys kiinnitti huomiota nimenomaan tietojen soveltamiseen.⁴¹⁴ Kreikka aloitettiin tuolloin jo viisiluokkaisen triviaalikoulun neljännellä luokalla. Oppikirjoina oli Gezeliuksen kielioppi ja "Nemesioksen ja muiden kreikankielisiä sentenssejä". Jälkimmäinen tarkoitti Skaran piispan Haquin Spegelin vuonna 1685 Skaran kymnaasin tarpeisiin toimittamaa teosta L°jeiw =hta¤, joka sisälsi viisi sadan mietelmän kokonaisuutta.⁴¹⁵ Ensimmäiset sata ovat 400-luvulla eläneen Emesan piispa Nemesioksen. Seuraavana ryhmänä on valikoima lauseita Thukydideeltä ja Isokrateelta. Kolmantena ryhmänä on muilta, nimeämättömiltä auktoreilta valikoitu kokonaisuus. Siihen kuuluu mietelmiä ainakin pseudo-Fokylideeltä. Neljäntenä ryhmänä on Clemens Aleksandrialaisen ja viidentenä Demofiloksen mietelmiä.⁴¹⁶ Teos sisälsi yhteensä siis 500 sentenssiä.Viidennellä luokalla jatkettiin kielioppiin, etenkin lauseoppiin, syventymistä, luettiin Uutta testamenttia ja mietelmiä. Kymnaaseissa luettiin puolestaan

409Hanho 1947, 43. Laasonen 1977, 349–362, erityisesti 357–359. Lagus 1890, 54–55.

410Hultin 1920, 12. Viipurissa opiskeltiin 132 tuntia klassisia kieliä: 75 tuntia latinaa, 21 tuntia kreikkaa.

411Hultin 1920, 17.

412Ks. tuonnempana, s. 375 ja 396.

413Viipurin kymnaasilla oli oma kirjapaino, sen julkaisemista epideiktisistä runoista, ks. Hultin 1920, 31–33 ja Hanho 1947, 211. Viipurin piispoina ja siten kymnaasin eforuksina oli humanistikreikkaa kirjoittaneita oppineita: Nicolaus Nycopensis 1658–1664, Abraham Thauvonius 1672–1679, Petrus Laurbecchius 1696–1705 ja David Lund 1705–1711. Porvoon kymnaasissa ei ollut koko Ruotsin vallan aikana kirjapainoa, vaikka sen perustamiseen pyydettiinkin lupa. Hultin 1920, 27–28 ja 227–228.

414Hanho 1947, 45–46, 227, 272. Lagus 1890, 66–67, Hultin 1920, 33–34.

415Spegel 1685. Teos sisältää kaksi nimiösivua. Collijn 1942–44, 849 ja 639. Fant 1778–1786 II, 86–87.

Teoksesta otettiin uusintapainos 1718. Lagus 1890, 67 mainitsee v. 1642 Upsalassa ilmestyneen Nemesios-painoksen, jota Collijn ei tunne. Laguksen teoksessa on muutamia kreikan oppikirjoja koskevia virheitä, jotka ovat periytyneet esim. Hanhon 1947 teokseen.

416Spegel 1685. 100-luvulla eläneen Demofiloksen (Damofilos) nimiin on viety kaksi mietelmäkokoelmaa:

toisessa on 58, toisessa 45 mietelmää. RE 4 (1901) (O. Rossbach) ja RE 5 (1905) (E. Wellmann).

vuoden 1649 järjestyksen mukaisesti Demonikokselle ja Lastenkasvatuksesta, mutta myös Cato vanhemman nimiin pantuja mietelmiä Maksimos Planudeen kreikankielisinä käännöksinä.Viimeksimainitun vaihtoehtona oli "muita sentenssejä". Profaanien auktorien osuus suhteessa raamattukreikkaan näytti siten kaventuvan: tekstien sijasta tyydyttiin sentensseihin. Kymnaasin kreikan lehtorin oli kuitenkin pidettävä edelleen kirjoitusharjoituksia, viikottaisia käännöstehtäviä.⁴¹⁷

Piispa Johannes Gezelius nuorempi totesi vuonna 1701, että yliopistoon tulevista pelkästään triviaalikoulun käyneiden kreikan taito oli puutteellinen, mikä kävi ilmi ylioppilaskuulustelussa.⁴¹⁸ Hämeenlinnan triviaalikoulun tutkintovaatimusprotokollassa vuodelta 1710 kreikan kuulustelu vaikuttaa kuitenkin aika vaativalta: alemmassa asteessa vaadittiin loppukokeena toisen paastosunnuntain evankeliumitekstin resoluutio, kieliopin sääntöjä, erityisesti aksentuaatiota ja edistyneemmiltä myös Jaakobin kirjeen viimeisen luvun tyylin selostamista. Lisäksi opettaja saneli tekstin, jota oppilaiden piti osata välittömästi kääntää – toisten latinaksi, toisten kreikaksi.⁴¹⁹

Vuotta ennen kuin Porvoon kymnaasi aloitti varsinaisesti toimintansa, julkaistiin uusi koulujärjestys, joka oli voimassa lähemmäs sata vuotta (1724–1807). Sen mukaan triviaalikouluissa ei luettu lainkaan profaaneja auktoreita, kymnaaseissa sen sijaan melko runsaasti. Kreikka aloitettiin neliluokkaisen triviaalikoulun kolmannella luokalla, jolloin luettiin Gezeliuksen kielioppia, Matteuksen evankeliumia ja lukuvuoden lopussa perikooppeja kreikaksi. Lisäksi oli tyyliharjoituksia ja prosodian opetusta. Näitä jatkettiin neljännellä luokalla, jossa apuna oli myös Pasorin sanakirja. Kymnaaseissa Graecae linguae lector opetti ensimmäiselle ja toiselle luokan Uutta testamenttia, kreikan kieliopin analyysia sekä raamattukreikan erikoisuuksia (idiotismi stili Sacri). Valinnaisina luettiin verraten helppoja Isokrateen puheita, Lastenkasvatuksesta ja jokin homilia, esim. Khrysostomoksen tai Basileioksen. Kymnaasin kolmannella ja neljännellä luokalla vuorossa olivat Kultaiset lauseet sekä osia Homeroksen I l i a a s t a ja Hesiodoksen teoksista. Kymnaasin kirjoitusharjoituksista mainitaan jonkin ennaltatuntemattoman kreikankielisen tekstin kääntäminen latinaksi sekä "små imitationer". Porvoon kymnaasissa kreikan lehtori opetti myös hepreaa, mutta toisaalta myös Primus theologicus oli vastuussa kreikan opetuksesta selittäen Uutta testamenttia. Porvoon kymnaasin ylemmillä luokilla tiedetään luetun Hesiodoksen Työt ja päivät -teosta 1700-luvun lopulla sekä myös Lukianosta, jonka Vainajien vuoropuheluita ilmestyi kreikka–latina-editiona Turussa 1779.⁴²⁰

417Hanho 1947, 227–228. Disticha Catonis -teoksen kreikannoksista, ks. edellä, s. 29 ja s. 36. Kreikan tuntimäärä, kun lasketaan yhteen sekä triviaalikoulun että kymnaasin kreikan tunnit, aleni noin puoleen vuoden 1649 koulujärjestykseen verrattuna. Lagus 1890, 66–69.

418Kirjeessä 25.5. 1701. Lagus 1890, 70.

419Hultin 1920, 69. Lagus 1890, 71. Kuulustelussa erotettiin siis kreikassa alkeistasolla olevat (inferiores, novitiores) ja edistyneemmät (superiores).

420Hanho 1947, 69–74, 230–231. Nyberg 1991, 37, 54–55, 75, 354. Lagus 1890, 73–79, 98–99, 123. Hultin 1920, 113–114, 201 ja 359. Retoriikan ja runouden opettajina oli Porvoossa sellaisia henkilöitä, jotka Turun akatemiassa opiskellessaan olivat kirjoittaneet kreikaksi, kuten Jonas Löngreen ja Georgius Helsingius.

1700-luvulla triviaalikouluissa luettiin siis kreikkaa, mutta ilmeisesti vain Gezeliuksen kielioppia ja Uutta testamenttia. Käytössä oli myös Georg Pasorin teos Manuale Novi Testamenti. Triviaalikoulusta suoraan yliopistoon aikovat epäilemättä ottivat yksityisesti ylimääräisiä kreikan oppitunteja.⁴²¹ Kouluopetuksen käytännöstä on kuitenkin olemassa hyvin erilaisia tietoja. Porin triviaalikoulun tarkastuksessa 1732 tarkastajan mielestä koulupojille opetettiin sellaisia kreikan kieliopin asioita, jotka kuuluisivat vasta yliopisto-opetukseen. Vuoden 1731 Turun kirkolliskokouksen kirjeessä kansliakollegiolle haluttiin puolestaan trviaalikoulun neljännelle luokalle samoja kreikan tekstejä, joita luettiin kymnaaseissa.⁴²² Niin yliopiston konsistori kuin tuomiokapitulikin arvostelivat vuoden 1724 koululakia. Kritiikki esitettiin vuonna 1745 perustetulle Tukholman kasvatuskomitealle (Uppfostringskommission). Arvostelu ei välttämättä ollut kreikkaa puoltavaa, päinvastoin.

Turun piispa Johan Brovallius kritisoi omassa traktaatissaan (1751) kaiken muun ohella myös kreikan kouluopetusta, jota oli hänen mukaansa pidettävä onnistuneena, jos näissä olosuhteissa parin vuoden työn tuloksena oppilas pystyi selvittämään kieliopillisten taulukoiden avulla muutamia sanoja. Hän ehdotti, että kreikka jätettäisiin vasta yliopistossa aloitettavaksi.⁴²³ Porvoon ja Turun tuomiokapitulit vastasivat kirjelmillä (1751 ja 1752), joiden mukaan Porvoon kymnaasissa kreikalle annettiin koulopetuksessa hieman muukin kuin pelkkä raamattukreikan rooli, vaikka se olikin ensisijainen.⁴²⁴

Klassisten auktorien opetus triviaalikouluissa siis käytännössä lakkasi 1700-luvulla.

Raamattukreikan vastapainona olivat kuitenkin kirjoitusharjoitukset ja aktiivisen taidon korostaminen.⁴²⁵ Porvoon kymnaasin, "hiippakuntayliopiston", kreikanopetus saattoi pitkälle vastata Turun akatemian tasoa. 1700-luvun puolenvälin jälkeen tyytymättämyys kreikan kouluopetukseen kasvoi. Seuraava koulujärjestys (1807) edustikin sitten jo uushumanismia.⁴²⁶

In document Ateena Auran rannoilla : Humanistikreikkaa Kuninkaallisesta Turun akatemiasta (sivua 92-99)