Tutkimuksemme osoittaa lasten tuottaman toiminnan arvioinnin olevan merkittävä osa varhaiskasvatuksen arkea. Sen myötä toiminta on lapsilähtöistä ja lapsille merkityksellistä. Tutkimustuloksia voi hyödyntää kaikki varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät, kouluttajista päiväkodin työntekijöihin. Lisäksi tutkimus tuo arvokasta tietoa korkeammalle taholle, kuten kyseisen kunnan varhaiskasvatuksen johtajalle siitä, miten lapset toiminnan arvioitsijoina koetaan varhaiskasvatuksen arjessa. Lasten tekemä arviointi kuuluu osaksi varhaiskasvatuksen laajaa arviointiprosessia ja se on velvoittavaa.
Tulevaisuudessa lasten tuottamaan arviointittutkimukseen voisi syventyä monella eri tavalla. Tutkimustamme voisi laajentaa koskemaan nimenomaan alle 3-vuotiasta toiminnan arvioitsijana. Tutkimus antaisi arvokasta tietoa, millaisen arvon varhaiskasvatuksen opettajat antavat alle 3-vuotiaiden lasten tuottamalle toiminnan arvioinnille ja minkälaisia konkreettisia tapoja heillä on käytössä. Tämä vahvistaisi mahdollisesti lapsen merkitystä toiminnan arvioitsijana iästä riippumatta. Olisi kiinnostavaa tietää, olisivatko tulokset samansuuntaisia kuin tutkimuksessamme. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä lapsi ajattelee omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Kokeeko lapsi, että hänen
mielipiteillään on vaikutusta päivittäiseen toimintaan, kuten tutkimuksessamme tuli esille varhaiskasvatuksen opettajien puolelta.
Olisi mielekästä tietää onko työvuosilla merkitystä varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiin lasten tuottamasta toiminnan arvioinnista. Antavatko vastavalmistuneet opettajat eri vastauksia kuin pitkään alalla olleet opettajat.
Entä miten käsitykset muuttuvat? Pitkittäistutkimuksessa voisi selvittää käsitysten muuttumista aiheesta tietyssä kunnassa ennen lapsi toiminnan arvioitsijana -aiheista koulutusta sekä esimerkiksi puoli vuotta koulutuksen jälkeen.
Lapsi toiminnan arvioitsijana -koulutus näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan tarpeellinen, sillä varhaiskasvatuksen opettajat kokivat aiheen tärkeänä ja huolimatta heidän monipuolisista tavoistansa ottaa lapsi mukaan toiminnan arviointiin, kaivattiin aiheeseen myös lisää erilaisten arviointitapojen hallitsemista ja ylipäätään aikaa paneutua kyseiseen aiheeseen.
Voimme todeta, että arvioinnin kautta päästään varhaiskasvatuksen peruspilareiden juurelle, sillä lasten tuottaman arviointitiedon kautta toiminnasta tulee entistäkin lapsilähtöisempää. Lisäksi voidaan ajatella, että tutkimuksemme osoittaa suomalaisen varhaiskasvatuksen hienouden sekä laadun, sillä näemme varhaiskasvatuksessa omien ajatuksien ilmaisemisen, erilaisten mielipiteiden hyväksymisen ja vaikuttavaksi kansalaiseksi kasvamisen tärkeitä arvoja lapsen tulevaisuuden kannalta. Varhaiskasvatuksen laadusta kertoo myös se, että lapsi on mukana koko arviointi- ja kehittämisprosessissa.
LÄHTEET
Ahonen, L. & Roos, P. (2019). Iloa ja oivalluksia! Pedagogiikan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Waasa Graphics Oy.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-94-1867-1
Alasuutari, P. (2011). Laadullinen tutkimus 2.0 (4. painos). Vastapaino.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-385-2
Alila, K. (2003). Laadun kehittäminen ja ohjaustoiminta varhaiskasvatuksessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö. (Selvityksiä 2003:1). Helsinki.
http://urn.fi/URN:ISBN 952-00-1273-7
Alvesson, M. (2012). Interpreting Interviews. SAGE Publications.
http://urn.fi/URN:ISBN: 9781446268353
Bogdan, R. & Biklen, S. K. (2003). Qualitative research for education:
an introduction to theories and methods (4. painos). Allyn and Bacon.
http://urn.fi/URN:ISBN:0-205-37556-1
Braun, V. & Clarke, V. (2006). Using Thematic Analysis in Psychology.
Qualitative Research in Psychology, 3 (2), 77–101.
https://doi.org/10.1191/1478088706qp063oa
Clark, A. (2005). ‘Ways of seeing: using the Mosaic approach to listen to young children’s perspectives’. Teoksessa A. Clark, Kjørholt & P. Moss (toim.), Beyond Listening. Children’s perspectives on early childhood services (s.
29–49). Policy Press. Noudettu 2021-04-2 osoitteesta
https://learningaway.org.uk/wp-content/uploads/RL56-Extract-the-Mosaic-Approach-EARLY-YEARS.pdf
Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. (2018). Research Methods in Education (8. painos). Routledge, Taylor & Francis Group.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-1-315-45653-9
Corbin J. & Strauss A. (2015). Basics of Qualitative Research (4. painos).
SAGE. http://urn.fi/URN:ISBN:978-1-4129-9746-1
Eskola, J. & Suoranta J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen.
Vastapaino. http://urn.fi/URN:ISBN:951-768-035-X ja http://urn.fi/URN:ISBN:9789517685047
Euroopan komissio (2014). Lapsille tarjottava varhaiskasvatus vaihtelee eri puolilla Eurooppaa. Publications Office of the European Union. Noudettu 2020-10-22 osoitteesta
https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/84d6fd48-883e-11e5-b8b7-01aa75ed71a1
Gibbs, G. R. (2018). Analytic Quality and Ethics. Analyzing Qualitative Data.
SAGE. http://urn.fi/URN:ISBN:9781529771183
Grönfors, M. (2011). Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät. SoFia.
Noudettu 2021-03-31 osoitteesta
http://vilkka.fi/books/Laadullisen_tutkimuksen.pdf
Heikka, J., Hujala, E., Turja, L. & Fonsén, E. (2020). Havainnointi ja arviointi varhaispedagogiikassa (5. painos). Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja (s. 56–68). PS-kustannus.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-370-067-3
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2010). Tutkimushaastattelu –Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus. http://urn.fi/URN:978-952-495-886-8 (pdf) Hujala, E. & Fonsén, E. (2010). Työyhteisön pedagoginen kehittäminen
työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa -projektin loppuraportti.
Tampereen yliopisto. Noudettu 20-04-20 osoitteesta
https://docplayer.fi/2453908-Tyoyhteison-pedagoginen-kehittaminen-tyohyvinvoinnin-perustana-paivahoidossa-projektin-loppuraportti.html Hujala, E., Fonsén, E. & Vlasov, J. (2020). Varhaiskasvatuksen laadun arviointi
ja pedagoginen kehittäminen (5. painos). Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja (s. 321–335). PS-kustannus.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-370-067-3
Huusko, M. & Paloniemi, S. (2006). Fenomenografia laadullisena
tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus, 37 (2), 162–173.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1384433
Hyvärinen, M. (2017). Haastattelun maailma. Teoksessa M. Hyvärinen, P.
Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 11–
45). Vastapaino. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-579-5
James, A. (2007). Giving voices to children’s voices: Practices and problems, pitfalls and potentials. American Anthropologist, 109 (2), 261–272.
https://doi.org/10.1525/AA.2007.109.2.261
Kangas, J. (2016). Enhancing children's participation in early childhood education with participatory pedagogy [Väitöskirja, Helsingin yliopisto].
Helda. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1833-2
Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2016. Opetushallitus. (Raportit ja selvitykset 2016:6).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-13-6306-1
Karlsson, L. & Karimäki, R. (2012). Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan (2. painos). Suomen kasvatustieteellinen seura. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5401-59-2
Koro-Ljundberg, M. (2005). Tietoteoreettinen validiteettitarkastelu laadullisessa tutkimuksessa. Kasvatus, 36 (4), 274–284. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1383452
Kupila, P. (2004). Arviointia varhaiskasvatuksessa. Teoksessa P. Kupila (toim.), Arvioidaan yhdessä: Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa (s. 4–5).
Tammi. http://urn.fi/URN:ISBN:951-26-5138-6
Kuula, A. (2011). Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-362-3
Kvale. S. (2007). Doing interviews. SAGE. http://urn.fi/URN:ISBN:978-0-7619-4977-0
Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 582/2015. Noudettu 2021-02-10 osoitteesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150582
Leinonen, M., Otonkorpi-Lehtoranta, K. & Heiskanen, T. (2017).
Kyselyhaastattelu. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 87–110). Vastapaino.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-579-5
Mikkola, A., Repo, L., Vlasov. J., Paananen, M. & Mattila, V. (2017).
Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-206-414-1
Myllyniemi, S. & Gissler, M. (2012). Tilasto-osio. Teoksessa E. Pekkarinen, K.
Vehkalahti & S. Myllyniemi (toim.), Lapset ja nuoret instituution
kehyksissä: Nuorten elinolot –vuosikirja 2012 (s. 23–100). Unigrafia Oy.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5994-26-1
Niikko, A. (2003). Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
Joensuun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:952-458-290-2
Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018.
(Määräykset ja ohjeet 2018:3a9). PunaMusta Oy.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-13-6552-2
Patton, M.Q. (2015). Qualitative Research & Evaluation Methods. Integrating Theory and Practice (4. painos). SAGE. http://urn.fi/URN:ISBN:978-1-4129-7212-3
Parrila, S. & Fonsén, E. (2016). Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Teoksessa S. Parrila & E. Fonsén (toim.),
Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. PS-kustannus.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-451-754-6
Pihlainen, K., Reunamo, J. & Kärnä, E. (2019). Lapset varhaiskasvatuksen arvioijina – Lasten mukavina pitämät asiat päiväkodissa ja
perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatuksen tiedelehti – JECER 8 (1), 121–
142. http://urn.fi/URN:ISSN-L 2323-7414 online
Raatikainen, P. (2005). Ihmistieteet – tiedettä vai tulkintaa? Teoksessa A.
Meurman-Solin & I. Pyysiäinen (toim.), Ihmistieteet tänään. Gaudeamus.
http://urn.fi/URN:ISBN:951-662-935-0
Ranta, J. & Kuula-Luumi, A. (2017). Haastattelun keruun ja käsittelyn ABC.
Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 413–426). Vastapaino.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-611-2
Riihimäki, E. & Styhr, A. (2010). Hyvä päiväkodin piha – millainen se on?
Lasten kokemuksia oman päiväkodin pihapiiristä [Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto].
Roos, P. (2015). Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9691-2
Roulston, K. (2013). Reflective interviewing: A Guide to theory and practice.
SAGE Publications. http://urn.fi/URN:ISBN:978-1-4129-4856-2
Ruusuvuori, J. & Nikander, P. (2017). Haastatteluaineiston litterointi. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun
käsikirja (s. 427–444). Vastapaino. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-579-5
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (2010). Haastattelun analyysin vaiheet. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen, (toim.), Haastattelun analyysi (s. 9–36). Vastapaino. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-309-8
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2017). Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus.
Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 46–83). Vastapaino.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-768-579-5
Ryen, A. (2007). Ethical Issues. Teoksessa C. Seale, G. Gobo, J. Gubrium & D.
Silverman, (toim.), Qualitative Research Practice (s. 218–235). SAGE.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-0-7619-4776-9
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006). KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Noudettu 2020-03-17 osoitteesta
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/
Seale, C. (2007). Quality in Qualitative Research. Teoksessa C. Seale, G.
Gobo, J. Gubrium & D. Silverman (toim.), Qualitative Research Practice (s.
379–389). SAGE. http://urn.fi/URN:ISBN:978-0-7619-4776-9 Silverman, D. (2013). Doing Qualitative Research (4. painos). SAGE.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-1-4462-6014-2
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (5.
painos). Gummerus Kirjapaino Oy. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-314-865-2
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Tammi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-31-9953-1
Turja, L. (2004). Lapset laadun määrittäjinä ja arvioijina. Teoksessa P. Kupila (toim.), Arvioidaan yhdessä: Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa (s. 9–29). Tammi. http://urn.fi/URN:ISBN:951-26-5138-6
Turja, L. (2011). Lapset osallisina – kohti uutta
varhaiskasvatuskulttuuria. Varhaiskasvatus tänään. Suomen
Varhaiskasvatus ry:n verkkolehti. Toukokuu. 24–35. Noudettu 2020-04-8 osoitteesta http://eceaf.org/wp-content/uploads/2014/03/2011-3-Turja.pdf
Turja, L. (2020). Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa (5. painos).
Teoksessa E. Hujala, L. Turja & A. Alijoki (toim.), (s. 38–55). PS-kustannus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-370-067-3
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5995-07-7
UNESCO (2017). Early childhood care and education. Noudettu 2020-10-23 osoitteesta https://en.unesco.org/themes/early-childhood-care-and-education
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Noudettu 2020-11-13 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Venninen, T. (2020). Vaikuttamisen ympyrä varhaiskasvatuksessa. Teoksessa E. Fonsén, J. Heikka, J. Elo & J. Leinonen (toim.), Osallisuuden
pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Suomen Varhaiskasvatus ry.
http://urn.fi/URN:ISBN:9789528020721
Venninen, T., Leinonen, J. & Ojala, M. (2010). ”Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi”. Lasten osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. (Työpapereita 2010:3). Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:952-5616-41-X
Virkki, P. (2015). Varhaiskasvatus toimijuuden ja osallisuuden edistäjänä. (No 66) [Väitöskirja, Itä-Suomen Yliopisto]. eRepo http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1735-5
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen. H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-206-472