Kertynyt osaaminen

Opiskelijoiden kyselyssä määriteltiin epämuodollisissa oppimisympäristöissä kertynyt osaaminen, jonka jälkeen heiltä kysyttiin: ”Koetko, että sinulle on kertynyt tällaista osaamista jossakin toiminnassa?”. Vastausvaihtoehtoja olivat kyllä, ei ja en osaa sanoa.

Kysymykseen vastasi 954 opiskelijaa eli 91,3 % kaikista kyselyyn osallistuneista opis-kelijoista. Heistä 65,1 % koki, että heille on kertynyt kuvatun laista osaamista epämuo-dollisissa oppimisympäristöissä. Vastaajista 6,5 % koki, ettei heille ollut kertynyt ku-vatun laista osaamista ja 28,4 % ei osannut sanoa.

KUVA 8. Toiminnot, joissa opiskelijat kokivat hankkineensa osaamista (N=617).

Opiskelijoilta, jotka kokivat, että heille oli kertynyt osaamista epämuodollisissa oppi-misympäristöissä, kysyttiin missä toiminnassa he kokivat osaamisen kertyneen. Toi-mintoja sai valita useita. Vastaukset on esitetty kuvassa kahdeksan. Vastausten perus-teella eniten osaamista koettiin kertyneen työelämässä ja vähiten työpajatoiminnassa.

Työelämän jälkeen seuraavaksi eniten osaamista koettiin kertyneen harrastustoimin-nassa (51,7 %), vapaaehtoistoiminharrastustoimin-nassa (30,3 %) ja työkokeilussa (25,0 %). Varusmies- tai siviilipalveluksessa osaamista koki kerryttäneensä 10,0 % vastaajista.

Kuvassa kahdeksan haluttiin esittää kaikki kysymykseen tulleet vastaukset, jotta tilan-teesta saatiin yleiskuva. Esitetty kuva ei kuitenkaan ole koko totuus, koska eri toimin-toihin osallistuneiden opiskelijoiden määrä vaihteli tutkimuksessa. Tästä syystä asiaa tarkastellaan vielä vertaamalla eri toimintoihin osallistuneiden opiskelijoiden kokemuk-sia kertyneestä osaamisesta kyseisessä toiminnassa. Myös näiden tulosten mukaan eni-ten osaamista koettiin kertyneen työelämässä. Vastaajista, jotka olivat olleet työelä-mässä 67,6 % koki kerryttäneensä siellä osaamista. Harrastustoiminnassa vastaava tulos oli 62,1 % ja vapaaehtoistoiminnassa 59,0 %. Näiden jälkeen seuraavaksi eniten osaa-mista koettiin kertyneen varusmies- tai siviilipalveluksessa (57,9 %) ja työkokeilussa (54,1 %).

Tuloksissa huomion arvoista on se, että myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työpa-jatoiminnassa mukana olleet kokivat kerryttäneensä osaamista. Tämä tulos ei näy ku-vassa kahdeksan, koska kyseisiin toimintoihin on osallistunut suhteessa vähemmän

opiskelijoita, joka vääristää kuvaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olleista 45,7

% koki kerryttäneensä siellä osaamista ja työpajatoiminnassa mukana olleista 43,8 %.

Tulosten pohjalta voidaan siis todeta, että kaikissa esitetyissä toiminnoissa koetaan ker-tyvän osaamista.

Opiskelijoiden kyselyssä kartoitettiin myös millaista osaamista he ovat saaneet muo-dollisen koulutuksen ulkopuolisissa toiminnoissa. Kysymys oli avoin ja siihen tuli yli kuusisataa vastausta. Vastaukset käytiin läpi ja tarkastettiin, jonka jälkeen niistä pääsi jatkotarkasteluun 549 vastausta. Tämän jälkeen vastaukset teemoiteltiin kymmeneen teemaan. Teemoiksi muodostui viestintä- ja vuorovaikutus, organisointi- ja ongelman-ratkaisu, itsensä kehittäminen, johtaminen, ohjaaminen, sosiaaliset taidot, ammattitaito, elämänhallinta ja empatia, tietotekniset ja sosiaalisen median taidot sekä muu osaami-nen. Vastaajista 389 eli 70,9 % oli maininnut useamman kuin yhden osaamisalueen.

Eniten mainintoja tuli viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen, johon sisältyä muun mu-assa maininnat vuorovaikutustaidoista, viestinnästä ja kommunikointitaidoista. Tämän teeman alle luokiteltiin 334 vastausta. Seuraavaksi eniten mainintoja tuli organisointi- ja ongelmanratkaisuosaamiseen, jonka alle luokiteltiin 204 vastausta. Teemaan sisältyi vastaukset, joissa mainittiin organisointi- ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi muun mu-assa suunnitelmallisuus ja suunnittelutaidot, aikataulutus, priorisointitaito ja päätöksen-tekotaito. Muita yli sadan, mutta alle kahden sadan maininnan saaneita teemoja ovat ohjaaminen, sosiaaliset taidot, johtaminen ja itsensä kehittäminen.

Ohjaamisen teemaan sisältyi vastaukset, joissa mainittiin ohjaus, kouluttaminen, val-mennus tai mentorointi. Tähän teemaan sisältyi 192 vastausta. Ohjaustaitojen jälkeen seuraavaksi eniten mainintoja tuli sosiaalisiin taitoihin, johon laskettiin kuuluvaksi 151 vastausta. Tämän teeman alle sisältyi taidot, joissa korostui vastavuoroisuus ja toisten huomioiminen. Vastaukset, joissa mainittiin esimerkiksi ryhmänhallintataito, luokitel-tiin ohjaamisen teeman alle. Sosiaalisiin taitoihin katsotluokitel-tiin kuuluvaksi muun muassa ryhmätyöskentelytaidot, asiakaspalvelu, työkavereiden kanssa toimiminen, tiimityö ja moniammatillisuus.

Itsensä kehittämisen teeman alle luokiteltiin taitoja, jotka kohdistuivat yksilöön itseensä ja hänen toimintaansa. Tällaisiksi taidoiksi katsottiin kuuluvan muun muassa oma-aloit-teisuus, stressin- ja paineensietokyky, vastuunkantaminen, rohkeus, esiintymistaito,

joustavuus, kärsivällisyys, luovuus ja kyky työskennellä itsenäisesti. Itsensä kehittämi-sen teeman alle laskettiin 109 vastausta. Itkehittämi-sensä kehittämikehittämi-sen teemasta haluttiin erottaa elämänhallinta ja empatiataidot, koska tämän teeman alle luokitelluissa vastauksissa korostui inhimillisyys, kohtaaminen ja ymmärrys sekä itseä että toisia ihmisiä kohtaan.

Opiskelijoiden vastauksissa korostui inhimillisyys toisia ihmisiä kohtaan muun muassa seuraavanlaisesti:

”Sain työelämästä taitoja…muiden ihmisten ehdottomaan hyväksymiseen sellaisina kuin he ovat.”

”Koen myös, että maailmankuvani on avartunut ja ymmärryskykyni pa-rantunut.”

”Erilaisten asiakkaiden ja työkavereiden kohtaaminen.”

”Olen oppinut kohtaamaan ihmisiä yhdenvertaisesti.”

Itseä kohtaan opittu ymmärrys näkyi opiskelijoiden vastauksissa muun muassa seuraa-vasti:

”Omasta itsestä huolehtiminen.”

”Hyödyllisiä juttuja kaikkiin elämän osa-alueisiin.”

”Oma kokemuspohjani auttaa suhtautumaan ihmisten haasteisiin ja ra-joitteisiin aika avoimin mielin.”

Muita tähän teemaan luokiteltuja asioita olivat muun muassa myötätunto, omien koke-musten jakaminen, elämänkokemus, itsenäisyys ja itsenäisen elämäntaidot, henkisestä ja kehon hyvinvoinnista huolehtiminen, erilaisuuden kunnioittaminen ja muiden huo-mioon ottaminen. Teeman alle tuli yhteensä 47 vastausta.

Ammattitaito teemaan luokiteltiin vastaukset, joissa mainittiin muun muassa pelisilmä, työelämätaidot, ammattiosaaminen, oman työroolin hahmottaminen, tilanteenlukutaito, ammatti-identiteetti, alakohtaiset taidot ja työmoraali. Ammattitaito teemaan laskettiin kuuluvaksi 71 vastausta. Esiteltyjen teemojen lisäksi luokiteltuja mainintoja tuli johta-misen teemaan 133 sekä tietoteknisiin ja sosiaalisen median taitoihin 23. Näiden tee-mojen lisäksi mukaan tarkasteluun otettiin muun osaamisen kategoria. Tässä osaamis-alueessa korostui etenkin kielten oppiminen, taloustaidot, ensiaputaidot, kädentaidot ja motoriset taidot sekä liikunta- ja musisointitaidot.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että opiskelijat hankkivat paljon erilaista osaa-mista ja erilaisia taitoja epämuodollisissa oppimisympäristöissä. Harrastus-, vapaaeh-tois- ja nuorisotyötä tarkastelevissa tutkimuksissa on todettu sama asia. Nuorisotyön kentällä opitaan muun muassa sosiaalisia taitoja, vieraita kieliä ja itsensä kehittämistä, jotka nousivat esille myös tässä tutkimuksessa (European Commission 2015, 12; Kiila-koski 2015, 33). Nuorten harrastamisen vahvuustekijät – kyselyssä (2019) tarkasteltiin myös epämuodollisissa oppimisympäristöissä kertynyttä osaamista. Kysely kerättiin toisen asteen opiskelijoilta sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen puo-lelta. Opiskelijoista suurin osa eli 80 % oli 18-vuotiaita tai alle. Tässä tutkimuksessa yli puolet vastaajista oli 21 vuotta tai alle, joten voidaan ajatella, että tulokset ovat osittain verrattavissa toisiinsa.

Nuorten harrastamisen vahvuustekijät – kyselyssä harrastustoiminnan kautta eniten opi-tuksi taidoiksi koettiin tavoitteiden saavuttaminen ja oma-aloitteisuus. Oma-aloitteisuus ja kyky työskennellä itsenäisesti mainittiin usein myös tähän tutkimukseen osallistunei-den opiskelijoiosallistunei-den vastauksissa. Nuorten harrastamisen vahvuustekijät -tutkimuksessa tavoitteiden saavuttamisen ja oma-aloitteisuuden jälkeen seuraavaksi eniten opituksi taidoiksi koettiin muiden kuunteleminen, erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, ryhmässä toi-miminen, vastuun ottaminen, yllättävissä tilanteissa toiminen sekä ratkaisujen keksimi-nen. (Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019.)

Muiden kuunteleminen, erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä ryhmässä toimiminen voidaan nähdä tämän tutkimuksen sosiaa-lisiin taitoihin luokiteltavina asioina. Sosiaaliset taidot oli neljänneksi mainituin opittu taito tässä tutkimuksessa. Vaikka tutkimuksia ei voi suoraan verrata toisiinsa, niin sel-keää yhteneväisyyttä on havaittavissa. Myös omasta hyvinvoinnista huolehtimisen, on-gelmien ratkaisemisen ja vastuunottamisen oppiminen näkyvät molemmissa tutkimuk-sissa opittuina taitoina.