• Ei tuloksia

Ikävöivä usko yhdyssiteenä Kristukseen

5 IKÄVöIVÄ USKO PELASTUKSEN TIENÄ (1847-187)

5.3 Kristus-yhteys ja vanhurskauttaminen

5.3.2 Ikävöivä usko yhdyssiteenä Kristukseen

Mitä sitten Lagus tarkoittaa puhuessaan yhdistymisestä Kristuksen kanssa?

Herännäisjohtaja käyttää monenlaisia ilmaisuja kuvatessaan Kristus-yhteyttä ja sen tärkeyttä. Esimerkiksi saarnassaan (1855) Lagus sanoo, että epäusko on sielun tila, jossa ihminen elää ”ilman sisällistä yhteyttä ja yhdistystä” Kristuksen kanssa.

Saarnansa lopussa herännäisjohtaja kuvaa ihmisen muuttunutta tilaa vertaamalla tätä viinipuussa olevaan oksaan.584 Viinipuu ja oksat -vertaus, joka havainnollistaa nimenomaan Kristus-yhteyttä, tulee toistuvasti esille myös Laguksen kirjeissä.585 Kristus elämän leipänä on toinen herännäisjohtajan käyttämä kuva tästä yhteydes-tä. Elämä uskossa Kristukseen on ”elämän leivän nauttimista”. Tämä ajatus toistuu Laguksen kirjeissä kerta toisensa jälkeen. Kristus on tullut antamaan ihmiselle kaikkea sitä, mitä tämä on vailla. Kilvoittelijan puolestaan tulee elää Kristuksesta, elämän leivästä, mikä on ”hengellistä ehtoollisen viettoa”.586 Kun Herralta pyydetään armonvoimia parannukseen, hänestä tulee elämän leipä ja viinipuu, josta saadaan uutta ravintoa. Lagus tähdentää, että Kristus haluaa kilvoittelijan tunkeutuvan tällä tavalla lähelle itseään.587

Lagus puhuu myös osallisuudesta Kristukseen (delaktighet) sekä kanssakäymises-tä ja seurustelusta hänen kanssaan (umgås). Kristityn kilvoituksen pääasia on tulla osalliseksi Vapahtajasta ja elää hänen kanssaan.588 Kristitty on kutsuttu seurustele-maan yksin Kristuksen kanssa ja puhuseurustele-maan hänelle asiastaan.589 Uutta syntymistä ja varmuutta pelastuksesta tulee etsiä seurustelemalla Herran kanssa, jolloin asiat

584 Bergroth 1886, 658-659.

585 Esim. kirje Jakob ja Charlotta Wegeliukselle 13.10.1851. Lagus 1935, 55; tuntemattomalle 30.10.1854.

Lagus 1933, 104; Elias Lagukselle 5.2.1855. Lagus 1933, 108.

586 ”De förstå icke att Kristi lidande och laguppfyllelse gjort Honom till en konung i nåderiket, som nu

förvaltar och utdelar alla gåfvor dem vi behöfva, för att vandra på lifvets väg och att han just härigenom är det lifsens bröd hvaraf vi hvarje ögonblick skola hämta vår närin, njutande den andliga nattvarden till bekommande af alla nådekrafter dem Han förvärfvat.” Tuntemattomalle 22.3. (tai 22.11.)1853. Lagus 1933, 78-79. Ks. myös Lagus 1907, 22, 30, 227; 1931, 34; 1933, 146, 150, 158.

587 Sofia Snellmanille 1.9.1853. Lagus 1931, 17-18.

588 ”Tällä tiellä alkaisi Herramme rakkaus itää sydämissänne ja pieni elävä yhteys syntyisi teistä, jotka

palvelisitte Herraa sisällisellä rukouksella ja etsien Häntä yöt ja päivät, Hänet ja Hänen osallisuuttaan voittaaksenne.” J.G. Lagukselle, hänen vaimolleen sekä Maria Bomanille. Lagus 1907, 249-250.

“…ettei Kristus sen kautta tulisi pimitetyksi ja joka-aikainen eläminen Hänen kanssaan keskeytyisi.

Tämä on pääasia.” Tuntemattomalle 5.4.1854. Lagus 1907, 155.”Missä sielussa Kristus saa sytyttää ikävän päästä Hänestä osalliseksi, siellä kohtaavat sisältä ja ulkoa tuhannet esteet,” Tuntemattomalle 23.8. 1853.

Lagus 1907, 174.

589 ”...du däremot är av Gud oupphörligt kallad att utan hela detta bestyr, blott och bar, umgås med Kristus

allena, barnsligen tala med Honom om din sak, och tro att han värkeligen alltid ser på dig och vill att du alltid återvänder till Honom.” C.A. Malmbergille? 16.12.1856. Lagus 1931, 39.

”N:sta toivon, että hän yksinkertaisena kuin lapsi, itseltään mitään vaatimatta, kanssakäymistä pitää Vapahtajansa kanssa ja kaikessa heikkoudessaan Häneltä ottaa kaiken ravinnon ja voiman...” C.A.

Malmbergille 5.2.1856. Lagus 1907, 225.

ajallaan kirkastuvat.590 Uskossa tullaan myös varjelluksi lapsellisen kanssakäymisen kautta.591 Tämän yhteyden vaalimisen tärkeys saa ytimekkään ilmauksensa Laguksen toteamuksessa: parannus, usko ja pyhitys virtaavat lapsenomaisesta ja jatkuvasta si-säisestä seurustelusta Kristuksen kanssa.592

Laguksen käyttämät sanat ja kielikuvat osoittavat selvästi, että yhdistyminen Kristuksen kanssa kuuluu hänen usko-käsityksensä keskukseen. Niissä on asial-lisesti kyse ikävöivän uskon luonnehdinnasta. Laguksen myöhemmissä kirjoituk-sissa sanotaan myös eksplisiittisesti, että juuri ikävöivä usko liittää kilvoittelijan ja Kristuksen toisiinsa. Lagus kirjoittaa:

”Pidä sen tähden pääasianasi elämässä ja kuolemassa riippua kiinni Kristuksessa yhdyssi-teen, s.o. sielun ikävöimisen kautta, huolimatta kaikista esteistä, synneistä ja heikkouksista.

Sillä tämä ikävöiminen on etsivä usko, vaikka se mitenkin huonolta näyttäisi omissa silmis-säsi. Älä siis katso uskoon ja sen voimaan, katso Kristuksen ja etsi Häntä ilman muuta, niin tulet autetuksi hetki hetkeltä.”593

Sielun ikävöiminen (fides directa) on siis yhdysside kilvoittelijan ja Kristuksen välil-lä. Koska Lagus rinnastaa ikävöinnin etsivän uskon kanssa, myös etsivällä uskolla on Kristukseen yhdistävä luonne. Tämä tulee esille muissakin Laguksen kirjoituk-sissa.594 Katkelmassa puhutaan lisäksi Kristukseen katsomisesta. Ikävöimisen ja kat-somisen keskinäisen suhteen vuoksi on selvää, että myös Kristukseen katsominen toimii yhdyssiteenä Kristukseen.595

Edellä kuvattu yhdistyminen kytkeytyy läheisesti yhteen Kristuksen omistamisen kanssa. Lagus kirjoittaa parannuksen harjoitukseen liittyen:

590 ”- - - de måste ensamt leva av livsens bröd, och botas och pånyttfödas allenast och endast genom det

inre, i deras egna ögon högst bristfulla, stundliga umgänget med och seendet på Honom.” C.A. Malmbergille 21.2.1854. Lagus 1931, 18.

”N:sta toivon, että hän yksinkertaisena kuin lapsi, itseltään mitään vaatimatta, kanssakäymistä pitää Vapahtajansa kanssa ja kaikesssa heikkoudessaan Häneltä ottaa kaiken ravinnon ja voiman eikä anna minkaan puutteen estää itseään armoistuimen tykö käymästä tyhjänä ja alastomana, rukoillen uudestisyntymistä ja lapseksi ottamista.” C.A. Malmbergille 5.2.1856. Lagus 1907, 225.

”Sillä emme saa pysähtyä tietoomme tai johonkin, mitä ennen olemme kokeneet, vaan aina uudelleen todellisuudessa seurustella Hänen kanssaan, etsien tätä varmuutta, joskin Hän kauan on ilmoittamatta itseään.” C.A. Malmbergille 24.3.1857 Lagus 1907, 251.

”Stärk din svaghet i Herranom, d.v.s. genom ett flitigt verkligt umgänge med Honom, och allt skall klarna för dig.” Elisabet Reuterille 9.12.1856. Lagus 1933, 141.

591 ”Ja kun he luulevat itseänsä viisaiksi, ovat he tyhmiksi tulleet. Autuaallinen yksinkertaisuus, joka kasvaa

hedelmänä Kristuksesta elämisestä! Kuinka tulisikaan meidän varjeltua tämän lapsellisen kanssakäymisen kautta, josta Herra itse sanoo: ’pysykää minussa, pysykää minun rakkaudessani!’” C.A. Malmbergille 29.3.1857. Lagus 1907, 81.

592 ”... alla syndare utan undantag få och kunna komma till honom, för att blifva hulpne och renade, samt

att bättring, tro och helgelse flyta af detta barnsliga, ständiga inre umgänge med Honom.” Tuntemattomalle 18.5.1857. Lagus 1933, 150.

593 Kirje tuntemattomalle. Lagus 1907, 187.

594 ”... görä bättring, det är genom den stundliga sökande tron hänga fast vid Honom såsom grenar vid

vinträdet?” Jakob ja Charlotta Wegeliukselle 13.10.1851. Lagus 1933, 55.

595 Tämä käy selväksi myös po. kirjeen (Lagus 1907, 186-188) kokonaisuudesta: siinä puhutaan etsimisestä,

ikävöimisestä ja Kristukseen katsomisesta.

”Tässä vahvistu alinomaisen harjoituksen kautta äläkä koskaan avaa suutasi valittamaan, että harjoituksesi olisi huono. Sillä silloinhan katsoisit pois Kristuksesta ja eläisit itses-täsi ja omasta hyvyydesitses-täsi ja siten vaan sotkeutuisit. Oi, mikä suuri ja ihana lohdutus ja sanomaton rikkaus onkaan kätkettynä Herramme ja Vapahtajamme personassa, kun me puuttuvaisina lapsellisessa yksinkertaisuudessa Häneen katsomme ja Hänen omistamme.”596

Kilvoittelija siis omistaa Kristuksen katsoessaan häneen. Edellä esitetystä käsittei-den rinnakkaisuudesta seuraa, että parannuksen tekijä omistaa Herran yhtä lailla ikävöimällä ja etsimällä häntä. Tämä tulee myös eksplisiittisesti esille. Lagus sa-noo, että kilvoittelija saa Kristuksen omakseen etsivän ja häneen tarttuvan uskon kautta (genom sökande och omfattande tron).597 Vaikka uskoa ei Laguksen mukaan voi omistaa itsessä olevana habituksena, ei tämä kuitenkaan merkitse sitä, etteikö syntinen voisi omistaa Vapahtajaa itseään. Tuttu hengen köyhyyden korostus näkyy siinä, että Vapahtaja omistetaan, kun häntä katsotaan ”puuttuvaisina lapsellisessa yksinkertaisuudessa.”

Mitä johtopäätöksiä edellä sanotusta voidaan tehdä? Voidaan ensinnäkin sanoa, että Laguksenkin mukaan vanhurskauttaminen tapahtuu uniossa Kristuksen kans-sa. On kuitenkin tarpeellista täsmentää, millaisesta uniosta on kyse ja miten se suh-teutuu edellä esitettyihin unio-malleihin. Vaikka Laguksen uskonkäsityksessä on augustinolaisia piirteitä, vanhurskauttava usko ei ole hänelle ihmisen luotuisuuteen perustuva mielenliike, joka ”melanchthonilaisittain” Hengen vaikutuksesta kohdistui-si Kristukseen ja kohdistui-sitten vanhurskauttaikohdistui-si.598 Sen sijaan siinä on kyse Jumalan sanan ja Hengen synnyttämästä elämästä.599 Scriverin ja Nohrborgin tavoin Lagus ajattelee us-kon olevan ennen muuta kaipuuta, joka synnyttää pelastavan yhteyden Kristukseen.

Herännäisjohtajan käsitystä vanhurskauttavasta Kristus-yhteydestä voidaan myös luonnehtia käsitteillä unio Christi ja unio spiritualis. Erityisesti käsite unio spiritualis sopii Laguksen ajatteluun, sillä tutkimushistoriassa termillä on alleviivattu Kristuksen kanssa tapahtuvan yhtymyksen hengellistä ja reaalista luonnetta.600 Myös Laguksen mukaan Kristuksen ja syntisen yhdistyminen on hengellinen ja todellinen tapah-tuma. Edellä on osoitettu, että kristillisen kilvoituksen pääasia on tulla osalliseksi Kristuksesta. Tässä yhteydessä voidaan palauttaa mieleen myös nuoren Laguksen näkemys, jonka mukaan todellinen kristinusko on sielun läheistä yhdistymistä (in-nerlig förening) ja yhteyttä (förbindelse och gemenskap) Kristuksen kanssa uskon

596 Nana Malmbergille. Lagus 1907, 185.

597 ”Hvarje gång själen framträder för Jesus Kristus, som af Gud är satt till en nådestol, som genom den

sökande och omfattade tron blir vår...” Jakob Wegeliukselle. Lagus 1933, 161.

598 Vainio 2004, 78-82.

599 ”On siis sinullakin aika sinä päivänä, joka nyt on, rukoilla laupiasta Vapahtajata, että Hän itse antaisi

sinulle ymmärrystä ja tahtoa parannukseen, jota sinulla itselläsi ei ole, sekä että Hän sytyttäisi uskon ja uskalluksen kipinän sinussa evankeliumin autuaallisten lupausten kautta, jotka houkuttelevat sinua Jumalan Karitsaan katsomaan.” C.A. Malmbergille 5.2.1856. Lagus 1907, 225.

”till Honom måste vår svaga längtan utgå från den orena stofthyddan, men som Han sjelf genom sitt ord och sin anda upptändt denna längtan, denna trones rykande veka, så känner Han igen i den sitt eget verk, och förkastar den icke, ty Han är när oss alla dagar, och känner vårt elände.” Elisabet Reuterille 8.5.1853. Lagus 1933, 83.

600 Näin esim. Martti Vaahtoranta Gerhard-tutkimuksessaan (Vaahtoranta 1998).

kautta.601 Lagus näyttäisi yhtyvän mm. Gerhardin, Nohrborgin ja Ignatiuksen edusta-maan teologiseen perinteeseen myös siinä, että Kristus-unio on vanhurskauttamisen edellytys. Kristuksen työ ristillä on toki syntisen vanhurskauttamisen objektiivinen perusta, mutta tämä pelastus tulee vasta unio Christin kautta hänen subjektiiviseksi omaisuudekseen. Loogisesti fides directa edeltää uniota Kristuksen kanssa, ajallista eroa niiden välillä ei luonnollisestikaan ole.

Mikäli Laguksen käsitystä uniosta verrataan Lutherin unio-käsitykseen, voidaan tehdä seuraavia havaintoja. Todellinen yhteys Kristukseen ja osallisuus häneen ovat niin Laguksen kuin Lutherinkin teologialle luovuttamattomia piirteitä. Kristuksen läsnäololla ei ole Laguksen ajattelussa kuitenkaan yhtä voimakasta asemaa kuin Lutherilla, mikä tuli esille jo Laguksen teologian augustinolaisuutta arvioitaessa.

Laguksen teologiaan ei istu luontevasti se Lutherin näkemys, että Kristus on itse us-kossa läsnä. Herännäisjohtajalle Kristus on ensi sijassa uskon kohde. Tätä ei muuta se, että Lagus voi sanoa Kristuksen asuvan uskon kautta ihmisen sydämessä.602 Usko on Lagukselle pääasiassa ikävöivää pyrkimystä Herraa kohti. Tämä ikävöinti muodostaa yhdyssiteen Kristukseen ja tekee syntisen osalliseksi Vapahtajasta. Lutherin mukaan taas Kristus on uskossa läsnä (in ipsa fide Christus adest). Kilvoittelijan ei tarvitse sa-malla tavalla kurottautua kohti Kristusta, sillä hän on jo läsnä.