Ammatillinen koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat vailla eri asteista ammatil-lista osaamista. Koulutustasoja on kolme, jotka vaihtelevat eri vaatimustasojen mukaan.
Perustutkinnossa hankitaan alalla vaadittavat perustaidot, ammatti- ja erikoisammatti-tutkinnoissa puolestaan osaamista syvennetään ja kehitetään. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista ja kasvua yhteiskunnan jäse-neksi sekä kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin. Tarkoituksena on tarjota ammatillista osaamista kullekin yksilölle hänen tarpeidensa mukaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että koulutuksen painopiste on puuttuvan osaamisen hankkimisessa. (Opetushalli-tus 2019a.)
Puuttuvan osaamisen hankkimisesta käytetään myös käsitettä henkilökohtaistaminen.
Tällä tarkoitetaan sitä, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle rakenne-taan oma, hänen tarpeirakenne-taan ja tavoitteirakenne-taan vastaava koulutuspolku. Henkilökohtaista-misen tarkoituksena on tunnistaa ja tunnustaa henkilön aiempi osaaminen ja suunnitella miten ja mitä uutta osaamista hän hankkii ja kuinka osaaminen osoitetaan. Koulutuspo-lut vaihtelevat sen mukaan onko tavoitteena suorittaa tutkinnon osa tai osia vai koko tutkinto. Koulutuspolkuun vaikuttaa myös opiskelupaikat ja tavat hankkia puuttuvaa osaamista oppilaitoksessa, työpaikalla, harrastuksissa tai esimerkiksi verkkoympäris-tössä. (Opetushallitus 2019a.)
Henkilökohtaistamisesta vastaa koulutuksen järjestäjä yhteistyössä opiskelijan ja työ-paikan toimijoiden kanssa. Opintojen henkilökohtaistaminen aloitetaan opiskelijan tul-lessa koulutukseen ja sitä jatketaan läpi opiskeluajan. Koulutuksen järjestäjä saa itse päättää vastuukysymyksistä ja siitä millainen rooli esimerkiksi opettajilla ja opinto-oh-jaajilla on henkilökohtaistamisessa. Tehdyt suunnitelmat ja asetetut tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan eli HOKS:iin. (Opetushallitus 2019a.)
Ammatillisessa koulutuksessa on 164 erilaista tutkintoa. Vuonna 2018 tutkintoon joh-tavassa koulutuksessa opiskeli yhteensä 266 983 henkilöä ja tutkinnon suoritti noin 77 214 henkilöä. Suurin osa heistä suoritti ammatillisen perustutkinnon. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu vuosittain noin puolet peruskoulun päättävistä oppilaista. (Ope-tushallitus 2019a.)
1.2.1 Tutkintojen perusteet
Ammatillisessa koulutuksessa järjestettävistä tutkinnoista ja niiden rakenteista päättää opetushallitus. Se määrittää kullekin tutkinnolle omat tutkinnon perusteet, joissa kuva-taan vaadittava osaaminen ja sen arviointi. Tutkintojen perusteet ohjaavat koulutuksen järjestämistä sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten koulutuspolkujen suunnittelua ja to-teuttamista. (Opetushallitus 2019a.)
Ammatillisissa tutkinnon perusteissa määritetään tutkinnon osien ammattitaitovaati-mukset ja osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi. Tutkinto muodostuu ammatilli-sista sekä yhteisistä tutkinnon oammatilli-sista. Ammatilliset tutkinnon osat perustuvat työelämän toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksiin ja siellä tarvittavaan osaamiseen. Yhteiset tutkin-non osat puolestaan vahvistavat elinikäistä oppimista ja yhteiskunnassa toimimista.
Ammatillisten tutkintojen tavoitteena ja tarkoituksena on edistää elinikäisen oppimisen taitoja. Nämä ovat yhdistelmä tietoa, taitoa ja asenteita, joita yksilö tarvitsee ja joiden avulla hän pystyy täydentämään osaamistaan sekä toimimaan yhteiskunnassa ja työelä-mässä erilaisissa tilanteissa. Elinikäisen oppimisen taitoja ei opita pelkästään koulutuk-sessa, vaan niitä opitaan esimerkiksi harrastuksissa, työelämässä sekä erilaisissa arjen toiminnoissa. (Opetushallitus 2019a.)
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiempi osaami-nen suhteessa ammatillisissa tutkinnon perusteissa määritettyihin ammattitaitovaati-muksiin ja osaamistavoitteisiin. Tätä prosessia ohjaa opetushallituksen luoma henkilö-kohtaistamisen toimintamalli sekä laki ammatillisesta koulutuksesta. Yhteisiä osaami-sen tunnistamiosaami-sen ja tunnustamiosaami-sen periaatteita ei ole, vaan jokainen koulutukosaami-sen jär-jestäjä toteuttaa tätä omalla tavallaan, lain antamissa puitteissa.
1.2.2 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen laissa 531/2017 säädetään aiemmin hankitun osaamisen tun-nistamisesta ja tunnustamisesta. Lain 46§ mukaan koulutuksen järjestäjä on velvollinen selvittämään ja tunnistamaan opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella. Näiden selvitysten pohjalta koulutuksen järjestäjä on velvollinen tunnustamaan opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen, joka vastaa tut-kinnon perusteissa määritettyjä ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531.)
Tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset ja osaaminen osoitetaan te-kemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa eli näytöissä.
Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön toteuttamisesta ja se tulee järjestää mahdollisim-man pian, kun opiskelija on saavuttanut tutkinnon perusteiden mukaiset vaatimukset ja osaamistason. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen tarjoamaan mahdollisuutta suorit-taa tutkinto, tutkinnon osa tai osia myös silloin kun henkilö ei ole osallistunut tutkinto-koulutukseen, vaan on hankkinut osaamisen jollain muulla tapaa. Koulutuksen järjes-täjä vastaa myös tällöin näytön toteuttamisesta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531.)
Henkilökohtaistamisen toimintamalli, osaamisen tunnustamisen ja osoittamisen ohjeet opiskelijoille sekä opettajille ovat nähtävissä opetushallituksen ylläpitämässä ePerus-teet-palvelussa. Sivuilla olevat ohjeet ja materiaalit on luotu ammatillisen koulutuksen säädösten ja määräysten soveltamisen ja toteuttamisen tueksi (ePerusteet). Tehtävät ja toimenpiteet on kuvattu yleisellä tasolla ja jokainen koulutuksen järjestäjä toteuttaa niitä tavallaan. Ohjeissa ja materiaaleissa on kuvattuna sekä opiskelijan että koulutuksen jär-jestäjän tehtävät ja toimenpiteet.
Henkilökohtaistamisen toimintamallin kuvauksessa korostetaan tavoitteiden tarkasta-mista ja täsmentämistä sekä suunnittelua asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opis-kelijan tehtävänä on tutustua ja hakea tietoa sekä arvioida omaa osaamista suhteessa ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin, yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. Opiskelijan tehtävänä on myös tehdä itsearviointia aiemmin hankitusta osaami-sesta yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. Tämän toteuttamisen tueksi on annettu esimerkkejä eri palveluista, joita voi hyödyntää, kuten ePerusteet, opintopolku.fi ja osaan.fi. (ePerusteet.)
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on puolestaan selvittää ja tunnistaa opiskelijan lähtö-tilanne, aiemmat opinnot ja muualla hankittu osaaminen yhteistyössä opiskelijan kanssa. Heidän tehtävänään on kerätä tietoja opiskelijan aiemmin hankkimasta osaami-sesta soveltuvia ja monipuolisia menetelmiä hyödyntäen. Näiden tietojen pohjalta luo-daan yksilöllinen koulutuspolku opiskelijalle. Mikäli opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen täyttää tutkinnon osan tai osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoit-teet, tulee koulutuksen järjestäjän ohjata hänet suoraan näyttöön näiltä osa-alueilta.
(ePerusteet.)
Ammatillisen koulutuksen laissa on kuvattu koulutuksen järjestäjän tehtävät ja velvol-lisuudet, joiden pohjalta Opetushallitus on antanut omat suosituksensa ja ohjeistuksensa niiden toteuttamiseen. Vaikka koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjaavat monet tahot, on heillä lainsäädännön puitteissa päätös- ja soveltamisvalta monissa asioissa. Esimer-kiksi osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen määritellään yleisellä tasolla koulu-tuksen järjestäjien tehtäväksi, mutta sen soveltamistapaa tai käytettäviä menetelmiä ja käytäntöjä ei ole määrätty.
Jotta osaamista voidaan tunnistaa, tulee ymmärtää missä ja miten se rakentuu. Epämuo-dollisissa oppimisympäristöissä hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää oppimisen, oppimisympäristöjen ja osaamisen vä-linen yhteys. Näiden lisäksi on merkittävää ymmärtää vallalla olevien oppimiskäsitys-ten ja näkökulmien merkitys osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
2 OPPIMINEN
Mitä oppiminen on? Jokaisella meistä on jonkinlainen käsitys oppimisesta, oli se sitten tiedostettu tai tiedostamaton. Martonin, Dall’Alban ja Beatyn (1993) tekemässä tutki-muksissa selvitettiin opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta. Opiskelijat näkivät oppimi-sen tiedon lisääntymioppimi-senä, asioiden muistamioppimi-sena ja ymmärtämioppimi-senä, tiedon soveltami-sena, ajattelun muuttumisena ja asioiden näkemisenä uudella tavalla sekä ihmisenä muuttumisena. Myöhemmin tähän listaan on lisätty myös yhteisöllinen ulottuvuus eli yhteisöllisen tiedon rakentaminen ja yhteisen merkityksen luominen (Kupias & Peltola 2019, 36).
Se, kuinka näemme ja ymmärrämme oppimisen, vaikuttaa kykyymme ja potentiaa-liimme oppia. Aiemmin hankitut tiedot, taidot ja kokemukset vaikuttavat oppimiseen ja sen suuntaamiseen. Kokemuksissa ja osaamisessa voi olla oppimista helpottavia tai es-täviä tekijöitä, jotka vaikuttavat motivaatioon ja haluun oppia. Oppimisen tapahtuessa jokin asia muuttuu näissä aiemmin hankituissa tiedoissa, taidoissa tai kokemuksissa. Se voi olla näkyvää ja nopeasti tapahtuvaa tai edetä hitaammin ja pienin askelin. (Kupias
& Peltola 2019, 37.)
Lyhyesti sanottuna oppiminen on siis muutosta, johon vaikuttaa ja jota ohjaa omat kä-sityksemme oppimisesta. Henkilökohtaisten näkökulmien lisäksi oppimiskäsityksiä voidaan tarkastella yhteiskunnallisella ja yleisellä tasolla eli mikä on vallalla oleva nä-kemys oppimisesta ja sen toimintaympäristöistä.