aineiston keruusta analysointiin. Esimerkiksi sitaattien käytössä olen yrittänyt jättää sellaiset kohdat pois, joiden perusteella tutkittavien henkilöllisyys paljastuisi. Kaikki tutkittavat eivät tahtoneet adoptiomaan paljastuvan, joten olen tarkasti merkinnyt ylös niiden henkilöiden nimet, joiden kohdalla mainitsen ainoastaan maanosan. Lupaus anonymiteetin säilyttämisestä luvattiin ensimmäisessä yhteydenotossa ennen kuin tutkittavat suostuivat mukaan tutkimukseen, sillä aihe koskettaa naisten kokemuksia äitiydestään, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia. Olen myös muuttanut haastateltavien nimet, tunnistamisen estämiseksi.
identiteetin kehittyminen (etninen ja kulttuurinen identiteetti), adoption kontekstuaaliset, kulttuurit ylittävän tutkimuksen kehittäminen. Miten eri kulttuureissa, joissa kantaväestö on homogeenisempää (Skandinavia) tai heterogeenistä (Englanti, USA), suhtaudutaan adoptioon.
Myös adoptoidun sosiaalisesta integroitumisesta kouluun, yhteiskuntaan ja samanikäisiin tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Tutkimustietoa tarvitaan myös, kuten edellä jo todettiin, erilaisten palvelujen kehittämiseen. Palaciosin ja Brodzinskyn pitkästä listasta voidaan todeta, että adoption tutkimus on vielä lapsen kengissä ja tarvitsee vielä teorian ja tutkimuksen kehitystä.
Tutkimusta tehdessäni huomasin, että adoptioisistä on tehty vähän tutkimusta. Tutkimuksen tulisi ulottua myös isyyteen ja isien kokemuksiin vanhemmuudesta ja adoptioprosessista.
Adoptioisyyttä olisi syytä myös tutkia ja olisikin mielenkiintoista vertailla miten adoptioisät kokevat isyyden ja vanhemmuuden ja poikkeaako se äitien kokemuksista.
Pitkittäistutkimukselle olisi myös tilausta esimerkiksi adoptiovanhemmuuden muodostumisesta ja sen erityispiirteistä. Mielenkiintoista olisi haastatella viiden ja kymmenen vuoden päästä tämän tutkimuksen tutkittavia ja seurata minkälaista äitiys ja vanhemmuus on aikuisen adoptoidun kanssa, minkälaisia muutoksia vanhemmuudessa tapahtuu lasten ja vanhempien välisessä suhteessa. Ja minkälaisia haasteita, ongelmia ja onnistumisen kokemuksia äideillä on. Toisaalta adoptoidun itsensä äänikin pitää saada kuuluviin ja tutkia heidän kokemuksiaan ja näkökantojaan adoptioon. Suuri osa adoptoiduista on saapunut Suomeen vuoden 1985 adoptiolain säätämisen jälkeen, joten he ovat saavuttamassa aikuisuuden. Tässä tilanteessa ei voida vielä nähdä, mikä aikuistuneiden ulkomaisten adoptiolasten tilanne on Suomalaisessa yhteiskunnassa. Ulkomailta adoptoidut jo aikuiseksi kasvaneet lapset ovatkin tulevaisuudessa kiinnostava tutkimuskohde.
Erityisesti mieleeni jäi haastateltavien ehdotukset valmennuskurssista myös biologisen lapsen vanhemmille. Mielenkiintoista olisi lähteä kehittämään perhepäivähoidon puolelle valmennuskurssia biologisen lasten vanhemmille, sillä pelkästään adoptiovanhemmat eivät kohtaa haasteita lapsen kasvatuksessa, vaan haasteita on myös biologisen lapsen vanhemmillekin. Vastaavanlaisen valmennuskurssin kehittäminen vähän pienemmässä mittakaavassa saattaisi olla tehokas ja hyödyllinen työkalu vanhemmuuteen siirtymisessä.
LÄHTEET
Aaltonen, M., Ojanen, T., Siven, T., Vihunen, R. & Vilen, M. 2006. Lapsen aika. Porvoo:
WSOY.
Abbey, A., Andrews, F. M., & Halman, L. J. (1992). Infertility and subjective well-being: The mediating roles of self-esteem, internal control, and interpersonal conflict.
Journal of Marriage and the Family, 54, 408–417.
Adoptioperheet. [www-dokumentti]
<http://www.adoptioperheet.fi/tietoaadoptiosta.html>. Luettu 17.10.2007.
Adesman & Adamec 2004. [www-dokumentti].
<http://site.ebrary.com/lib/tampere/docDetail.action?docID=10089192.>
Luettu 6.10.2010
Alanen, L. 1994. Perhelapsuus ja lasten perheys - ”perhe” lasten näkökulmasta. Teoksessa J.
Antikainen, M-L. Haataja & M. Korhonen (toim.) Näkökulmia perheeseen.
Helsinki: Stakes.
Alasuutari, M. 2003. Kuka lasta kasvattaa? Tampere: Gaudeamus.
Ambert, A-M. 2005. The Social Construction of Adoption: Its effects on adoption and parents. [www-dokumentti] <http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7888-8.pdf>.
Luettu 1.11.2010.
Autonen-Vaaraniemi, L. 2008. Kodin tila, valta ja miesten käytännöt. Teoksessa E. Sevón &
M. Notko (toim.) Perhesuhteita. Tampere: Tammer-paino, 188–205.
Bailey, J. D. 2006. A Practice model to protect the ethnic identity of international adoptees.
Journal of Family Social Work. 10 (3), 1–11. [www-dokumentti] <
http://helios.uta.fi:2082/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&hid=8&sid=bec57bf 0-4ca1-470d-bb59-5130850fdeaf%40sessionmgr14>. Luettu 14.11.2010.
Bardy, M. 2002. Mistä vanhemmuus tehdään? Teoksessa L. Kolbe & K. Järvinen (toim.) Onks ketään kotona? Pieksamäki: Tammi, 35–52.
Brakman, S-V & Scholz, S.J. 2006. Adoption, ART; and a re-conception of the maternal bod:
Toward embodied maternity. Hypatia. 21 (1), 54–73. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2082/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=5&hid=12&sid=1861d310-c47f-4a25-9b80-725792cca912%40sessionmgr11>. Luettu 1.11.2010.
Brodzinsky, D. M., & Huffman, L. (1988). Transition to adoptive parenthood. Marriage &
Family Review, 12, 267–286.
Ceballo, R., Lansford, J. E., Abbey, A. & Stewart, A. J. 2004. Gaining a Child: Comparing the Experiences of Biological Parents, Adoptive Parents, and Stepparents.
Family Relations. 53 (1), 38–48. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2119/doi/10.1111/j.1741-3729.2004.00007.x/pdf>.Luettu 13.12.2010.
Christenson, B. & McMurtry 2007. A Comparative Evaluation of Preservice Training of Kinship and Nonkinship Foster/Adoptiove Families. Child Welfare. 86 (2), 125–
140. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2121/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&hid=111&sid=e97 20f6d-133d-4aa1-a47b-1f31d0a1e212%40sessionmgr112>. Luettu 11.10.2010 Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J & Vastamäki, J. 2001. Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa J. Aaltola &
R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. metodin valinta ja aineistokeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Fageström, C. 1989. Adoptioneuvonta kansainvälisessä adoptiossa. Teoksessa M. K-A, Kranck (toim.) Lapsemme ulkomailta. Kansainvälisestä adoptiosta. Helsinki:
Painokaari, 149–154.
Gerris, J. 1994. Perhearvot vanhempien silmin: perhe-elämän ja lastenkasvatuksen arvoperustaiset mallit. Teoksessa J. Virkki. (toim.) Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin. Juva: WSOY, 144-162.
Gittins, D. 1985. The family in question. Changing households and familiar ideologies.
Basingstoke : Macmillan. 92–111.
Glover, M.B, Mullineauxa P. Y., Deater-Deckarda, K. & Petrill, S. A. 2010. Parents’ Feelings Towards Their Adoptive and Non-Adoptiove Children. Infant ad Child Developent. 19 (3), 238–251. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2119/doi/10.1002/icd.664/pdf>. Luettu 13.11.2010
Goldberg, A. & Smith, J. 2008. Social Support and Psychological Well-Being in Lesbian and Heterosexual Preadoptive Couples. Family Relations. 57 (3), 281-294. [www-dokumentti] <http://helios.uta.fi:2119/doi/10.1111/j.1741-3729.2008.00500.x/pdf>. Luettu 14.11.2010.
HCCH.[www-dokumentti]<http://hcch.e-vision.nl/index_en.php?act=conventions.text&cid=69>. Luettu 15.11.2010 Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. 1991. Johdatus kasvatustieteeseen. Porvoo: WSOY.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 1995. Teemahaastattelu. Seitsemäs painos. Helsinki:
Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos.
Helsinki: Tammi.
Hoffmann-Reim, C. 1986. Adoptive Parenting and the norm of family emotionality.
Qualitative Sociology. 9. 162–178.
Högbacka, R. 2009. Ikioma lapsi vieraasta maasta: yhteisyys ja erot kansainvälisissä adoptioperheissä. Teoksessa R. Jallinoja (toim.) Vieras perheessä. Tampere:
Juvenes Print Oy, 162–190.
Interpedia. [www-dokumentti] <http://www.interpedia.fi/sdoptio.html>. Luettu 13.11.2010.
Jakku-Sihvonen, R. 1982. Lasten kasvatustehtävä vanhempien opiskeluhalukkuuden pontimena. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 99.
Johnston, K.E., Swim, J.K., Saltsman B.M., Deater-Deckard, K. & Petrill, S.A. 2007.
Mothers’ Racial, Ethnic and Cultural Socialization of Transracially Adopted Asian Children. Family Relations. 56 (4), 390–402. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2135/doi/10.1111/j.1741-3729.2007.00468.x/pdf>. Luettu 14.10.2010.
Juffen, F. & van IJzendoorn, M. H. 2007. Adoptees do not lack self-esteem: a meta-analysis of studies on self-esteem of transracial, international and domestic adoptees.
Psychological Bulletin. 133 (6), 1067–1083. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2095/sp3.2.4b/ovidweb.cgi?WebLinkFrameset=1&S=DOCEPDHDBPHF ACIDFNDLMBGCPPPAA00&returnUrl=http://ovidsp.uk.ovid.com/sp3.2.4b/o vidweb.cgi%3f%26TOC%3dS.sh.15.17.20.23%257c10%257c50%26FORMAT
%3dtoc%26FIELDS%3dTOC%26S%3dDOCEPDHDBPHFACIDFNDLMEBG CPPPAA00&directlink=http://graphics.uk.ovid.com/ovftpdfs/PDHFFNBGMEI
DBP00/fs047/ovft/live/gv024/00006823/00006823-200711000- 00010.pdf&filename=Adoptees+Do+Not+Lack+Self-Esteem:+A+Meta-
Analysis+of+Studies+on+Self-Esteem+of+Transracial,+International,+and+Domestic+Adoptees.&link_from=
S.sh.15.17.20.23|10&pdf_key=B&pdf_index=S.sh.15.17.20.23>.Luettu 14.11.2010
Kats, M. 1989. Ennen päätöstä. Teoksessa M. Kats & A. Kranck. (toim.) Lapsemme ulkomailta. Kansainvälisestä adoptiosta. Helsinki: Painokaarti oy, 13–31.
Kalland, M. 2002. Kiintymyssuhdeteorian kliininen merkitys: soveltaminen erityistilanteissa.
Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Vantaa: Tummavuoren Kirjapaino Oy, 198–233.
Kalland, M. 2003. Menetysten läsnäolo vuorovaikutuksessa: varhainen adoptio ja sen hoito.
Teoksessa P. Niemelä, P. Siltala & T. Tamminen (toim.) Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Juva: WS Bookwell Oy, 204–219.
Katvala, S. 2001. Missä äiti on? Äitejä ja äitiyden uskomuksia sukupolvien saatossa.
Jyväskylä: Jyväskylä University printing House.
Kauppi, M. & Rautanen, E. 1997. Oikeus hyvään kotiin. Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922–1997. Keuruu: Otava.
Kirk, H.D. 1964. Shared fate. A theory of adoption and mental healt. London: The free Press of Glencoe & Collier-Mcmillan.
Kirk, H.D. 1984. Shared Fate: a theory and method of adoptive relationship. Port Angeles, Wash: Ben Simon.
Korhonen, M. 1994. Keski-ikäisten naisten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus.
Joensuu: Joensuun yliopiston monistuskeskus. Joensuun yliopiston psykologian tutkimuksia 15. Lisensiaatintutkimus.
Korhonen, M. 2002. Aina oli joku kotona. Teoksessa Onks ketään kotona? L. Kolbe & K.
Järvinen (toim.) Onks ketään kotona? Pieksamäki: Tammi.
Kuronen, M. 1989. Onnellinen ja ongelmallinen äitys. Tutkimus lasten hoidon ja kasvatuksen asiantuntijoiden äitiyttä koskevista käsityksistä. Tampere: Yliopistopaino.
Kuronen, M. & Hokkanen, T. 2008. Vanhemmuuspuhe ja sukupuolitutkimuksen vaikeus.
Teoksessa E. Sevón & M. Notko (toim.) Perhesuhteet puntarissa. Tampere:
Tammerpaino, 27–41.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. 361/1983.
Laki lapseksiottamisesta. 153/1985. <www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1985/198550153>. Luettu 17.10.2007.
Asetus lasten suojelua sekä yhteistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta. Asetus 291997.
<www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1997/19970029>Katsottu 11.11.2010.
Ladage, J. 2009. Medical issues in international adoption and their influence on language development. Topics in Language disorders. 29 (1), 6–17.
[www-dokumentti]<http://helios.uta.fi:2095/sp3.2.4b/ovidweb.cgi?WebLinkFrameset=
1&S=BNBDPDIGJGHFACABFNDLGHAGHIMHAA00&returnUrl=http://ovi dsp.uk.ovid.com/sp3.2.4b/ovidweb.cgi%3f%26TOC%3dS.sh.15.17.20.23%257c 3%257c50%26FORMAT%3dtoc%26FIELDS%3dTOC%26S%3dBNBDPDIGJ GHFACABFNDLGHAGHIMHAA00&directlink=http://graphics.uk.ovid.com/
ovftpdfs/PDHFFNAGGHABJG00/fs047/ovft/live/gv024/00011363/00011363-200901000
00003.pdf&filename=Medical+Issues+in+International+Adoption+and+Their+I nfluence+on+Language+Development.&link_from=S.sh.15.17.20.23|3&pdf_ke y=B&pdf_index=S.sh.15.17.20.23 >. Luettu 14.11.2010.
Latvala, E. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2003. Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusprosessi: sisällönanalyysi. Teoksessa S. Janhonen, & M. Nikkonen. (toim.) Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Helsinki: WSOY, 21–43.
Lastenneuvola lapsiperheiden tukena: opas työntekijöille. 2004. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004: 14. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 2.
painos.
Levy-Schiff. R., Goldshmidt, I. & Dov, H-R. 1991. Transition to Parentthood in Adoptive Families. Developmental Psychology. 27 (1), 131–140. [www-dokumentti]<http://helios.uta.fi:2133/sp3.2.3b/ovidweb.cgi?WebLinkFrameset=
1&S=AJPHPDFHEAHFKEMJFNDLBHGHPAMMAA00&returnUrl=http://ovi dsp.uk.ovid.com/sp3.2.3b/ovidweb.cgi%3f%26Full%2bText%3dL%257cS.sh.1 5.17.22.27.31%257c0%257c0006306119910100000018%26S%3dAJPHPDFHE AHFKEMJFNDLBHGHPAMMAA00&directlink=http://graphics.uk.ovid.com/
ovftpdfs/PDHFFNGHBHMJEA00/fs046/ovft/live/gv025/00063061/000630611 9910100000018.pdf&filename=Transition+to+Parenthood+in+Adoptive+Famili es.&pdf_key=PDHFFNGHBHMJEA00&pdf_index=/fs046/ovft/live/gv025/000 63061/00063061-199101000-00018>. Luettu 13.10.2010.
Martsola, R. 2006. Lapsiaikuisia ja aikuislapsia. Teoksessa E. Hermanson & R. Martsola (toim.) Aikuinen vanhemmuus. Katoavan kasvatuksen jäljillä. Helsinki:
Kirjapaja, 37–48.
Marin, M. 1994. Perhe ja moraali: vuosisata perhekeskustelua. Teoksessa J. Virkki (toim.) Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin. Jyväskylä: WSOY, 10–23.
McIlvenny & Raudaskosksi. 2005. Figuring the transnational ”Child-to-be-adopted”: The web as a virtual sociocultural contact zone for intercounty adoption.
[www-dokumentti]<http://www.ruc.dk/cuid/publikationer/publikationer /mobility/
mobility2/McIlvenny_Raudaskoski/ >. Luettu 2.9.2009.
Miettinen, A. & Rotkirch, A. 2008. Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet.
Helsinki: Hakapaino Oy. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 34/2008.
Miller, L. C. 2005. The Handbook of international adoption medicine. New york: Oxford University Press.
Mäkipää, S. 2006. Mistä on adoptioperheet tehty? – Vanhemmuuden ammatillinen rakentaminen adoptioneuvontaa ohjaavassa tekstissä. Teoksessa K. Komulainen, H. Räty & J. Silvonen (toim.) Hulluudesta itsehallintaan. Uuden historian näkökulmia psyykkisiin ilmiöihin ja ammattikäytäntöihin. Joensuu:
Yliopistopaino, 187–206.
Nurminen, E. & Roos, J.P. 1992. Models of parenting: Between Generations and Classes.
Teoksessa U. Björnberg (toim.) European Parents in the 1990’s. Contradictions and Comparisions. New Brunswik, NJ: Transaction Publishers, 123–140.
[www-muodossa]
<http://books.google.fi/books?id=5OxEOSE4NTEC&pg=PA123&lpg=PA123&
dq=models+of+parenting:+between+generation+and+classes&source=bl&ots=a j_fW7Fs3S&sig=JH5br0Y850Ye2TzHLf5B3maL8g&hl=fi&ei=4vF4S_f2ENCJ _gajm6StCg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CAoQ6AEw AA#v=onepage&q=models%20of%20parenting%3A%20between%20generatio n%20and%20classes&f=false>.Luettu 15.2.2010.
Nätkin, R. 1993. Äitiys ja sukupuolten väliset suhteet. Teoksessa U. Piela (toim.) Aikanaisia.
Kirjoituksia naisen omaelämäkerroista. Tampere: Tammer-paino Oy, 165–187.
Nätkin, R. 1997. Kamppailu suomalaisesta äitiydestä. Maternalismi, väestöpolitiikka ja naisten kertomukset. Helsinki: Gaudeamus.
Niemelä, P. 2001. Psykologinen valmentautuminen vanhemmuuden rooleihin raskauden aikana. Teoksessa M., Rautiainen (toim.) Vanhemmuuden roolikartta. Syvennä ja sovella. Käyttäjän opas 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 9–16.
Nieminen, K. 1975. Adoptiojärjestelmät. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
Nykyri, T. 1998. Naisen viha. Saarijärvi: Paino Gummerus Kirjapaino Oy.
Paajanen, P. 2005. Eri teitä vanhemmuuteen – kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta. Helsinki:
Vammalan kirjapaino. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 21/2005.
Paajanen, P. 2006. Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoiva-isä. Alle 3-vuotiaiden
esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä.. Helsinki: Hakapaino Oy. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 24/2006.
Paajanen, P. 2007. Mikä on minun perheeni? Suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 2007 ja 1997. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E30/2007.
Palacios, J. & Brodzinsky, D. 2010. Review: Adoption Research: Trends, Topics, Outcomes.
International Journal of Behavioral Development. 34 (3), 270–284.
<http://helios.uta.fi:2793/content/34/3/270.full.pdf+html>. Luettu 12.10.2010.
Parviainen, H. 2003. Kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa vuosina 1970–2000.
Helsinki: Hakapaino Oy.
Pryor, J. 2004. Parenting in reconstituted and Surrogate Families. Teoksessa M. Hoghughi, N.
Long (toim.) Handbook of Parenting: theory and research for practice. London:
Sage, 110–129.
Psouni, E. 2006. Vanhemmuus ja kiintymyssuhteet. Teoksessa J, Hansson & C, Oscarsson (toim.) Onnellinen lapsuus. Helsinkin: Otava, 17–20.
Pulkkinen, L. 1994. Millaista lastenkasvatusta nykytutkimus suosittelee. Teoksessa J. Virkki.
(toim.) Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin. Juva: WSOY, 26–45.
Puusaari, H. 1998. Kulttuurinmuutos koettelee maahanmuuttajaa: psykososiaalinen kohtaaminen. Teoksessa P, Pitkänen (toim.) Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen. Helsinki: Oy Edita Ab, 21–32.
Pärssinen-Hentula, I. 2007. Mikä alku- ja jälkipalvelu? Teoksessa K. Tervonen-Arnkil.
(toim.) Lapsen kanssa – olennaista etsimässä. Artikkelikokoelma Minun Elämäni –projektin työstä 2003–2006. Forssa: Forssan kirjapaino. Pelastakaa lapset ry:n julkaisusarja n:o 7, 144–148.
Pärssinen-Hentula, I. 2007. Alussa oli adoptio? Kohtaamisia adoption jälkipalvelutyössä.
Teoksessa K. Tervonen-Arnkil. (toim.) Lapsen kanssa – olennaista etsimässä.
Artikkelikokoelma Minun Elämäni – projektin työstä 2003–2006. Forssa:
Forssan kirjapaino. Pelastakaa lapset ry:n julkaisusarja n:o 7, 149–169.
Pösö, T. 2003. Adoptio perhesuhteiden uudelleenjärjestelynä. Teoksessa H. Fosberg & R.
Nätkin (toim.) Perhe murroksessa perhetutkimuksen jäljillä. Helsinki:
yliopistopaino, 140–158.
Rastas, A. 2007. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. [www-dokumentti] <http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6964-0.pdf.>. Luettu 15.10.2010.
Rautanen, E. 1972. Avioton äiti ja adoptiopäätös. Porvoo: WSOY.
Rautanen, E. 1989. Adoptiot ennen ja nyt. Teoksessa M. Kats & A. Kranck. (toim.) Lapsemme ulkomailta. Kansainvälisestä adoptiosta. Helsinki: Painokaarti oy, 145–148.
Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolikartta. Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Ritala-Koskinen, A. 2002. Uusperhe kasvun paikkana. Onks ketään kotona? 138–151.
Rouhio, H. 2009. Kansainvälisesti adoptoituna Suomessa. Ulkomailta adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta. Painosalama Oy.
Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 37/2009.
Sandelowski, M., Harris, B.G. & Holditch-Davis, D. 1993. “Somewhere out there.” Parental Claiming in the Preadoption Waiting Perioid. Journal of Contemporary Ethnography. 21 (4), 464–486.
Sevón, E. & Huttunen, J. 2002. Odottavan äidin vastuu. Teoksessa A, Rönkä & U. Kinnunen.
(toim.) Perhe ja vanhemmuus. Suomalainen perhe-elämä ja sen tutkiminen.
Keuruu: Otava kirjapaino Oy, 72–98.
Sevón, E. & Notko, M. 2008. Perhesuhteiden omalakisuus. Teoksessa E. Sevón & M. Notko (toim.) Perhesuhteet puntarissa. Tampere: Tammer-paino, 13–26.
Sukula, S. 2009. [www-dokumentti] <http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7888-8.pdf>. Luettu 14.9.2010.
Tervonen-Arnkil, K. 2008. Sijaisperheen intensiivinen tukeminen. Teoksessa J. Ketola.
(toim.) Menestyksistä mahdollisuuksiin. Juva: WS Bookwell Oy.
Tilastokeskus. 2010. [www-dokumentti]
<http://www.stat.fi/til/adopt/2009/adopt_2009_2010-05-20_tau_001_fi.html>.
Luettu 13.11.2010.
Tilastokeskus. 2010. [www-dokumentti]
<http://www.stat.fi/til/adopt/2009/adopt_2009_2010-05-20_tie_001_fi.html>.
Luettu 13.11.2010.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2003. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä:
Gummerus kirjapaino Oy.
Tynjälä, P. 1991. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta. Kasvatus 22 (5-6), 387–398.
Valkonen 1996. Kuka on minun vanhempani? Perhehoitonuorten vanhempisuhteet. Saarijärvi:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Varilo, E. 1986. Adoptio preventiivisenä toimenpiteenä. Teoksessa Matti Kaivosoja (toim.) Lapsen etu. 30 vuotta lastenpsykiatrista työtä ja tutkimusta Suomessa.
Jyväskylä: Gummerus, 63–70.
Varilo, E. 1993. Ottolapsisijoitus arviointi- ja toimenpideprosessina. Helsinki: Psykiatrian tutkimussäätiö.
Viana, A.G. & Welsh, J.A. 2010. Correlates and Predictions of Parenting Stress Among Internationally Adopting Mothers: A Longitudal Investigation. International Journal of Development. 34 (4), 363–373. [www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2793/content/34/4/363.full.pdf+html>. Luettu 11.10.2010.
Vuori, J. 2003. Äitiyden ainekset. Teoksessa H. Forsberg & R. Nätkin (toim.) Perhe
murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Helsinki: Yliopistopaino, 39–
63.
Väestöliitto. 2010. [www-dokumentti]
<http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/perhetutkim us/syntyperan-merkitys-kansainvalis/>. Luettu 15.11.2010.
Värri, V-M. 1996. Kasvattajan esiymmärrrys kasvatuksellisen hyvän ehtona. Teoksessa J.
Lehtovaara & R. Jaatinen (toim.) Dialogissa osa 2. –ihmisenä ihmisyhteisössä.
Tampere: Tampereen yliopisto.
Wilson, S. 2009. Attending to Relationships: Attachement Formation within Families of Internationally Adopted Children. Topics In Language Disorders. 29 (1), 18–31.
[www-dokumentti]
<http://helios.uta.fi:2095/sp3.2.4b/ovidweb.cgi?WebLinkFrameset=1&S=BNBDPDIGJGHF ACABFNDLGHAGHIMHAA00&returnUrl=http://ovidsp.uk.ovid.com/sp3.2.4 b/ovidweb.cgi%3f%26Full%2bText%3dL%257cS.sh.15.17.20.23.27%257c0%2 57c0001136320090100000004%26S%3dBNBDPDIGJGHFACABFNDLGHA GHIMHAA00&directlink=http://graphics.uk.ovid.com/ovftpdfs/PDHFFNAGG HABJG00/fs047/ovft/live/gv024/00011363/0001136320090100000004.pdf&fil ename=Attending+to+Relationships:+Attachment+Formation+Within+Families +of+Internationally+Adopted+Children.&pdf_key=PDHFFNAGGHABJG00&p df_index=/fs047/ovft/live/gv024/00011363/00011363-200901000-00004>.
Luettu14.11.2010.
Yancey, G. & Lewis, JR. R. 2009. Interracial Families. Current Concepts and Controversies.
New York and London: Routledge, Taylor & Francis Group.
Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Tampere:
Vastapaino