Esitutkintalaki asianomistajan näkökulmasta

Kuten aiemmin todettua, Suomessa rikoksen uhrin asema on ollut suhteellisen hyvä jo ennen uhridirektiivin voimaantuloa. Aiemmin voimassa olleen esitutkintalain 449/1987 10.1 §:n mukaisesti asianosaisella on ollut oikeus käyttää esitutkinnassa avustajaa. Edellä mainitun lain 10 §:ään lisättiin lailla 692/1997 2 momentti ja silloinen 2 momentti siirtyi 3 momen-tiksi. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan asianomistajalle voitiin määrätä oikeudenkäyn-tiavustaja tai tukihenkilö oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun säännösten nojalla. Esitutkintalain (805/2011) kokonaisuudistuksessa em. oikeus säilyi samansuuntai-sena, mutta jo ennen lain voimaantuloa lisättiin 4 luvun 10 pykälän 2 momenttiin säännös, jonka mukaan esitutkintaviranomaisen on, rikoksen luonteen sitä edellyttäessä, tiedusteltava suostuuko asianomistaja yhteystietojensa välittämiseen tukipalvelujen tarjoajille, ja hänen siihen suostuessaan, välitettävä tiedot ilman aiheetonta viivytystä (ETL 4:10.2 1145/2013).

Edellä oleva lisättiin esitutkintalakiin hallituksen esityksen 14/2013 vp mukaisesti.¹⁰⁶ Pohjaa esitykselle saatiin sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmajulkaisusta, jossa to-dettiin, että aktiivisella ohjauksella tuen piiriin on suuri merkitys, sillä rikoksen uhrit eivät aina kykene tunnistamaan avun tarvettaan rikoskokemuksen jälkeen. Aiemmin joissain po-liisipiireissä tiedotettiin uhreja tukipalveluista ja joissain paikoissa suostumuksen antaneen uhrin tiedot välitettiin sähköpostilla tukipalveluun. Koska käytännöt kuitenkin vaihtelivat suuresti eri poliisipiireissä, koettiin tarpeelliseksi lisätä esitutkintalakiin teksti yhteystietojen luovuttamisen tiedustelemisesta. Samalla sovitteluoppaaseen¹⁰⁷ lisättiin teksti, jonka perus-teella sovittelijan on ennen sovitteluprosessin alkua tiedusteltava asianosaisilta suostumusta yhteystietojen välittämiseen.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa tuli parantaa rikoksen uhrien ohjaamista tukipalve-luun.¹⁰⁸ Poliisihallituksen ohjeessa keväältä 2012 mainitaan, että poliisin tulee viranomais-ten järjestämien palveluiden lisäksi välittää tietoa järjestöjen palveluista ja ohjata avun tar-vitsijoita palveluiden käyttäjiksi. Asianomistajille on annettava tietoa hänen käytettävissä olevista auttavista tahoista ja käytettävissä olevista tukipalveluista. Kuulustelupöytäkirjaan tulee tehdä merkintä annetusta informaatiosta koskien auttavia tahoja.¹⁰⁹

106 HE 14/2013 vp, s. 1.

107 Flink 2013, s. 42

108 Sisäasiainministeriö 2012, s. 52; HE 14/2013 vp, s. 8.

109 Poliisihallitus 2012, s. 1

Suomessa aiemmin voimassa oleva lainsäädäntö täytti siis pitkälti direktiivin vaatimukset, mutta direktiivin täytäntöönpano edellytti kuitenkin esitutkintalainsäädännön täydentämistä, laajentamista ja uusien säännösten lisäämistä. Lainsäädäntöä täydennettiin 1.3.2016 voi-maantulleilla säädösmuutoksilla, joilla tehtiin muutoksia yhteensä kymmeneen lakiin. Mää-ritelmien osalta muutoksia ei tarvittu. Esitöiden mukaan oikeuskäytännössä asianomistajan määritelmä on laajempi kuin direktiivissä, ja mahdollisen supistavuuden vuoksi uhrin mää-ritelmää ei ehdotettu otettavaksi lainsäädäntöön.¹¹⁰ Uhripoliittinen toimikunta katsoi loppu-raportissaan, että direktiivin tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan käytännön toimia; koulu-tusta, kansallisten menettelytapojen ja suositusten kehittämistä, kansallisen yhtenäisen ri-kosuhripolitiikan uhrien oikeuksien, tuen ja suojelun toteuttamiseksi ja moniammatillisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämistä.¹¹¹

Esitutkintalain 3 luvun 1 §:ään lisättiin 3 momentti (10/2016), jonka mukaan asianomista-jalle on annettava hänen tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus. Vahvistuksen tulee sisältää ilmoituksen tekemisestä ja ilmoitettua rikosta tai tapahtumaa koskevat perus-tiedot. Perustiedoilla tarkoitetaan rikosilmoituksen tekoaikaa ja -paikkaa, asianomistajan tie-toja, tietoja rikoksen tyypistä, ajasta ja paikasta sekä tietoa rikoksella aiheutetusta vahingosta tai vahinkoa koskevasta alustavasta arviosta. Vahvistuksessa tulee olla myös esitukintavi-ranomaisen yhteystiedot.¹¹²

Asianomistajan ohjaamista tukipalveluihin koskevaa lain 4 luvun 10 §:n 2 momenttia täy-dennettiin siten, että yhteystietojen välittämistä koskeva tiedusteluvelvollisuus ja tietojen välittäminen olisi aina tilanteissa, joissa asianomistajan arvioidaan olevan erityisen suojelun tarpeessa. Arvioinnin kohteena on tarve ryhtyä asianomistajaa suojaaviin toimenpiteisiin li-säkärsimyksen, pelottelun tai kostotoimien varalta esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana.

Asianomistaja voi olla tukipalvelujen tarpeessa, vaikka tarvetta erityiseen suojeluun ei osikaan, jonka vuoksi säännöksen sanamuotoa tarkennettiin lisäämällä rikoksen luonteen li-säksi asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet yhteystietojen välittämistä koskevan tie-dustelemisvelvollisuuden piiriin.¹¹³ Vain vajaat puoli vuotta tästä tuli voimaan muutos, jossa

110 HE 66/2015 vp, s. 13.

111 Oikeusministeriö 2015a, s. 72; ks. myös HE 66/2015 vp, s. 12.

112 HE 66/2015 vp, s. 38.

113 HE 66/2015 vp, s. 38–39.

lailla 892/2016 lisättiin kokonaan uusi 2 momentti ja voimassa olleet 2 ja 3 momentit siir-tyivät samansisältöisinä 10 §:n 3 ja 4 momentiksi. Voimassa olevassa esitutkintalaissa tie-dusteluvelvollisuus ja tietojen välittämistä koskeva säännös on siis 4 luvun 10 §:n 3 momen-tissa.

Tulkkaukseen ja kääntämiseen liittyvät direktiivin edellytykset vaativat lisäyksen talakiin. Esitutkintalaissa oli vanhastaan säännös, jonka mukaan uhrilla on oikeus esitutkin-nassa käyttää kieltä, jota hän ymmärtää ja puhuu riittävästi. Laajassa merkityksessä esitut-kinnan katsottiin koskevan myös esitutkintaa edeltävää aikaa, kuten rikosilmoituksen teke-mistä.¹¹⁴ Koska uhridirektiivin vaatimukset erosivat epäiltyjä ja syytettyjä koskevan tulk-kausdirektiivin¹¹⁵ vaatimuksista muutettiin lain 4 luvun13 §:n 1 momenttia siten, että siihen lisättiin asianomistajan pyynnöstä velvollisuus käännättää kirjallisesti asianomistajan käyt-tämälle kielelle asian kannalta olennainen esitutkinta-aineistoon kuuluva asiakirja tai sen osa, jos sen kääntäminen on tarpeen asianomistajan oikeuden valvomiseksi, rikosilmoituk-sen kirjallinen vahvistus ja päätökset, jotka koskevat esitutkinnan toimittamatta jättämistä, lopettamista taikka päättämistä saattamatta asiaa syyteharkintaan (ETL 4:13.1, 10/2016).

Suullista kääntämistä koskevasta toisesta momentista poistettiin sana ”olennainen”, jolloin kirjallisen käännöksen sijaan voidaan antaa suullinen käännös tai yhteenveto 1 momentissa tarkoitetuista keskeisistä asiakirjoista, ellei suullinen käännös loukkaa asianosaisten oikeus-turvaa.¹¹⁶

Esitutkintalain 4 lukuun lisättiin kokonaan uusi 18 §, jossa paitsi laajennettiin velvollisuutta ilmoittaa asianomistajalle tämän oikeuksista, säädettiin myös lain tasolla ilmoittamisvelvol-lisuudesta. Pykälän mukaan esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava asianomistajalle ilman aiheetonta viivytystä muun muassa:

1 käytettävissä olevista tukipalveluista ja käytettävissä olevista keinoista asianomista-jan suojelemiseksi terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvalta uhalta

2 oikeudesta oikeudenkäyntiavustajaan tai tukihenkilöön (ROL 2 luvun säännösten edellytyksillä)

114 HE 66/2015 vp, s. 17.

115 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 280, 26.10.2020, s. 1–7).

116 HE 66/2015 vp, s. 40.

3 oikeudesta maksuttomaan oikeusapuun ja avustajaan (oikeusapulain säännösten edellytyksillä);

4 oikeudesta yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittämiseen syyteasian yhteydessä tai mahdollisuudesta syyttäjän ajaa vaatimusta (ROL 3:9 säädettyjen edellytysten täytty-essä)

5 oikeudesta tulkkaukseen ja olennaisten asiakirjojen käännökseen (13 §:n ja ROL 6 a:3 mukaan).

6 oikeudesta saada tieto päätöksestä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, lopettami-sesta tai päättämisestä saattamatta asiaa syyteharkintaan taikka syyttämättä jättämisestä 7 oikeudesta saada tieto asian käsittelystä, tuomioistuinkäsittelyn ajankohdasta sekä rikosasiassa annetusta tuomiosta.

Edellä mainittujen seikkojen ilmoitusvelvollisuus riippuu tiedonsaannin tarpeellisuudesta erityisesti huomioiden asianomistajan henkilöön liittyvät seikat ja rikoksen laatu. Tietojen määrä tai yksityiskohtaisuus voi vaihdella ja tietoja voidaan antaa myös myöhemmissä vai-heissa uhrin tarpeista riippuen ja tietojen merkityksellisyydestä eri menettelyvaivai-heissa.

Osasta pykälässä mainituista oikeuksista ilmoitettiin jo aiemminkin, mutta ilmoitusvelvol-lisuudesta ei säädetty laissa.¹¹⁷ Asianomistajan suojelemiseksi hänelle on ilmoitettava miten ja millä edellytyksillä hän voi saada suojelua ja millaisilla toimenpiteillä suojelua toteute-taan. Keinoina voivat olla esimerkiksi asianomistajan kuuleminen pääkäsittelyssä vi-deoneuvottelun avulla, asianosaisen taikka yleisön läsnä olematta, asianomistajan yhteys-tietojen salassapito, turvakielto, nimen ja kotipaikan muuttaminen, henkilötunnuksen muut-taminen sekä lähestymiskielto.¹¹⁸

Kokonaan uusi pykälä on myös 4 luvun 19 §, jossa säädetään asianomistajan oikeudesta saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta. Ilmoitusvelvollisuus on rajattu henkeen, terveyteen, vapauteen ja rauhaan kohdistuneisiin rikoksiin sekä seksuaalirikoksiin.

Esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava tästä oikeudesta ilman aiheetonta viivytystä. Asian-omistaja voi pyytää ilmoitusta samalla, kun hänelle mainitusta oikeudesta kerrotaan, mutta hän voi pyytää ilmoitusta myös rikosprosessin aikana ilmoittamalla asiasta esitutkintaviran-omaiselle tai syyttäjälle. Asianomistajan tulee pitää huolta, että hänen yhteystietonsa ovat ajan tasalla. Esitutkintaviranomainen tai syyttäjä ilmoittaa tuomioistuimelle asianomaisen

117 HE 66/2015 vp, s. 16 ja 40–41.

118 HE 66/2015 vp, s. 42.

pyynnöstä saada ilmoitus vapautumisesta. Tuomioistuimen tulee ilmoittaa päättäessään van-gitsemisesta tai tuomitessaan vastaajan ehdottomaan vankeuteen välittää tieto asianomaisen pyynnöstä ja yhteystiedoista Rikosseuraamuslaitokselle. Ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta ei kuitenkaan ole asianomistajan subjektiivinen oikeus, vaan edellytyksenä ilmoittamiselle on, ettei siitä arvioida aiheutuvan vaaraa vangin tai tutkintavangin hengelle tai terveydelle.¹¹⁹

Kuulusteluiden osalta lain 7 lukuun lisättiin uusi 21 §, jossa säädettiin kuulusteluissa käytet-tävistä erityistoimenpiteistä, joilla suojellaan erityisen suojelun tarpeessa olevaa asianomis-tajaa lisäkärsimykseltä esitutkinnassa. Erityisen suojelun tarpeessa olevaa asianomisasianomis-tajaa on kuulusteltava tiloissa, jotka on suunniteltu suojelun tarpeessa olevan henkilön kuulustelemi-seen, esimerkiksi videokuulusteluhuoneessa. Asianomistajan pyytäessä kaikki kuulustelut tulisi suorittaa samojen henkilöiden toimesta ja lisäksi mikäli kyseessä on RL 20 luvun sek-suaalirikos tai muu rikos, jos asianomistajalla on siihen rikoksen vuoksi perusteltu tarve, kuulustelija tulisi olla asianomistajan kanssa samaa sukupuolta. Perusteltu tarve voisi halli-tuksen esityksen mukaan olla seksuaalirikoksen lisäksi sukupuoleen perustuvan väkivaltari-koksen tai läheisväkivaltariväkivaltari-koksen asianomistajalla.¹²⁰

Viimeinen lisäys esitutkintalakiin tehtiin 11 lukuun lisäämällä uusi 9 a §. Pykälässä sääde-tään asianomistajan henkilökohtaisesta arvioinnista erityisten suojelutarpeiden määrittä-miseksi. Esitutkintaviranomaisen on arvioitava, tarvitseeko asianomistaja erityistä suojelua asiaa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä käsiteltäessä. Tarkoitus on tunnistaa asianomis-tajan haavoittuvuus ja erityisen suojelun tarve sekä määritellä mahdollisesti tarvittavat eri-tyistoimenpiteet. Arviointi tulee tehdä kaikille asianomistajille sen selvittämiseksi, ovatko he vaarassa joutua toissijaisesti tai toistuvasti uhriksi taikka pelottelun tai kostotoimien koh-teeksi. Arvioinnissa huomioonotettavaksi tulee etenkin asianomistajan henkilökohtaiset olo-suhteet ja rikoksen laatu. Alle 18-vuotiaiden oletetaan olevan haavoittuvia uhreja, mutta hei-dänkin osaltaan tulee arvioida ovatko erityistoimenpiteet tarpeen. Henkilökohtaisilla omi-naisuuksilla tarkoitetaan ikää, sukupuolta ja sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua, etnistä alkuperää, rotua, uskontoa, sukupuolista suuntautumista, terveydentilaa,

vammai-119 HE 66/2015 vp, s. 42–44.

120 HE 66/2015 vp, s. 44–45.

suutta, oleskeluoikeutta, kommunikaationvaikeuksia, suhdetta tai riippuvuussuhdetta vas-taajaan ja aiempia kokemuksia rikoksista. Myös rikostyyppi¹²¹ ja rikoksen teko-olosuhteet tulee huomioida.¹²² Arviointi on tehtävä uudelleen, jos arvioinnin perusteena olevissa olo-suhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai jos siihen muuten on perustelua aihetta. Arvioin-nissa on otettava huomioon asianomistajan käsitys toimenpiteen tarpeellisuudesta.¹²³ Arvi-oinnin tarkoituksena on tunnistaa sellaiset asianomistajat, joiden kertomuksen saamista näy-töksi voidaan suojelutoimilla helpottaa ja samalla edistää aineelliseen totuuteen pääsemistä.

Arvioinnin tavoitteena on saada viranomaisen näkemys siitä, helpottaisiko prosessin aikana toteutettavat toimet asianomistajan asemaa tapahtumista kertovana uhrina. Näin edistettäi-siin osapuolten täysipainoista osallistumista prosesedistettäi-siin, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista ja aineelliseen totuuteen pääsemistä.¹²⁴

Esitutkintalain 4:10 mukaisesti tutkinnanjohtajan tai syyttäjän tulee tehdä tuomioistuimelle esitys oikeudenkäyntiavustajan tai tukihenkilön määräämiseksi, mikäli oikeudenkäynnistä rikosasiassa annetun lain (ROL, 689/1997) toisen luvun säännökset sitä edellyttävät. Asian-omistajalle on voitu määrätä valtion varoista oikeudenkäyntiavustaja esitutkintaa ja oikeu-denkäyntiä varten:

1. rikoslain 20 luvussa tarkoitetussa seksuaalirikosta tarkoittavassa asiassa, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana

2. rikoslain 21 luvun 1-6 ja 6 a §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna 3. henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskevassa asiassa, jos sitä

rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huo-mioon ottaen on pidettävä perusteltuna.

Oikeudenkäyntiä varten määrääminen edellyttää, että asianomistajalla on vaatimuksia syyt-täjän ajamassa asiassa (ROL 2:1 a laissa 436/2013).

121 Rikostyypeistä mainitaan erityisesti seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö, läheisväkivalta, sukupuoleen perustuva väkivalta, viharikos, ihmiskauppa, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät rikokset ja terrorismi-rikokset. HE 66/2015 vp. s. 46.

122 HE 66/2015 vp, s. 45–46.

123 HE 66/2015 vp, s. 46–47.

124 Sisäministeriö 2016, s. 11. Käsikirjan liitteenä on asianomistajan suojelutarpeen arvioinnissa käytettävä lomake. Lomaketta ei liitetä esitutkintapöytäkirjaan.

Asianomistajalle, jota kuullaan henkilökohtaisesti yllä lueteltujen rikosten selvittämiseksi ja jonka voidaan katsoa tarvitsevan tukea esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, voidaan mää-rätä tehtävän hoitamiseen tukihenkilö, jolla on riittävä pätevyys (ROL 2:3 laissa 203/2006).

Ennen vuotta 2006 tukihenkilö voitiin määrätä vain asianomistajalle, joka ei esittänyt oikeu-denkäynnissä vaatimuksia. Muutos mahdollisti sen, että asianomistajalle voitiin määrätä sekä oikeusavustaja että tukihenkilö riippumatta siitä esittääkö hän vaatimuksia.¹²⁵ Tukihen-kilön tehtävä on olla uhrin henkilökohtaisena tukena ja auttaa häntä asian käsittelemiseen liittyvissä kysymyksissä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä (ROL 2:9). Määrätylle tuki-henkilölle maksetaan korvaus noudattaen valtion varoista maksettavista todistelukustannuk-sista annetun lain (666/1972) 5, 6 ja 7 §:ien mukaan. Tukihenkilön pätevyysvaatimuksesta todetaan, että tukihenkilöksi voidaan määrätä muun asianmukaisen koulutuksen saanut hen-kilö; lainopillinen koulutus ei ole välttämätön.¹²⁶ Asianomistajan omalle pyynnölle tukihen-kilön määräämiseksi on annettava suuri merkitys.¹²⁷ Oikeudenkäyntiavustaja voidaan mää-rätä esitutkintaa varten myös muille paritusrikoksen kohteena olleille henkilöille kuin asian-omistajalle, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Tukihenkilö voidaan määrätä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, jos rikoksen kohteena ollutta henkilöä kuullaan hen-kilökohtaisesti asian selvittämiseksi ja jos hänen voidaan olettaa tarvitsevan tukea (ROL 2:3 a, 178/2014).¹²⁸

Uhrille määrätyn oikeusavustajan ja tukihenkilön lisäksi tutkija on voinut pyynnöstä sallia muunkin asianosaista ja todistajaa tukevan henkilön läsnäolon kuulustelussa, jos se ei vai-keuta rikoksen selvittämistä tai vaaranna salassapitovelvollisuutta (ETL 7:12). Säännöksen tarkoittamia henkilöitä voivat olla alaikäisen kuultavan lähisukulaiset huoltajia lukuun otta-matta sekä rikoksen uhreja tukevien järjestöjen edustajat. Tilanteessa, jossa uhri on edelleen rikoksen aiheuttamassa järkytystilassa, kysymykseen voisi tulla terveydenhoitoalan ammat-tihenkilö. Kuultavaa tukevan muun henkilön osallistuminen tapahtuu kuultavan aloitteesta, esitutkintaviranomaisella ei ole velvollisuutta tukihenkilön hankkimiseen. Uhria tukevan henkilön tarve korostuu seksuaalirikosten, henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten kohdalla, mutta tarve voi olla sallia uhria tukevan henkilön osallistuminen myös

125 Jokela 2018, s. 154–155.

126 HE 82/1995 vp, s. 17, 49.

127 HE 271/2004 vp, s. 37.

128 myös Jokela 2018, s. 155.

muitakin rikoksia käsiteltäessä.¹²⁹ Tutkijan tulee suhtautua pyyntöön erittäin suopeasti, jos-kin perustelun muun henkilön läsnäololle tulee olla selvä. Kynnyksen tulee olla korkealla käytettäessä rikoksen selvittämisen vaarantumisperustetta muun henkilön läsnäolon rajoitta-miseen.¹³⁰ Rikoksen selvittämisen vaarantaminen liittyy tilanteeseen, jossa kuultavaa tukeva henkilö saattaa vaikuttaa kuultavan kertomukseen. Näissä tapauksissa kuulustelua häiritsevä henkilö voidaan poistaa kuulustelusta esitutkintalain 7 luvun 18 §:n mukaan.¹³¹

Rikosuhridirektiivin mukaan uhrin tulee voida valita henkilö, joka on läsnä uhrin ollessa ensimmäistä kertaa yhteydessä toimivaltaiseen viranomaiseen. Hallituksen esityksen perus-teluissa todettiin esitutkintalain 7 luvun 12 § mukaisen säännöksen kuultavaa tukevien hen-kilöiden läsnäolosta kattavan direktiivin vaatimukset silloin, kun kuulustelu on ensimmäinen yhteydenotto viranomaiseen. Asiasta ei ole esitutkintalaissa säännöksiä, jos ensimmäinen yhteydenotto on ennen kuulustelua. Perusteluiden mukaan ilman säännöstäkin on selvää, että kuultavaa tukevan henkilön läsnäololle ei ole estettä ennen kuulustelua tapahtuvassa yhtey-denotossa, ellei se ole vastoin uhrin etuja tai siitä aiheudu haittaa menettelyn kululle.¹³² Uh-ripoliittinen toimikunta näki että, rikosuhridirektiivin 3 artiklan tavoitteita voidaan edistää menettelytapojen/suositusten, viestinnän, koulutuksen, uhrin viestinnällisten tarpeiden ja ra-joitteiden arvioinnin keinoin sekä uhrille annettavan perustiedon kokoaminen eri kieliversi-oilla ja selkokielellä.¹³³

Suomen perustuslakiin (731/1999, PL) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18–

19/1990, EIS) on kirjattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.¹³⁴ Oikeus koskee koko rikosprosessia ja tämän oikeuden katsotaan nykyisin koskevan epäillyn lisäksi myös muita rikosasiaan liittyviä tahoja.¹³⁵