Rangaistavaan tekoon liittyvät tekijät korvauksen määrän arvioinnissa

Kärsimyskorvauksen perusteluissa annettiin satunnaisesti merkitystä uhrin ja tekijän väliselle suhteelle. Mitä läheisempi asianosaisten suhde oli, sitä vakavampana tekoa voidaan pitää, mikä puoltaa korkeampaa korvausta. Seuraavassa kuvataan esimerkein, minkälaisten erilaisten suh-teiden laatua tuomioistuimen perusteluissa pidettiin korvausta korottavana seikkana. Vain yh-dessä tapauksessa se, että uhri ja tekijä eivät olleet olleet erityisen läheisessä suhteessa, mainit-tiin korvauksen määrää alentavana seikkana.

Ratkaisun Helsingin HO 19.3.2019 t. 19/111972 perusteluissa lausuttiin asianosaisten läheisen suhteen lisäävät teon vahingollisuutta, mikä korottaa kärsimyskorvauksen määrää. Tekijä oli asi-anomistajan isäpuoli, jonka kanssa tämä oli asunut yhdessä. Ratkaisussa Helsingin HO 8.3.2019 t. 19/110531 korvausta korottavana tekijänä mainittiin ”asianomistajan ja vastaajan välinen lä-heissuhde”. Tässäkin tapauksessa tekijä oli asianomistajan isäpuoli, johon asianomistajan sanot-tiin 2-vuotiaasta asti tunteneen erityistä luottamusta ja josta hän oli ollut erityisen riippuvainen.

Vastaavasti ratkaisussa Helsingin HO 8.12.2020 t. 20/148186 asianomistajan vastaajasta riippu-vainen asema huomioitiin kärsimyskorvauksen perusteluissa. Tekijä oli asianomistajan isäpuoli.

Ratkaisun Helsingin HO 6.5.2020 t. 20/116329 korvausperusteluissa vastaajaan läheinen suhde asianomistajan kanssa ja tekoajan pituus katsottiin kärsimystä lisääviksi piirteeksi. Kyse oli asian-omistajan kanssa samassa taloudessa asuvasta isäpuolesta. Kärsimyskorvaus määrättiin Hevan 1.4.2³⁰⁸ asteikkoon viitaten 2200 euroa, mikä oli hieman vähemmän kuin asteikon keskivaiheilta.

Tapauksessa Helsingin HO 30.8.2019 t. 19/136706 katsottiin, että asianomistaja oli pitänyt tekijää

”isäpuoleen rinnastettavissa läheisessä suhteessa”. Asianomistaja ei ollut asunut vastaajan kanssa vakituisesti, vaan viettänyt asianomistajan äidin ja vastaajan kotona säännöllisesti aikaa.

Asianomistaja oli sijoitettu lastenkotiin ja hän vieraili tekijän luona vain kotilomillaan. Sen, että

”asianomistajan asema on ollut [vastaajaan] asemaan nähden alisteinen”, ei suoraan sanottu ko-rottaneen kärsimyskorvauksen määrää, mutta sen mainitsemisen perusteluissa voidaan tulkita vaikuttaneen korvausmäärää korottavasti.

Tapauksessa Helsingin HO 3.7.2020 t. 20/124010 uhrin ja tekijän läheissuhde, uhrin iän (11-vuotta tekoaikana) ja tekopaikan (koti) ohella, oli puoltamassa sitä, että korvaus tuomittaisiin He-van korkeammalta asteikolta 1.4.4 asteikon 1.4.3. sijaan, vaikka teon luonteessa oli sinänsä kyse yhdestä yksittäisestä yhdynnästä.³⁰⁹ Tekijä oli asianomistajan eno, joka oli tuolloin väliaikaisesti asunut asianomistajan kotona. Hovioikeus hyväksyi alioikeuden perustelut ja piti korvausmää-rän, 10 000 euroa, ennallaan.

308 1.4.2 Yksittäiset seksuaaliset teot. Yksittäiset sukupuoliyhteydet hyvin lähellä suojaikärajaa olevan lap-sen kanssa. 1000–3500 euroa.

309 1.4.3 Yksittäiset sukupuoliyhteydet. Pitkään jatkuneet ja lukuisat seksuaaliset teot. 3 500–10 000 euroa.

1.4.4 Pitkään jatkuneet ja lukuisat sukupuoliyhteydet. Yksittäiset sukupuoliyhteydet hyvin nuoren lapsen kanssa. 10 000–30 000 euroa.

Ratkaisun Itä-Suomen HO 4.4.2019 t. 19/114607 korvausperusteluissa mainittiin, että tekijä oli asianomistajan isä, johon lapsella oli kuvattu olevan läheiset ja luottamukselliset välit. Myös ta-pauksessa Helsingin HO 23.10.2020 t. 20/139686 se, että tekijä oli oma isä, otettiin huomioon kärsimyskorvauksen määrässä.

Tapauksessa Itä-Suomen HO 30.11.2020 t. 20/146615 se, että tekijä oli lasten isoisä, huomioitiin kärsimystä lisäävänä tekijänä. Läheissuhteen voitiin tulkita olleen korvausmäärää korottava te-kijä.

Tapauksessa Helsingin HO 26.9.2019 t. 19/141110 kärsimyskorvauksen perusteluissa on viitattu

”rangaistuksen mittaamiseen korottavasti vaikuttaviin seikkoihin”, millä perusteella kärsimyskor-vausta on korotettava. Näitä seikkoja olivat muun muassa se, että tekijä oli sen perhekodin työn-tekijä, jonne asianomistaja oli sijoitettu. Vastaaja oli ainoa tekohetkellä vuorossa ollut aikuinen, jonka tehtävänä oli huolehtia asianomistajasta ja jonka määräysvallan alainen tämä oli ollut.

Tuomion perustelujen mukaan ”paikalla ei ollut muita vastuullisia aikuisia, joihin [asianomistaja]

olisi voinut turvautua.” Tapauksessa Itä-Suomen HO 20.6.2019 t. 19/128184 tekijä toimi työnteki-jänä perhekodissa, jonne lapsi oli sijoitettu ja heidän suhdettaan kuvattiin erityisen tiiviiksi. Kor-vausperusteluissa huomioitiin, että teot oli tehty luottamuksellista suhdetta hyväksikäyttäen.

Ratkaisun Itä-Suomen HO 1.11.2019 t. 19/147478 kärsimyskorvauksen perusteluissa mainittiin, että teko oli tehty luottamuksellista suhdetta hyväksikäyttäen. Kyse oli tavoitteelliseen urheilu-harrastukseen liittyvästä valmennuksellisesta suhteesta. Asianomistajan elämänpiirin todettiin olleen tiukasti urheiluharrastuksen ympärillä ja hän oli kokenut, että vain vastaaja voi auttaa häntä eteenpäin ja menestymään harrastuksessaan. Korvausperusteluissa katsottiin, että urhei-luharrastuksensa vuoksi asianomistaja oli ihailemansa vastaajan taivuteltavissa ja vaikutuksille altis. Kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä, useiden vuosien ajan tapahtuneista (6 vuotta) lukusista seksuaalisista teoista ja sukupuoliyhteyksistä katsottiin 15 000 euroa.

Ratkaisun Vaasan HO 23.4.2019 t. 19/118155 kärsimyskorvauksen perusteluissa katsottiin, että tekijä oli käyttänyt hyväksi erityistä luottamusta, jota asianomistaja tunsi häntä kohtaan. Tekijä oli toiminut asianomistajan veljen henkilökohtaisena avustajana ja siten viettänyt paljon aikaa asianomistajan perheen kanssa ja osallistunut perheen elämään. Uhrin ja tekijän suhde vaikutti punninnassa korvauksen suurempaa määrää puoltaen.

Tapauksessa Vaasan HO 31.8.2020 t. 20/129858 sijaisisä oli käyttänyt hyväkseen tekoaikana 13–

18-vuotiasta lasta. Hyväksikäyttö alkanut lähes heti sijoituksen jälkeen, pikkuhiljaa seksuaalissä-vytteisillä puheilla ja viesteillä sekä pyynnöillä lähettää kuvia ja edennyt vähitellen kosketteluun alapäästä, yhdynnän yrityksiin, kädellä tyydyttämiseen sukupuolielimestä ja suuseksiin. Hyväksi-käyttö oli edennyt yhdyntöihin asianomistajan ollessa 15-vuotias. Perhetaustansa vuoksi asian-omistajan katsottiin olleen normaalia riippuvaisemmassa asemassa sijaisperheestään. Tekijän katsottiin käyttäneen hyväksi asianomistajan miellyttämishalua ja erityistä luottamussuhdetta.

Kärsimyskorvauksen perusteluissa ei nimenomaisesti mainita uhrin ja tekijän välistä suhdetta korvausmäärään vaikuttavana tekijänä, mutta viitataan ylimalkaisesti ”siihen mitä asianomistaja-taho on selvityksenään esittänyt ja mitä edellä syyksi lukemisen osalta selostettu”. Läheissuhteen voidaan syyksi lukemisen kautta tulkita vaikuttaneen korvausmäärään. Hovioikeus hyväksyi kärä-jäoikeuden perustelut ja määrään 16 000 euron kärsimyskorvauksen.

Käänteisesti se, että uhri ja tekijä eivät olleet läheisessä suhteessa oli myös aineistossa korvausta alentavana tekijänä. Tapauksessa Helsingin HO 4.7.2019 t. 19/130083 hovioikeus alensi käräjäoi-keuden tuomitsemaa 17 500 euron korvausta 12 000 euroon. Korvausta alentavana seikkana mainittiin muun muassa se, että tekijä ei ollut ennalta uhriin erityisen läheisessä suhteessa. Osa-puolet olivat tavanneet netin keskustelupalstalla, siirtyneet sieltä käymään yksityisiä keskusteluja ja lopulta tavanneet.

Tekotapa

Tekotavalla on keskeinen merkitys kärsimyskorvauksen määräämisessä loukkauksen laadun ar-viointiin vaikuttavana tekijänä.³¹⁰ Tekotavalla tässä tarkoitetaan sitä menettelyä, johon hyväksi-käyttö on perustunut.³¹¹ Aineistossa tekotavalle on lähes aina annettu merkitystä kärsimyskor-vauksen määräämisessä, joten niitä ei voida tässä tyhjentävästi käsitellä. Tekotapoina aineis-tossa esiintyi erilaisia seksuaalisia tekoja³¹², eri tavoin toteutettuja sukupuoliyhteyksiä tai näiden tekotapojen yhdistelmiä, joita esitellään tässä esimerkinomaisesti. Pääsääntöisesti sukupuoliyh-teydet ja niiden lukuisuus oli tulkittavissa korvausmäärää korottavaksi seikaksi. Kärsimyskor-vauksen määräämisessä tekotapa ei kuitenkaan aina ollut määräävä tai ensisijainen tekijä, vaan joissain tapauksissa muut seikat ovat voineet painaa punninnassa enemmän.

Tapauksessa Helsingin HO 19.3.2019 t. 19/111972 tekotavan – koskettelun rintojen alueelta vaat-teiden päältä ja pakaroiden alapuolelta asianomistajan ollessa alasti – arvioitiin olevan rikostyy-pin lievemmästä päästä. Hovioikeuden hyväksymien käräjäoikeuden perustelujen mukaan teko-tapa vaikutti siihen, ettei kärsimyskorvausta voitu määrätä Hevan asteikon 1.4.2 suurimmasta päästä.³¹³

Tapauksessa Helsingin HO 8.10.2019 t. 19/142524 kyse oli sanallisesta teosta, jossa aikuinen mies oli kerrostalon pihalla puhunut nuorille seksuaalissävytteisesti ehdottelemalla muun mu-assa suuseksiä ja käyttänyt muutoinkin hyvin karkeaa kieltä.

Tapauksessa Helsingin hovioikeus 3.4.2020 R 19/162 käräjäoikeuden tuomitsemaa kärsimyskor-vausta korotettiin tekotavan perusteella. Merkitystä oli myös tekoaikaan 13–14-vuotiaan

asian-310 vrt. VaHL 5:6.2 §:n mukaiset arviointitekijät: loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

311 ks. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (2017, s. 130) soveltamisohjeet, joiden mukaan loukkauksen laadun arviointiin vaikuttavat menettely, johon hyväksikäyttö on perustunut, hyväksikäytön sisältö, lapsen ikä ja kypsyys sekä jatkuvien tekojen osalta hyväksikäytön kesto ja tapausten lukumäärä.

312 Teot sisälsivät esimerkiksi seksuaalissävytteistä viestittelyä, sanallisia tekoja (ehdottelua), altistamista sukupuoliyhteyden tai masturboinnin katselemiselle ilman fyysistä kontaktia, koskettelua sukuelinten alu-eelle tai muualle kuin sukuelinten alualu-eelle.

313 1.4.2 Yksittäiset seksuaaliset teot, 1000–3500 euroa. Korvausta tuomittiin 2000 euroa.

omistajan iällä. Käräjäoikeuden mukaan asiassa oli ”tullut näytetyksi, että yhdellä kerralla on ol-lut – – sukupuoliyhdyntä ja koskettelua. Muutoin seksuaaliset teot on tehty viestitellen.” Hovioi-keuden perustelujen mukaan: ”[vastaaja] on tuomittu yksittäisestä sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa, joka ei ole hyvin lähellä suojaikärajaa. Hän on syyllistynyt myös runsaalla viestinnällään muihin seksuaalisiin tekoihin ja tämän lisäksi hän on yrittänyt ostaa seksuaalipalveluita nuo-relta.” Hovioikeus korotti käräjäoikeuden tuomitsemaa 2000 euron korvausta 4500 euroon.

Syyksi lukeminen ei hovioikeudessa muuttunut, vaan hovioikeus arvioi jo käräjäoikeudessa näy-tetyksi tulleen tekotavan merkitystä korvausmäärässä ankarammin.

Ratkaisussa Helsingin HO 19.2.2020 t. 20/107015 syyksi lukemista lievennettiin hovioikeudessa ja käräjäoikeuden tuomitsema törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö muuttui lapsen seksuaa-liseksi hyväksikäytöksi. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden määräämää kärsimyskorvausta muun muassa sillä perusteella, että hovioikeus ei pitänyt tekoa törkeänä ja sukupuoliyhteyksiä näytet-tiin tapahtuneen kahden sijasta vain yksi.

Tapauksessa Helsingin HO 20.3.2020 t. 20/111494 yksittäisiä seksuaalisia tekoja oli ollut kolme, mikä olisi tuomion perustelujen mukaan puoltanut Hevan suositusten alemman kohdan 1.4.2 asteikon soveltamista kohdan 1.4.3 korkeamman asteikon sijaan.³¹⁴ Pitkä tekoaika ja oireilun jat-kuminen edelleen, yli viisi vuotta teon jälkeen, johtivat kuitenkin korkeamman asteikon 1.4.3. so-veltamiseen. Korvausta määrättiin asteikon keksivaiheilta 6000 euroa.

Tapauksessa Helsingin HO 10.1.2020 t. 20/100372 teko oli käsittänyt kaksi suojaamatonta anaa-lista sukupuoliyhdyntää, seksuaalissävytteistä viestintää ja kuvien lähettelyä, sukupuolielinten koskettelua ja nuolemista. Kärsimyskorvausta määrättiin 10 000 euroa vaatimuksen mukaisesti ja sitä perusteltiin tekoajan pituudella (alle kahden kuukauden aikana 15–20 tapaamiskertaa), vastaajan lähettämien viestien laadulla ja asianomistajaan kohdistuneiden seksuaalisten tekojen laadulla.

314 1.4.2 Yksittäiset seksuaaliset teot. Yksittäiset sukupuoliyhteydet hyvin lähellä suojaikärajaa olevan lap-sen kanssa. 1000–3500 euroa. 1.4.3 Yksittäiset sukupuoliyhteydet. Pitkään jatkuneet ja lukuisat seksuaali-set teot. 3 500–10 000 euroa.

Tapauksessa Helsingin HO 30.10.2019 t. 19/147342 törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyt-tönä rangaistavia yhdyntäkertoja oli ollut kahdella eri tapaamiskerralla yhteensä neljä. Yhdyntö-jen lukumäärää pidettiin kärsimyskorvausta korottavana tekijänä. Niin ikään ratkaisussa Helsin-gin HO 28.8.2020 t. 20/129648 ”lukuisat eri tavoin toteutetut sukupuoliyhdynnät” oli korvauspe-rusteluissa tulkittavissa korvausta korottavaksi tekijäksi. Tapauksessa Helsingin HO 25.4.2019 t.

19/123790 useampi sukupuoliyhteys painoi punninnassa kärsimyskorvausta korottavana seik-kana.

Tapauksessa Itä-Suomen HO 13.3.2019 t. 19/110461 teko oli sisältänyt viisi sukupuoliyhteyttä ja muita seksuaalisia tekoja hyvin lähellä suojaikärajaa (15 v 8 kk) olevan lapsen kanssa. Käräjäoi-keus oli tekotavan perusteella katsonut kärsimyskorvauksen määrään sovellettavan Hevan suo-situsten kohdan 1.4.3. mukaista asteikkoa³¹⁵ ja lausunut, ettei korvausasteikkoa voi ylittää siitä syystä, että ”asianomistaja itse ei edes kokenut olevansa uhrina vaan oli pyrkinyt suojelemaan vastaajaa.” Hovioikeus ei lausunut uhrin oman kokemuksen merkityksestä korvausmäärään, vaan katsoi teon kuuluvan tekotavan perusteella Hevan korkeampaan, 1.4.4 kohdan mukai-seen³¹⁶ luokkaan. Perusteluissa viitattiin rangaistuksen mittaamisessa huomioituihin seikkoihin:

seksuaaliset teot sisälsivät raajojen sitomista, silmien peittämistä, hengityksen rajoittamista sekä kivun aiheuttamista. Käytössä on ollut turvasana ja erilaista välineistöä, kuten kaulapanta ja pyykkipoikia. Kanssakäymiseen on liittynyt roolileikkinä alistamista ja vastaaja on myös ehdotta-nut asianomistajalle ryhmäseksiä. Tekotavan ohella uhrin ja tekijän huomattava ikäero sekä se, että vastaaja oli pyrkinyt suunnitelmallisesti vaikuttamaan asianomistajan suhteeseen äitiinsä ja että teko on aiheuttanut asianomistajalle pitkäkestoista psyykkistä vahinkoa, otettiin huomioon korvausmäärässä.

315 1.4.3 Yksittäiset sukupuoliyhteydet. Pitkään jatkuneet ja lukuisat seksuaaliset teot. 3 500–10 000 euroa.

316 1.4.4 Pitkään jatkuneet ja lukuisat sukupuoliyhteydet. Yksittäiset sukupuoliyhteydet hyvin nuoren lap-sen kanssa. 10 000–30 000 euroa.

Yhdessä tapauksessa tekotavan voitiin tulkita vaikuttavan myös tilapäisen haitan määrään syyksi lukemisen lievenemisen kautta. Ratkaisussa Turun HO 8.12.2020 t. 20/148233 käräjäoikeus kat-soi kolmen täysi-ikäisen vastaajan kohdistaneen tekoaikana 14-vuotiaaseen asianomistajaan sek-suaalisia tekoja seksuaalissävytteisen pullonpyörityspelin yhteydessä ja tuomitsi heidät lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hovioikeudessa kahden vastaajan osalta syyteet hylättiin ikä-tahallisuuden puuttuessa. Hovioikeus vapautti kaksi vastaajaa yhteisvastuullisesta korvausvelvol-lisuudesta ja katsoi, että vastaaja A vastaa korvauksesta yksin. Tapauksessa teon laadulle annet-tiin merkitystä tilapäisen haitan korvausmäärässä korvausvelvollisen vastaajan syyksi lukemisen lievenemisen kautta. Asianomistajalla oli todettu traumaperäinen stressihäiriö, jolla tuomion pe-rustelujen mukaan on ollut paitsi asianomistajan ja hänen äitinsä, myös lääkärin arvion mukaan yhteys asianomistajan kokemukseen kesällä 2016. Asianomistaja oli hakeutunut hoitoon vasta pari vuotta tapahtuman jälkeen ja hänellä oli ”jonkinlaisia ongelmia” aiemminkin, ja hänen per-hetilanteensakin on hänen mukaansa vaikuttanut hänen vointiinsa. Perustelujen mukaan ”kor-vattava määrä on arvioitu edellä mainitut seikat ja asianomistajan mukaan häiriöön vaikuttanut [yhden vastaajan] muu kuin syyksi luettu menettely huomiotta jättämällä.” Asianomistajan oirei-den laatua tai hoidon kestoa ei lainkaan kuvattu tuomion perusteluissa, mutta katsottiin, että oi-reet ovat vahvistuneet tai vaikeutuneet tapahtuman palautuessa mieleen. Korvausta tilapäisestä haitasta määrättiin 3000 euroa.

Kuvaaminen

Aineistossa oli kaksi tapausta, jossa seksuaalisen hyväksikäytön kuvaaminen katsottiin kärsimys-korvausta korottavaksi tekijäksi. Se erotetaan tässä analyysissä tekotavasta omaksi kriteerikseen, koska sen korvausta korottava merkitys oli välillinen: toisessa tapauksessa kuvaamisen ja (vi-deo)kuvalla kiristämisen katsottiin ilmentävän tekijän häikäilemättömyyttä ja piittaamattomuutta ja toisessa tapauksessa huomiota kiinnitettiin asianomistajan pelkoon kuvien leviämisestä sekä tekotavan nöyryyttävyyteen.

Tapauksessa Helsingin HO 30.10.2019 t. 19/147342 vastaajan syyksi luettiin 29.9.2016 tehty rais-kaus sekä törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ajalla 29.9.–2.10.2019. Vastaaja oli kahtena

eri tapaamiskertana ollut asianomistajan kanssa oraali- ja emätinyhdynnässä. Ensimmäisellä ta-paamiskerralla, joka luettiin syyksi raiskauksena, vastaaja oli painanut asianomistajan olkapäistä polvilleen maahan ja pakottanut tämän oraaliyhdyntään pitämällä tätä kiinni päästä ja hiuksista asianomistajan sanallisesti estellessä. Vastaaja oli valokuvannut tai videoinut tapahtuman. Tä-män jälkeen vastaaja oli nostanut asianomistajan pystyyn ja painanut niskasta kiinni pitäen tä-män kasvot seinää vasten ja tunkeutunut sukuelimellään tätä-män emättimeen. Asianomistaja oli myös tässä vaiheessa estellyt sanallisesti. Ensimmäisen ja toisen tapaamiskerran välissä asian-omistajaa oli kiristetty toiseen tapaamiseen, jolloin toinen törkeänä lapsen seksuaalisena hyväk-sikäyttönä arvioiduista osateoista oli tapahtunut.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden korvausperustelut, joissa käräjäoikeus tunnusti kuvaamisen kärsimyksen määrää korottavana tekijänä, mutta erotti sen rangaistavuudesta: ”se, että vastaaja on kuvannut suuseksin, on luonnollisesti moitittavuutta ja – – kärsimystä lisäävä seikka, vaikkakin se on sinänsä tekoajan ulkopuolelle jäävä myöhempi tapahtuma, joka ei ole rangaistavuuden pii-rissä.”³¹⁷ Käräjäoikeus sovelsi sekä Hevan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohdan 1.4.3 asteik-koa että ns. ”perusraiskauksen” kohdan 1.1.2 asteikasteik-koa, jossa käytetyn väkivallan aste on ollut kiinnipitämistasoista ja jossa tekoon ei liittynyt nöyryytystä tai kärsimystä lisääviä erityispiir-teitä³¹⁸. Syytekohtien 1 ja 2 osalta tuomittiin yhteinen kärsimyskorvaus, 6000 euroa. Korvauspe-rusteluja voidaan pitää sisällöltään ristiriitaisina, sillä ensin myönnetään, että raiskaukseen liitty-nyt kuvaaminen on ollut kärsimystä lisäävä tekijä, mutta toisaalta sovelletaan Hevan 1.1.2 mu-kaista asteikkoa, jonka mukaan teko-olosuhteisiin ei liity kärsimystä lisääviä piirteitä. Hevan so-veltamisohjeiden mukaan silloin, kun lapsen seksuaalinen hyväksikäyttönä arvioitu teko täyttää myös raiskauksen tunnusmerkistön, on korvaus tarkoitettu määrättäväksi raiskauksen perus-teella.³¹⁹ Koska toinen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön osateko ei täyttänyt

raiskauk-317 Rangaistuksen mittaamista koskevissa perusteluissa kuvaaminen huomioitiin näin: ”Hyväksikäyttö on osoittanut vastaajassa häikäilemättömyyttä ja piittaamattomuutta, mitä myös syytteenalaisten tapahtu-mien jälkeiset viestit suuseksivideoon viittaavine kiristyksineen ovat osoittaneet.”

318 1.4.3 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. 3500–10 000 euroa. 1.1.2 Raiskaus. 2000–4000 euroa.

319 Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksia 2017, s. 125, 130. Tältä osin soveltamisohje muuttunut uu-simmassa Hevassa (2020, s. ii, 127).

sen tunnusmerkistöä, on perustelua, että tapauksessa sovellettiin molempia asteikkoja. Kuvaa-miselle annettu merkitys ja Hevan 1.1.3 kohdan suositukset huomioon ottaen, kokonaiskorvaus olisi voinut perustellusti olla suurempikin.

Tapauksessa Itä-Suomen HO 13.2.2020 t. 20/105666 kuvaamista pidettiin nöyryyttävänä ja kärsi-myskorvausta korottavana seikkana. Tekijä oli saanut tekoaikaan 13–15-vuotiaan lapsen lähettä-mään itsestään alastonkuvia kohdennettuna muun muassa rintoihin, alapäähän ja peppuun ja kuvannut itse asianomistajaa tämän poseeratessa edessään alasti ja vähissä vaatteissa. Syyksi luettiin myös muita seksuaalisia tekoja, kuten koskettelua rinnoista ja suulle suutelua. Asian-omistajalle oli tehty oikeuspsykiatristen tutkimusten yhteydessä haitan arvio, johon peruste-luissa viitattiin: ”oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön – – lausunnosta ilmenee, että seksuaalinen hyväksikäyttö on ollut erityisen haitallista asianomistaja A:lle huomioiden tämän ikä, kehitystaso, suhde vastaajaan [isäpuoli] sekä tekomuoto, joka rinnastuu osin toistuvaan ja pitkäaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.” Rangaistuksen mittaamista koskevissa perusteluissa lausuntoon oli kuvaamisen osalta viitattu seuraavasti: ”rikos on pääosin tehty petollisesti ja valheellisesti käyttämällä hyväksi asianomistaja A:n [vastaajaa] kohtaan tuntemaa luottamusta ja näin saatu lapsi kuvattavaksi sekä lähettämään [vastaajalle] lapsen itse ottamia kuvia.” Tekijä oli käyttänyt hyväksi lapsen haavetta laulajan urasta ja antanut ymmärtää, että se edellyttää vähissä vaat-teissa poseeraamista ja että hänellä on suhteita levy-yhtiöihin. Käräjäoikeus katsoi tekotavan nöyryyttäväksi. Korvausperusteluissa oli huomioitu valokuvaamisen mahdollisesti jatkossakin aiheuttama epävarmuus kuvien käytöstä tai leviämisestä. Korvausta kärsimyksestä määrättiin yhteensä 7000 euroa. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja katsoi, ettei tuomittua korvausta ollut aihetta alentaa.

Yhdynnän suojaamattomuus

Yhdynnän suojaamattomuus mainittiin toisinaan korvausperusteluissa ja toisinaan ei, vaikka tuo-mion perusteluista muutoin ilmeni, että yhdyntä oli ollut suojaamaton. Yhdynnän suojaamatto-muudelle annettiin pääasiassa kärsimyskorvausta korottavaa merkitystä sen seurausten kautta,

jos asianomistaja oli tullut raskaaksi tai saanut sukupuolitaudin. Yhdessä tapauksessa raskaaksi tulemisen katsottiin myös välillisesti vaikuttaneen psyykkisen haitan korvausmäärään.

Ratkaisussa Helsingin HO 20.11.2019 t. 19/1505506 kärsimyskorvauksen määrässä viitattiin ran-gaistuksen mittaamisessa lausuttuun siitä, vastaaja ei ollut käyttänyt kondomia, vaikka asian-omistaja oli sitä nimenomaisesti pyytänyt. Tämän vuoksi asianasian-omistaja oli pelännyt saaneensa sukupuolitaudin tai tulleensa raskaaksi ja oli joutunut käymään sukupuolitauti- ja raskaustes-teissä. Hovioikeus viittasi tähän seikkaan korottaessaan käräjäoikeuden tuomitsemaa kärsimys-korvausta.

Tapauksessa Itä-Suomen HO 19.5.2020 t. 20/117594 kyse oli kertaluonteisesta, yksittäisestä ti-lanteesta, jossa 31- vuotias vastaaja oli ensin keskustellut viestein seksuaalissävytteisesti 13-vuo-tiaan asianomistajan kanssa ja lyhyen viestittelyn jälkeen hakenut tämän autollaan, ollut suojaa-mattomassa emätin- ja oraaliyhdynnässä tämän kanssa ja vienyt pian tämän jälkeen takaisin lä-helle kotia. Asianomistaja oli saanut sukupuolitaudin. Sukupuoliyhteyden suojaamattomuus ja siitä aiheutunut vahinko otettiin huomioon rangaistuksen mittaamisessa ankaroittavana teki-jänä. Hovioikeus korvausperusteluissaan viittasi käräjäoikeuden korvausharkintaa ja rangaistuk-sen mittaamista koskieviin perusteluihin, mutta alensi kuitenkin käräjäoikeuden tuomitsemaa korvausta 10 000 eurosta 8000 euroon viitaten Hevan 1.4.3 kohtaan tarkemmin perustelematta.

Tapauksessa Turun HO 12.12.2019 t. 19/154965 yhdynnän suojaamattomuudelle annettiin kärsi-myskorvauksen perusteluissa merkitystä etenkin sitä kautta, että tekoaikana 13–14-vuotias asi-anomistaja oli tullut raskaaksi ja saanut keskenmenon, mikä ”lääketieteellisen selvityksen mu-kaan on lisännyt asianomistajan kärsimystä”. Yhdynnän suojaamattomuus ja siitä aiheutuneet seuraukset huomioitiin myös tilapäisen haitan korvausperusteluissa. Asianomistajan traumape-räinen stressihäiriö ja sen oireet liitettiin ensisijaisesti raskauteen ja keskenmenoon, ei seksuaali-sen kaltoinkohtelun uhriksi joutumiseen ylipäätään. Kärsimyskorvaukseksuaali-sen perustelujen mukaan, vaikka vastaaja ei ollut aiheuttanut raskauden keskeytymistä, ”on hänen täytynyt ymmärtää suo-jaamattomassa sukupuoliyhteydessä 13–14-vuotiaan kanssa ollessaan, että tämä todennäköi-sesti johtaa raskauteen ja taas näin nuoren raskaaksi tulleen kohdalla todennäköitodennäköi-sesti raskaus

aiheuttaa jollakin tavalla erityistä haittaa asianomistajalle riippumatta siitä päättyykö vai ete-neekö raskaus.” Raskaaksi saattaminen huomioitiin kärsimyskorvauksen perusteluissa teon pit-käaikaisuuden, sukupuoliyhteyksien lukuisuuden ja asianomistajan erityisen vahinkoherkkyyden ohella ja korvausta määrättiin yhteensä 20 000 euroa.

Tekoaika

Tekoaikaa voidaan tarkastella jatkuvien tekojen osalta hyväksikäytön keston ja toisaalta eri hy-väksikäyttötapausten lukumäärän perusteella. Pääsääntöisesti pitkäksi katsottu tekoaika vaikutti kärsimyskorvauksen määrää korottavasti ja lyhyeksi katsottu tekoaika korvauksen määrää alen-tavasti. Tekoaika mainittiin korvausperusteluissa melko usein korvauksen määrään vaikuttavana tekijänä, joten tässä tapauksia esitellään vain esimerkinomaisesti.

Ratkaisussa Helsingin HO R 18/1380 teon kertaluonteisuus mainitaan kokonaisharkinnassa lie-vempää kärsimyskorvausta puoltavana seikkana. Helsingin hovioikeuden 19.3.2019 antamassa ratkaisussa t. 19/111972 noin kolmen kuukauden tekoaikaa pidettiin ”melko lyhyenä”. Tekoajan lyhyys vaikutti siihen, että kärsimyskorvaus määrättiin sovellettavan Hevan asteikon alarajalta.

Ratkaisussa Helsingin HO 8.12.2020 t. 20/148186 7,5 kuukauden pituista tekoaikaa pidettiin pit-känä ja se huomioitiin kärsimyskorvauksen perusteluissa. Tapauksessa Vaasan HO 26.6.2019 t.

19/129125 1,5 vuoden tekoaikaa pidettiin pitkänä ja sen mainittiin puoltavan korkeampaa kärsi-myskorvausta. Tapauksessa Helsingin HO 28.8.2020 t. 20/129648 noin 2,5 vuotta jatkunutta te-koaikaa, johon sisältyi useita sukupuoliyhteyksiä, pidettiin pitkänä ja punninnassa kärsimyskor-vauksen määrää korottavana seikkana. Tapauksessa Helsingin HO 20.3.2020 t. 20/111494 tekoai-kaa, yli viisi vuotta, luonnehdittiin pitkäksi.

Tekopaikka

Uhrin kotona, tai kotiin verrattavissa olevassa sijaishuoltopaikassa, tapahtunut teko katsottiin kolmessa tapauksessa korottavan kärsimyskorvauksen määrää. Yleisemmällä paikalla tapahtu-nutta teko katsottiin yhdessä tapauksessa puoltavan alempaa kärsimyskorvausta. Useimmiten tekopaikan merkitykseen ei otettu korvausperusteluissa kantaa.

Tapauksessa Helsingin HO 3.7.2020 t. 20/124010 tekopaikka uhrin kotona, uhrin ja tekijän läheis-suhteen ja uhrin iän (11-vuotta tekoaikana) ohella, oli puoltamassa sitä, että korvaus tuomittiin Hevan korkeammalta asteikolta kohdasta 1.4.4 kohdan 1.4.3 sijaan vaikka teon luonteessa oli si-nänsä kyse yhdestä yksittäisestä yhdynnästä.³²⁰ Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden korvauspe-rustelut ja piti korvausmäärän, 10 000 euroa, ennallaan.

Tapauksessa Itä-Suomen HO 4.4.2019 t. 19/114607 teot olivat tapahtuneet sekä asianomistajan kotona ja isän työpaikalla oman isän toimesta. Erityisesti nukuttamistilanteissa tapahtuneiden hyväksikäyttötilanteiden katsottiin olleen omiaan järkyttämään lapsen perusturvallisuutta ja sei-kalle annettiin merkitystä kärsimyskorvauksen määrässä.

Tapauksessa Helsingin HO 26.9.2019 t. 19/141110 kärsimyskorvauksen perusteluissa viitattiin korvausta korottavina seikkoina rangaistuksen mittaamiseen korottavasti vaikuttaviin seikkoihin.

Tällaisia olivat muun muassa se, että teko tapahtunut sijaishuoltopaikassa, perhekodissa, joka oli asianomistajan koti usean vuoden ajan ja jossa hänen on tullut saada kokea olonsa turvalliseksi.

Tapauksessa Helsingin HO 8.10.2019 t. 19/142524 korvauksen määrän punninnassa alentavana tekijänä kiinnitettiin huomiota siihen, että tapahtumapaikkana on ollut kerrostalon pihamaa.

Pakottaminen, painostaminen, sukupuoliyhteyteen taivuttelu

320 1.4.3 Yksittäiset sukupuoliyhteydet. Pitkään jatkuneet ja lukuisat seksuaaliset teot. 3 500–10 000 euroa.

1.4.4 Pitkään jatkuneet ja lukuisat sukupuoliyhteydet. Yksittäiset sukupuoliyhteydet hyvin nuoren lapsen kanssa. 10 000–30 000 euroa.

Seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottaminen tai painostaminen huomioitiin perusteluissa use-ammin käänteisesti siten, että pakottamisen tai painostamisen puuttumisen lausuttiin puoltavan alempaa korvausta. Pakottamisen tai painostamisen puutetta arvioitiin myös suoraan tai epä-suorasti sitä kautta, että asianomistaja itse oli ollut aktiivinen tai ainakin suostuvainen seksuaali-seen kanssakäymiseksuaali-seen. Tapauksia, joissa pakottamisen tai painostamisen olisi lausuttu korotta-van korvausmäärää, oli vähemmän. Yhdessä³²¹ tapauksessa oli käytetty myös suoraa fyysistä vä-kivaltaa, mutta sille ei ollut korvausperusteluissa annettu korottavaa merkitystä.

Tapauksissa Helsingin HO 19.2.2020 t. 20/107015 ja Helsingin HO 30.8.2019 t. 19/136706 se, että sukupuoliyhteyteen ei liittynyt pakottamista tai painostamista, huomioitiin kärsimyskorvauksen määrän alentamisen puolesta puhuvana seikkana. Jälkimmäisessä tapauksessa oli vastaajan puolesta vedottu siihen, että asianomistaja oli itse ollut kiinnostunut seksuaalisesta kanssakäy-misestä. Rangaistuksen määräämisessä kyseisen seikan lieventävään vaikutukseen suhtauduttiin torjuvasti, mutta korvausperusteluissa asiaa ei käsitelty.

Ratkaisussa Helsingin HO 4.7.2019 t. 19/130083 hovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitsemaa 175 00 euron korvausta 12 000 euroon. Korvausta alentavana seikkana mainittiin muun muassa se, että tekijä ei ollut painostanut vastaajaa seksuaalisiin tekoihin, vaan ”pikemminkin asianomis-taja on ollut aloitteellinen seksuaalisen kanssakäymisen aloittamiseen.” Tapauksen törkeysarvi-oinnissa oli sinänsä tunnustettu ja huomioitu korkeimman oikeuden antama oikeusohje siitä, etteivät lapsen suostumus seksuaalisiin tekoihin tai edes aloitteellisuus ja aktiivisuus ole lieven-täviä seikkoja.³²² Korvausperusteluihin vastaava ohje ei vielä ulottunut. Oikeuspsykologisesta nä-kökulmasta voidaan pitää ongelmallisena, että lapsen aloitteellisuus nostetaan tuomioistuimen perusteluissa esiin kärsimystä lieventävänä seikkana, kun todellisuudessa se voi jopa lisätä teon vahingollisuutta. Alaikäisen on mahdotonta antaa suostumustaan seksuaaliseen hyväksikäyt-töön, väkivaltaan tai kehitystään rikkovaan ihmissuhteeseen ja vastuu teosta on aina yksin-omaan aikuisella. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vakavuutta tarkasteltaessa ei ole keskeistä

321 Turun HO 16.1.2020 t. 20/101802.

322 KKO 2017:50, kohta 29.

In document Rikosperusteisen psyykkisen vahingon korvattavuuden arviointiin vaikuttavia tekijöitä – empiirinen oikeustutkimus lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista (sivua 133-150)