hänen oikeuttaan haittakorvaukseen asianmukaisesti selvittää. Toiseksi, jos rikoksesta aiheutu-nutta psyykkistä haittaa ei tunnisteta ja tunnusteta335, lapsi tai nuori jää ilman sitä hoitoa tai tu-kea, jota hän tarvitsee kokemuksistaan selviytyäkseen. Korvausten vaatimatta jääminen on myös yhteiskunnallisesti ja oikeuspoliittisesti ongelmallista: yleisen edun kannalta olisi tärkeää, että rikoksentekijät joutuvat vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista.336
Tutkimusaineistoni perusteella ei voida aukottomasti selittää, mistä haittakorvausten vaatimatta jääminen täysimääräisesti johtuu. Joitain havaintoja voitiin tehdä siitä, että kärsimyskorvauksen ja tilapäisen haitan perusteiden ja määräämisen edellytykset menivät oikeusavustajilla sekaisin:
esimerkiksi kärsimyskorvauksen alentamista vaadittiin sillä perusteella, että asianomistajan ko-kemasta kärsimyksestä ei ollut esitetty lääketieteellistä näyttöä337 tai että asianomistajalle ei ollut aiheutunut vammoja tai jälkikäteistä oireilua338, vaikka on selvää, että kärsimyksen aiheutumi-sesta ei edellytetä näyttöä.339 Tutkimukseni tulos siitä, että kärsimyskorvauksen ja haittakorvauk-sen mahdollinen päällekkäisyys tuli hovioikeudessa silloin tällöin arvioiduksi, ja kahdessa tapauk-sessa jopa hyväksytyksi, antaa viitteitä siitä, että psyykkisen vahingon korvauskäytännössä esiin-tyy edelleen jossain määrin horjuvuutta sen suhteen, milloin on kyse henkilövahinkona korvatta-vasta psyykkisestä haitasta ja milloin kärsimyksestä.340
Tutkimusaineistooni valikoituneiden tapausten perusteella järjestämislain mukaisia oikeuspsyki-atrisia tutkimuksia tehdään lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikosepäilyissä harvoin. Tulos on lin-jassa lasten oikeuspsykiatristen yksiköiden toiminnasta tehdyn selvityksen kanssa, jonka mukaan kaikista poliisin tietoon tulleista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä vain 15–25 prosentissa
335 vrt. edellä Viljasen (2008) käsityksestä tilapäisen haitan korvaamisen funktiosta, luku 2.2.
336 VKS 2006:3, kohta 1.
337 Helsingin HO 18.3.2020 t. 20/111036.
338 Rovaniemen HO 13.9.2019 t. 19/139413.
339 HE 167/2003 vp, s. 10, 60.
340 vrt. Henkilövahinkouudistuksen tavoitteista HE 167/2003, s. 12: ”Käytännössä esiintyy kuitenkin usein tapauksia, joissa vahinkoa kärsinyt vaatii korvausta pelkästään kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla, vaikka hänellä oikeastaan voisi olla oikeus korvaukseen henkilövahingoksi katsottavan psyyk-kisen vamman perusteella. Varsinkin alioikeuskäytännössä on esiintynyt horjuvuutta sen suhteen, milloin on kysymys henkilövahinkona korvattavasta psyykkisestä vammasta, milloin taas vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla korvattavasta kärsimyksestä.”
tehdään virka-apupyyntö.341 Tapauksissa, joissa oikeuspsykiatriset tutkimukset oli aineistossani tehty, haitan arviotutkimus oli tehty harvoin. Oikeuspsykiatriset haitanarviotutkimukset lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa olivat siis kaiken kaikkiaan harvinaisia. Oikeuspsykiatrisia tutki-muksia hyödynnettiin tuomion perusteluissa ensisijaisesti lapsen kertomuksen luotettavuuden arvioinnissa ja niiden merkitys korvausperusteluissa oli selvästi vähäisempi.342 Tutkimustulosteni perusteella oikeuspsykiatristen tutkimusten tekeminen ei takaa sitä, että edes näissä tapauksissa korvausta tilapäisestä haitasta olisi aina ymmärretty asianmukaisesti vaatia. Tutkimuksiin pääse-misen olisi ennalta ajatellut lisäävän lapsen edustajien tietoisuutta vahingonkorvauksista ja nii-den tuomitsemisen edellytyksistä.
Oikeuspsykiatristen haitanarviointien harvinaisuus aineistossa selittyy nähdäkseni ainakin osit-tain sillä, että niiden merkitystä rikosoikeudellisessa arvioinnissa voidaan pitää vähäisenä. Seksu-aalirikoksesta aiheutuneen psyykkisen vahingon tosiasiallisen suuruuden selvittämisen ei ole yleisesti katsottu olevan merkityksellinen teon rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta.343 Kun oi-keuspsykiatrisiin tutkimuksiin voi ohjautua vain poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen virka-apu-pyynnön perusteella, eikä esimerkiksi terveydenhuollon lähetteellä344 tai uhrin omasta pyyn-nöstä, ja virka-apupyynnön sisältö määrittää tutkimuksen muodon, tätä taustaa vasten ei ole yl-lättävää, että haitanarviotutkimuksia ei rikosvastuun toteuttamiseksi juuri pyydetä. Korvauskysy-mysten selvittäminen – vaikka niille on selvä oikeusperusta esitutkintalaissa, rikosuhridirektii-vissä ja EU-oikeudellisessa sääntelyssä345 – vaikuttaa jääneen rikosvastuun selvittämisen varjoon.
Poliisin tuoreemmissa ohjeistuksissa346, joiden vaikutus ei oletettavasti näy vielä aineistossani, haitan arvioinnin merkitystä korostetaan ja on oletettavaa, että haitan arvioita pyydetään nykyi-sin jo esitutkintavaiheessa enemmän.
341 Julin 2018, s. 31. Selvityksen mukaan haitan arvioita tehdään ”joitakin” vuosittain, s. 42.
342 Näin, vaikka haitan arvio olisikin tehty. Tapauksissa oli oikeuspsykiatrisista tutkimuksista tehtyjen lau-suntojen lisäksi yleensä näyttönä jotakin muuta tuoreempaa lääketieteellistä selvitystä, johon korvauspe-rusteluissa viitattiin.
343 Fredman – Kanerva – Tolvanen 2020, s. 304. ks. myös LaVM 3/1998 vp, s. 23; Ojala 2021.
344 OYS 2023, https://oys.fi/psykiatria/palvelut/lasten-ja-nuorten-oikeuspsykiatriset-tutkimukset/.
345 ETL 1:2,1,1, ETL 1:2,1,3, rikosuhridirektiivin (2012/29/EU) artikla 4, LOS 2. lisäpöytäkirja artikla 9, Lanza-roten sopimus artikla 28.
346 Poliisihallitus 2019; Joki-Erkkilä – Laajasalo – Peltola 2022, s. 93–94.
Vaikka hovioikeuksien perusteluista oli löydettävissä yhteisiä uhriin, rangaistavaan tekoon tai muihin tekijöihin liittyviä kriteerejä, niiden vaikutus korvausmäärään oli tapauskohtaista. Ran-gaistavaan tekoon liittyvien tekijöiden tulkintaa voitiin pitää vakiintuneempana ja yhdenmukai-sempana kuin uhriin liittyvien tekijöiden, joiden osalta korvausperusteluissa esiintyi vaihtele-vuutta sen suhteen, katsottiinko tietty seikka vahingonaiheuttajan vai vahingonkärsijän vahin-goksi. Huomionarvoista oli, että lapsiuhrin vaille sosiaalista tukea jääminen vaikutti haittakor-vauksen määrää alentavasti tekijän vastuuta rajaavana seikkana. Kun tiedetään, että vanhem-pien tuen puute lisää lapsen seksuaalirikoksen uhriksi joutumisen riskiä ja traumaattisen tapah-tuman aiheuttamien psykologisten häiriöiden syntymisen todennäköisyyttä, ei tunnu kohtuulli-selta, että sanottu seikka jää vahingonkärsijän vahingoksi.347 Voimassa oleva sääntely mahdollis-taisi myös tulkinnan, jonka mukaan vahingonaiheuttajan on otettava uhri ”sellaisena kuin tämä on” ja hänen olosuhteensa ei vaikuttaisi korvausmäärää alentavasti. 348
Tutkimustulosteni perusteella voidaan esittää, että asianmukaisesti laadittu haitan arviointi olisi ainakin joissain tapauksissa todennäköisesti korottanut lapselle tuomittavaa korvausta. Näin korvausta ei olisi tarvinnut välttämättä alentaa esimerkiksi asianomistajan aiemman psyykkisen oireilun takia, mikäli sen merkitystä olisi arvioitu jo lääkärinlausunnossa, tai siksi, että hoidon laa-juudesta tai kestosta ei ollut esitetty selvitystä. Etenkin tapauksissa, joissa haittakorvausta oli tuomittu ilman lääketieteellistä selvitystä, korvausmäärää jouduttiin arvioimaan niukemman sel-vityksen nojalla. Arviointi on kuitenkin aina viime kädessä oikeudellista.
Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan todeta, että vahingonkorvausvaatimukset jäivät tuo-mioistuimessa poikkeuksetta tutkimatta tuottamuksen osalta silloin, kun syyte hylättiin.349 Pää-sääntöisesti prosessuaalinen asetelma selitti korvausvaatimusten tutkimatta jättämistä. Aineis-tossa oli kuitenkin tapauksia, joissa tilapäisen psyykkisen haitan korvausperusteen oli selvitetty
347 ks. esim. Fagerlund ym. 2014, s. 79–80, Assink ym. 2019, s. 470–474, Ikonen - Helakorpi 2019.
348 Ståhlberg – Karhu 2020, s. 430, 530; Saarikoski 2009, s. 19, 74, 429–431.
349 ROL 3:8 mukaan jos syyte hylätään, yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan kuitenkin tutkia tai vaati-muksen käsittelyä voidaan jatkaa riita-asian oikeudenkäynnissä säädetyssä järjestyksessä.