Armonvoimat ja uudestisyntyminen

Herätykseen tulleella ihmisellä ei ole Laguksen mukaan voimaa muuhun kuin Jumalan pakenemiseen. Hänellä ei ole lainkaan kykyä parannukseen, uskoon, synnin voittamiseen tai pyhään elämään.⁴⁵⁶ Apu tähän on kuitenkin saatavissa Kristukselta, joka ei ole ainoastaan maksanut syntisen velkaa, vaan myös lahjoittaa kaiken, mitä autuuden tiellä kulkemiseen tarvitaan.⁴⁵⁷ Näitä lahjoja Lagus kutsuu armonvoimi-ksi. Niitä ovat ennen muuta halu, tahto ja voima Kristuksen luo tulemiseen, joita kilvoittelijan ei pidä edes vaatia itseltään.⁴⁵⁸ Herännäisjohtaja sanoo, että armonvoi-mien pyytäminen on elämän tiellä kulkemista ja uskon jokapäiväisen harjoituksen

456 Tuntemattomalle. Lagus 1931, 21.

457 Nana Malmbergille. Lagus 1907, 185.

458 ”Kom derföre till Honom såsom en död och förlorad menniska, otaliga gånger om dagen, och säg

Honom: ´Herre du vet att jag icke har lust, vilja och kraft; skapa i mig ett rent hjerta.´” Tuntemattomalle 3.4.1857. Lagus 1933, 145.

Asiaan liittyvänä yksityiskohtana voidaan todeta, että Lutherin mukaan itsensä antaminen Kristukselle uskon kautta merkitsee, että ihminen ei missään olosuhteissa luota omaan hyvään tahtoonsa ja intentioonsa, so. hän pitää omaa tahtoaan ja intentiotaan pahana. Hän ei myöskään usko, että hän voi itse muotoilla hyvää tahtoa. Raunio 1993, 306.Laguksen ajattelu näyttää tältä osin olevan samanlainen kuin reformaattorilla.

päätehtävä.⁴⁵⁹ Näin fides directa ilmenee kristityn arkisessa kilvoituksessa. Tässä yhteydessä herännäisjohtaja vertaa Kristusta elämän leipään, joka ruokkii omiaan.

Häneltä kilvoittelijan tulee saada jatkuvasti ravintoa päästäkseen kaidalle tielle ja vii-mein iankaikkiseen elämään.⁴⁶⁰ Vertaus viittaa siihen, että armonvoimissa ei ole kyse ainoastaan Kristuksesta lähtevistä voimavaikutuksesta vaan osallisuudesta häneen itseensä.⁴⁶¹ Ilman tätä yhteyttä Herraan kristityn elämä hiipuu ja kilvoitus lakkaa.

Pyytäessään armonvoimia päivästä toiseen kilvoittelija kuitenkin pysyy Kristuksen yhteydessä ja tulee osalliseksi uuden syntymisen armosta.⁴⁶²

Uudestisyntyminen on kaikesta päätellen laaja-alainen käsite Laguksen teologias-sa. Se saa eri merkityksiä eri aikoina ja eri yhteyksissä. 1830-luvulla Lagus kytki uu-destisyntymisen läheisesti yhteen vanhurskauttamisen efektiivisen aspektin kanssa.

Siinä oli kyse pelastavan uskon syntymisestä ja uudesta elämästä ihmisen sisimmässä.

Uudestisyntyminen ei kuitenkaan samaistunut koettavan pelastusvarmuuden kans-sa. Vanhan Laguksen ajattelussa uudestisyntymisen tulkinta muuttuu laaja-alaisem-maksi. Myös hänen tapansa puhua ihmisen sisimmässä tapahtuvasta prosessista on toisenlainen kuin aiemmin. Esimerkiksi käy Laguksen kuvaus siitä, kuinka tullaan oikealla tavalla Kristuksen luo:

”Miten ja millä tavalla sitte tämä Hänen luo tuleminen tapahtuu? Se tapahtuu niin, että kun syntinen tietää tunnossaan, että nyt ei ole hyvin minun laitani enkä tulisi autuaaksi tässä ti-lassani, ja kun hän samalla kuulee evankeliumin autuaallista oppia, että Jesus on maailmaan tullut kaikkia kadotettuja Aatamin lapsia pelastamaan, niin syttyy sielussa iloinen, toivorikas ajatus, että näin kun on, on Jesus myöskin kuollut minun tähteni. Tahdon sentähden itse ruveta puhuttelemaan Häntä ja pyytämään, että Hän tahtoisi minuakin ottaa elämän tielle ja lapsek-seen sekä antaa minulle osan sovintokuolemastaan. Näin tahdon pitkittää siksi kun Hän itse il-moittaa itsensä minulle, että voin luottaa Häneen. Silloin on etsivä uskon sielussa sytytetty.”⁴⁶³

459 ”No, mitä sinun pitää puhua Hänelle, karttaaksesi luulouskoa ja epäuskoa? Aivan lapsellisesti ja

yksinkertaisesti ikävöidä ja pyytää, että Vapahtajasi tahtoisi antaa sinule armonvoimia parannusta tehdäksesi. Mitkä ovat sitte nämä armonvoimat, joita itselläsi ei ole, vaan jotka sinun täytyy Häneltä saada? Ne ovat halu, mieli, tahto ja voima tulemaan Hänen tykönsä, että Hän, joka on tie, tahtoisi joka hetki tulla auttajaksesi elämän kaidalle tiellä päästäksesi. Katso, tämä on uskon jokapäiväisen harjoituksen päätehtävä ja tämä on elämän tiellä kulkemista.” Kirje tuntemattomalle 1854. Lagus 1907, 201.

460 ”...Kristi lidande och laguppfyllande gjort Honom till en konung i nåderiket, som nu förvaltar och

utdelar alla gåfvor dem vi behöfva, för att vandra på lifvets väg, och att han just härigenom är det lifsens bröd hvaraf vi hvarje ögonblick skola hämta vår näring, njutande den andliga nattvarden till bekommande af alla nådekrafter dem Han förvärfvat.” Kirje tuntemattomalle. Lagus 1933, 78-79; ”...

har det till ditt hufvudärende, att begära dessa nådekrafter, dem hvarken du eller någon annan äger, af Honom som är lifsens bröd, och som genom ett ständigt å nyo meddelande av allt detta föder och närer oss till evinnerligt lif.” Kirje tuntemattomalle 18.5. 1857. Lagus 1933, 150.

461 Tätä tukee eksplisiittisesti edellisessä viitteessä esillä olevan jälkimmäisen kirjeen katkelman jatko:

” Då vi utom Honom och trones gemenskap med Honom äro förlorade, så äro vi deremot bevarade hos Honom, - - - bättring, tro och helgelse flyta af detta barnsliga, ständiga inre umgänge med Honom”. Kirje tuntemattomalle 18.5.1857. Lagus 1933, 150.

462 ”... han har förvärfvat dig lust, vilja och kraft att komma till Honom; men du måste stundligen å nyo skicka

ut din fattiga längtan från ett dödt och kallt hjerta och begära att han ville af sitt rika förråd gifva dig dessa ting; ty du har ingen lust eller kraft, bör ej heller fordra detta af dig. Var häruti flitig, så skall nya födelsens nåd hos dig föregå,” Tuntemattomalle. Lagus 1933, 158.

”Fastmera måste själen, så snart hon märker sitt bortavarande, utan förberedelser vända sig till Herren och fast tusende gånger om dagen ånyo bedja om alla de nådekrafter som behövas till bättringen och om nya födelsens nåd.” E.L. Levónille 13.9.1853. Lagus 1931, 30.

463 Miten kutsumusta oikein kuullaan. Maria Grönmarkille 18.3.1857. Lagus 1907, 249.

Laguksen mukaan evankeliumi siis sytyttää sielussa ”iloisen, toivorikkaan ajatuk-sen”, etsivän uskon. Kilvoittelijan tulee myös rukoilla, että Kristus sytyttäisi hänessä

”uskon ja uskalluksen kipinän” evankeliumin lupausten kautta, jotka ”houkuttele-vat” häntä katsomaan Jumalan Karitsaa.⁴⁶⁴ Kuvatunlainen sanan sytyttämä etsivä usko on Laguksen mukaan Jumalan työtä.⁴⁶⁵ Koska siinä on kyse Hengen työstä, sen syntymisestä voitaisiin nuoren Laguksen termein käyttää nimitystä uudestisynty-minen. 1850-luvulla Lagus puhuu kuitenkin enemmän etsivästä uskosta tällaisen uskon ollessa kyseessä.

Vanhan Laguksen teologiassa sanalla ”uudestisyntyminen” on kaksi päämerkitys-tä. Se merkitsee ensinnäkin omistavaan uskoon eli pelastusvarmuuteen pääsemistä (fides reflexa). Tämä tulee ilmi Laguksen puhuessa synnin voittamisesta ja anteek-sisaamisesta. Herännäisjohtajan mukaan voitto synnistä ja syntien anteeksisaami-nen tapahtuvat juuri uudestisyntymisessä.⁴⁶⁶ Lagus myös sanoo, että kilvoittelijan on tuntemuksien puutteen ja kuivuuden keskellä opittava katsomaan yksin Kristukseen.

Häntä on katsottava enemmän kuin syntejä. On tiedettävä, että kun löydetään Kristus, voitetaan synti hänen kauttaan.⁴⁶⁷ Tämän pohjalta näyttäisi siltä, että vanha Lagus tarkoittaa uudestisyntymisellä Kristuksen löytämistä. Tällöin uudestisyntyminen rinnastuisi nimenomaan pelastusvarmuuteen pääsemisen kanssa. Huomionarvoista on myös se uskonkilvoitukseen liittyvä muutos, joka tapahtuu uudestisyntymisessä:

kilvoittelija saa voiton synneistä. Ilmaisu on ymmärrettävä seuraavalla tavalla. Niin kauan kuin omatunto on lain vaatimusten sitoma, synti hallitsee ihmistä. Vasta kun hän löytää Kristuksen ja pääsee pelastusvarmuuteen, hänen omantuntonsa vapautuu ja hän pääsee synnin otteesta.

Toiseksi Lagus tarkoittaa uudestisyntymisellä jatkuvaa uskon uudistumista (re-novatio). Kristityn uudestisyntymisen kautta synnistä saama voitto ei ole täydellinen.

Kristuksen löytäminen ja osallisuus uudesta elämästä ei muuta kertakaikkisesti kris-tityn sydäntä. Tässä asiassa vanhan Laguksen uskonkäsitys ei poikkea millään tavalla hänen aikaisemmasta näkemyksestään. Vanhan ja uuden ihmisen todellisuus tulee esille herännäisjohtajan puhuessa ihmisen sydämestä. Se on ”vanha uppiniskainen synnin pesä, joka muuttumisesta ei ole mitään toivoa.” Elävä Vapahtaja antaa kuiten-kin omilleen uuden sydämen, kun he sitä joka hetki pyytävät. Siksi kristityn tulee

464 C.A. Malmbergille 5.2.1856. Lagus 1907, 225.

465 ”till Honom måste vår svaga längtan utgå från den orena stofthyddan, men som Han sjelf genom sitt

ord och sin anda upptändt denna längtan, denna trones rykande veka, så känner Han igen i den sitt eget verk, och förkastar den icke, ty Han är när oss alla dagar, och känner vårt elände.” Elisabet Reuterille 8.5.1853. Lagus 1933, 83.

466 ”Syntisi karatkoot kimppuusi kaikella äkäisyydellään, niin ei sinun tarvitse niitten kanssa olla tekemisissä,

vaan silloinkin on sinun pääasiana pidettävä katsoa Jumalan Karitsaa, joka on ne kantanut, tunkeutua ikävöimiselläsi hänen luokseen, Hän kun uudestisyntymisessä antaa sinulle sekä voiton synnistäsi että niiden anteeksisaamisen.” Tuntemattomalle. Lagus 1907, 244.

467 ”Detta är för dig en tid på hvilken din tro och förtröstan skalla pröfvas och öfvas sålunda, että du vänjes

att under all torka, tröghet och okännbarhet ensamt och uteslutande se på Guds Lamm: honom måste du se på vida mer än på dina synder: söka Honom ensamt, väl vetande att när du finner Honom, så vinner du synden genom Honom.” Tuntemattomalle. Lagus 1933, 156.

jatkuvasti katsoa Herraansa ”molemmilla silmillä” ja ja elää hänen yhteydessään.⁴⁶⁸ Näin tehdessään hän tulee yhä tutummaksi Herransa kanssa eikä päivittäinen syn-ti pääse hallitsemaan häntä.⁴⁶⁹ Tässä Lagus puhuu jatkuvan uudestisyntymisen tar-peellisuudesta. Vanhan Laguksen terminologiassa uudestisyntyminen merkitsee siis pelastusvarmuuteen pääsyn rinnalla jatkuvaa uskon uudistumista.

Kuten edellä on osoitettu, Laguksen mukaan tie uudestisyntymiseen on katseen kääntäminen Kristukseen. Kilvoittelijan ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa Jumalan Karitsaan, ja juuri näin tehtäessä uusi syntymä tapahtuu sielussa. Herännäisjohtajan vanhurskauttamiskäsitykseen kuuluva sola fide -aspekti tulee tässä yhteydessä selvästi näkyviin. Hän tähdentää sitä, että kilvoittelijan tulee katsoa pelkästään Kristukseen, ilman että hän samanaikaisesti katsoo itseään lain valossa.⁴⁷⁰ Laguksen mukaan uudestisyntyminen myös jatkuu samalla tavalla kuin se on alkanut: katsomalla Kristukseen, ikävöimällä häntä ja seurustelemalla hänen kanssaan.⁴⁷¹ Laguksen teo-logiassa pietismin ydinkäsite ”uudestisyntyminen” pysyy alisteisessa asemassa suh-teessa Kristukseen katsomiseen samalla tavalla kuin 1830-luvulla. Kristukseen kat-sominen (fides directa) pysyy vanhurskauttavan uskon ydintoimintona.

Tämän luvun alussa oli Laguksen kirjeen katkelma, jossa hän opastaa kirjeen vas-taanottajaa puhuttelemaan Herraa etsivässä uskossa: ”Näin tahdon pitkittää siksi kun Hän itse ilmoittaa itsensä minulle, että voin luottaa häneen.”⁴⁷² Laguksen armonjär-jestyksen lähtökohta pitää siis jo sisällään ajatuksen, että Kristus on löydettävissä.

Edellä on myös todettu, että uudestisyntymisessä on aspekti, joka rinnastuu pelas-tusvarmuuteen pääsyn kanssa. Tämä näkyy siinäkin, että kilvoittelijan tulee rukoilla

468 ”Sinä kirjoitat sydämestä ja sen hulluudesta. Antakaamme sen olla mitä se on, vanha uppiniskainen

synnin pesä, jonka muuttumisesta ei ole mitään toivoa. Elävä Vapahtajamme antaa meille uuden sydämmen, kun joka silmänräpäys sitä pyydämme. Kuinka tarpeellista katsoa Häneen molemmilla silmillä! Älkäämme tahtoko elää muuten kuin Hänestä ja Hänessä.” C.A. Malmbergille 12.4.1854. Lagus 1907, 190.

469 ”Var häruti flitig, så skall nya födelsens nåd hos dig föregå, du blifva mer och mer bekant med Herren,

och så skall icke heller synden, som du dagligen finner hos dig, mer få ett fortfarande välde öfver dig. ” Tuntemattomalle. Lagus 1933, 158.

470 ”Du behöfver icke då annat än se Guds Lamm, som burit dina synder, och märk! just under det du så går

till väga, föregår nya födelsen i din själ, utan allt eget bemödande, och du afskyr, känner och vinner synden endast genom Honom, som sade: utan mig kunnen I intet göra. ” Jakob Wegeliukselle 15.5.1852. Lagus 1933, 68.

”... fortfar att med en barnslig anda enfaldigt och träget hålla dig vid syndares förbarmare, Märk, ensamt seende på Honom, så att du icke på lagsens sätt derjemte begapar dig sjelf. När du finner dig vara borta, så skynda, utan alla egenrättfärdighets grubblerier tillbaka, du må nu hitta dig från hvilken synd och elände som hälst. Härigenom blir du delaktig af förnyelsens och nya födelsens nåd. Elisabet Reuterille 18.4.1854.

Lagus 1933, 97. “men sjelfva lifvet och nya födelsen får ingen del af, utom att låta alla egna bättringsbestyr fara, ehuru godt sken de än må hafva, och ensamt, uteslutande vända sig till Kristus bedjande af Honom om det nya lifvet, del i försoningen, barnaskap och ledning på den smala vägen.” Aline Reuterille. Lagus 1933, 152.

471   ”Således måste du stundeligen begynna ånyo, och alltid låta din fattiga tros- och längtans-gnista vara

utsträckt till och efter Kristus. Häruti öva dig, så skall nåderikets konung låta dig stundligen födas på nytt, och du leva av Honom, som är livets bröd.” Tuntemattomalle. Lagus 1931, 11.”Hade våra nya ljus begripit hans lära, skulle de tacksamt ropa till Herren Kristus för den nåden, att stundeligen få förnya hela sin sak. Sedan nu den dagliga verkliga helgelsen, som endast härigenom kan ske, blifvit förkastad, vore det lustigt att höra, huru nya födelsen går till, som endast genom beständigt inre umgänge med Kristus börjas och fortsättes,”

Olof Helanderille 13.5.1852. Lagus 1933, 66.

472 Miten kutsumusta oikein kuullaan. Maria Grönmarkille 18.3.1857. Lagus 1907, 249.

Jumalalta paitsi uudestisyntymistä myös lapseksi ottamista.⁴⁷³ Seuraavaksi tutkitaan tarkemmin miten etsivä ja ”löytänyt” usko suhtautuvat toisiinsa. Lisäksi tarkastel-laan käsitettä ”lapsen oikeus” sekä muita termejä, jotka liittyvät pelastusvarmuuteen.