Julkisen palvelun kanavat YLE TV1, YLE TV2 ja YLE Teema

Julkisen palvelun tehtävään perehtyneen Jakubowiczin (2010) mukaan julkisen median rahoitus on useissa maissa muuttunut aiempaa epävarmemmaksi nimenomaan uusien jakelukanavien johdosta. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnalla on keskeinen rooli koko Euroopan mittakaavassa, vaikka julkisen palvelun osuus televisiotarjonnasta onkin viime vuosina vähentynyt. Tämä johtuu eri kohderyhmille suunnattujen mainosrahoitteisten sekä maksukanavien lisääntymisestä sekä höllentyneestä sääntelystä. (Wiio & Uronen 2012, 154.) Julkisen palvelun toiminta perustuu julkisen palvelun periaatteeseen ja kulttuurisiin tekijöihin, jolloin liiketalouden ja kilpailun näkökulma ei Picardin (2005b) mukaan ole keskeinen yhtiön toiminnassa.

Yleisradiolaki velvoittaa YLEä välittämään kanavillaan monipuolista suomalaista

ohjelmistoa.³³ Tätä kirjoitettaessa YLE-veroa maksavat kaikki 18 vuotta täyttäneet. Veron suuruus on 0,68 prosenttia tulojen yhteismäärästä, mutta enintään 140 euroa. Alle 50 euron määrää ei tarvitse maksaa. Yritysten YLE-vero on 140 euroa, jos verotettava tulo ylittää 50 000 euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 prosenttia kuitenkin niin, että veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa. YLE-vero ei koske Ahvenanmaan maakunnassa asuvia. Myös valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, uskonnolliset yhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt on vapautettu verosta.³⁴

33 Laki Yleisradio Oy:stä, 1380/1993, 7 §. Finlex.

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380. Tarkistettu 30.4.2013.

34 Lähde: www.vero.fi. Tarkistettu 28.12.2014.

YLE-verolla kustannetaan kaikki julkiset palvelut televisiossa, radiossa, internetissä ja mobiililaitteissa. Julkisen palvelun tehtävää täsmennetään YLE-lain 7 §:n toisessa momentissa siten, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tukea

demokratiaa ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisesti tietoa, mielipiteitä ja keskustelua sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Monipuolisuudella voidaan tarkoittaa ohjelmasisältöjä laajasti dokumentti- ja asiaohjelmista viihteeseen ja elokuviin. Toisaalta monipuolisuus tarkoittaa kanavatarjonnan kokonaisuutta, jonka avulla suomalaiset saavat tietoa sekä viihdettä ja elämyksiä ympäröivästä maailmasta. YLE-ohjelmistojen tulee sisältää sekä laajoja katsojaryhmiä kiinnostavia että pienille osayleisöille suunnattuja ohjelmia. Julkiseen palveluun katsotaan kuuluvaksi erityisesti kotimaisten ohjelmien tuottaminen, sivistys- ja tasa-arvonäkökohtien huomioonottaminen ohjelmistoissa,

lastenohjelmien lähettäminen sekä hartausohjelmien tarjoaminen.³⁵ (Wiio & Uronen 2012, 153–154.)

Aiemmin YLE-lakiin kirjattu täyden palvelun velvoite on korvattu velvoitteella tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Erityisesti julkisen palvelun ohjelmasisällöissä painotetaan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia arvoja kuten tiedon

jakamista, oppimista sekä kulttuurista monimuotoisuutta (Juntunen & Koskenniemi 2013).

Mäntymäen (2006, 274–275) mukaan tällainen tehtävä pitää sisällään maantieteellisen, demografisen sekä sisällöllisen ulottuvuuden. Tätä taustaa vasten tehtävän hoitaminen vaatii kattavat ja monipuoliset ohjelmistot sekä palvelut.

Uuden veroperusteisen rahoitusmallinsa myötä YLE aloitti televisiossa ja verkossa kevätkaudella 2013 perinteisten suomen-, ruotsin- sekä viittomakielisten uutisten lisäksi venäjän- sekä saamenkieliset uutiset. Lisäksi englanninkielisten uutisten lähetysmäärää lisättiin seitsemään päivään viikossa. Puttnamin (2010) ja Collinsin (2010) mukaan nykyisessä kilpailutilanteessa julkisen palvelun televisioyhtiöiden on kuitenkin muututtava, jos ne aikovat säilyä. Yksi keino tähän on rakentaa entistä laajempaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Collins (emt.) ja Puttnam (emt.) arvioivat, että Yhdysvalloissa 1980-luvulla toteutettu median sääntelyn purkaminen toi televisionkatsojille runsaasti uusia kanavia, mutta tarjonnan lisääntyminen ei näkynyt sisältöjen monimuotoisuudessa.

Jos YLE siirtyisi budjettirahoitukseen, ongelmaksi saattaisi Hujasen (2010, 156–157) mukaan nousta toiminnan riippumattomuuden turvaamisen ohella riittävän rahoituksen ja kehityksen turvaaminen. Vaikka katsojaluvut ovat tärkeitä ja kiinnostavia YLEn

näkökulmasta, yhtiöllä on mahdollisuus tuottaa kaupallisille broadcast-toimijoille vaihtoehtoista tarjontaa ilman, että katsojaluvut vaikuttavat välittömästi yrityksen tulokseen.

”Kyllähän tietysti me ollaan siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että tämä tosiasiallinen asema ja rahoitusmalli antaa meille tiettyjä etuja. Meillä voidaan kuitenkin tehdä

vapaammin haastavia juttuja kuin mitä kaupallinen puoli pääseetekemään.” (Haastattelu:

Heinonen, O-P. 2008.)

Vuonna 2012 YLEssä selkeytettiin kanavien välisiä eroja ja lisättiin nuorille aikuisille suunnattuja ohjelmia ja palveluja. Lisäksi päällekkäistä tarjontaa karsittiin, ja ohjelmien

35 YLE käyttää rahansa ohjelmiin ja palveluihin. YLE Ajankohtaista. Lähde: http://yle.fi/yleisradio/tv-maksusta-yle-veroon. Tarkistettu 9.11.2014.

löydettävyyttä pyrittiin parantamaan niin, että samalle katsojaryhmälle suunnatut ohjelmat näytetään samaan aikaan eri kanavilla.³⁶ Vuoden 2012 YLE-ohjelmisto on monipuolista ja kanavaperhe sisältää tarjontaa kaikista ohjelmagenreistä. TV1 on perinteinen pääuutis- ja ajankohtaisohjelmien kanava. Kanavalta on vähennetty opetusohjelmien sekä klassinen musiikin osuus minimiin, ja urheiluohjelmia ja lastenohjelmia ei esitetty tutkimushetkellä lainkaan. YLE TV2 keskittyy viihdeohjelmiin, YLE Teema on kulttuuriohjelmien kanava ja YLE Fem on kohdennettu ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville suomalaisille. (Juntunen &

Koskenniemi 2013, 5.) YLEn kanavat toimivat omien palvelutoimeksiantojensa (Patoks) puitteissa, ja kukin kanava huomioi ohjelmistosuunnittelussaan muut YLE-kanavat sekä kaupallisten kilpailijoiden tarjonnan.

Ohjelmistojen tilaaja-tuottajamalli (commissioning) otettiin YLEssä käyttöön BBC:n esimerkin mukaan kaaviojohtamiseen siirtymisen yhteydessä 1990-luvun vaihteessa.

Hujanen (2002, 102) määrittelee tilaaja-tuottajamallin yhtiötason prosessiksi, jossa strategia yhdistyy käytäntöön ja ohjelmistojen suunnittelu tuotantoihin. Mallissa ohjelmatuotanto perustuu tarjouspyyntöihin, jotka toimitetaan omien yksiköiden lisäksi itsenäisille tuotantoyhtiöille. Malli tarkoittaa myös jokavuotista ohjelmien tilauskierrosta, jonka aikana yhtiön omat sisältöyksiköt ja itsenäiset tuotantoyhtiöt myyvät

ohjelmaideoitaan kanaville (Soramäki 2007, 91). Mallia laajennettiin koskemaan myös tuotantoyhtiöitä, jolloin omatuotantoiset ja ulkopuoliset tuotannot asetettiin samalle viivalle.

Periaatteena oli, että omatuotantoisen ohjelmiston piti olla kilpailukykyistä ulkoa tulevan tarjonnan kanssa. Lisäksi tuotantoihin haettiin ulkopuolisia verkostoja ja rahoitusta.

Keskeiseksi kysymykseksi nousi Hujasen (2002, 103) mukaan se, mitä tehdä sellaisen henkilöstön kanssa, joka ei selviydy uusista osaamisvaatimuksista uudessa

kilpailutilanteessa.

Vuonna 2015 YLE arvioi hankkivansa ohjelmia tuotantoyhtiöiltä noin 27 miljoonalla eurolla.

Näiden ohjelmien osuus YLEn kaikista kuluista on noin 6 prosenttia.³⁷ Kaikista televisio-ohjelmista riippumattomien eurooppalaisten tuottajien osuus lähetysajasta vuonna 2014 oli yhteensä noin 34 prosenttia.³⁸

TV1 on verkkosivujensa mukaan suuren yleisön johtava uutis-, ajankohtais- ja asiakanava.

Tarjonta perustuu riippumattomaan journalistiseen asenteeseen ja osaamiseen.

Lähtökohta kanavan ohjelmiston suunnittelussa on ”löytää tasapaino tiedon ja tunteen välillä”.³⁹ TV1:n tavoitteena on olla suuren yleisön kyseenalaistava kanava, joka on omistettu ajankohtais- ja asiajournalismille.

TV2 profiloi itsensä perhekanavaksi ja verkkosivuilla olevan luonnehdinnan mukaan perhe tarkoittaa ajassa kiinni olemista. YLE TV2 elää tämän päivän lasten, nuorten ja perheiden mukana tarjoten rentoutumista, läsnäoloa ja irtiottoa arjesta.⁴⁰ YLEn päivittäessä

kanavaprofiilejaan vuonna 2012 muutos vaikutti eniten ehkä juuri TV2:een. Kanavan painopistettä siirrettiin 15–45-vuotiaisiin, ja uudeksi kohderyhmäksi rajattiin nuoret naiset.

36 YLE Ajankohtaista. Lähde: http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/ohjelmistoja-uudistetaan-vuoden-2012-alustaalkaen. Tarkistettu 27.5.2013.

37 YLE yhtiönä. Ohjelmia kotikonnuilta ja rajojen tuolta puolen. Lähde:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/09/ohjelmia-kotikonnuilta-ja-rajojen-tuolta-puolen. Tarkistettu 12.11.2015.

38 Yleisradio Oy:n toimintakertomus Viestintävirastolle vuoden 2014 aikana tarjotusta palvelusta. YLE.

Lähde:

https://drive.google.com/file/d/0B-v6fV6ewetZbzk4djNNay1rT0hDYmRMbDcxN3dIajFFRDRF/view?pref=2&pli=1. Tarkistettu 12.11.2015.

39 YLE TV1. Lähde: http://tv1.yle.fi/tv1-uskoo-iloon-ja-alyyn. Tarkistettu 16.4.2013.

40 YLE yhtiönä. Kanavat ja palvelut. Lähde: http://yle.fi/yleisradio/kanavat-ja-palvelut. Tarkistettu 29.4.2013.

Tutuista ohjelmasuosikeista kuten Pikku Kakkonen TV2 ei luovu, mutta lisää

ohjelmistossaan ”pohtimisen aihetta antavaa” viihdetarjontaa.⁴¹ YLEn kanavastrategiassa TV2:n ohjelmisto koostuu pääosin ulkomaisesta sekä kotimaisesta viihteestä ja

draamasta, lastenohjelmista ja urheilusta. Ajankohtaisohjelmissa ja kotimaisessa draamatarjonnassa näkyy vahvasti pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi.

YLE Teema on omien sanojensa mukaan ”laaja-alainen ja teemallinen kulttuurikanava, joka omistautuu dokumenteille, elokuville ja musiikille”. Kanava aloitti toimintansa vuonna 2001. Sen strategiana on ollut paketoida ohjelmistot erilaisiksi teemoiksi, joista katsoja voi poimia itseään kiinnostavia yksittäisiä ohjelmia tai ohjelmakokonaisuuksia. Teema on myös kotimaisen ja ulkomaisen tiedeohjelmiston kanava, musiikin ja taiteen

teostaltiointien, oppimisen, dokumenttisarjojen sekä tv-arkistosta poimittujen ohjelmien esitysfoorumi.⁴² Teema on tarjonnassaan YLEn kanavista erikoistunein ja vakiinnuttanut asemansa YLEn kanavaperheessä syventävänä ja sivistävänä kulttuurikanavana.