• Ei tuloksia

Asiaan vaikuttavat ohjeistukset

Poliisin tulee huomioida rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asema ja varmistaa, että heitä ohjataan tarvittavien ja saatavilla olevien palveluiden piiriin. Poliisin tulee myös huomioida rikosasioissa sovittelun mahdollisuudet ja ohjata rikosten osapuolia sovitteluun, jossa tarjoutuu mahdollisuus osapuolten kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutunei-den vahinkojen korvaamiseen. Poliisi voi tehdä lakisääteisen toiminnan ja viranomaisyhteis-työn lisäksi yhteistyötä näitä palveluita tarjoavien järjestöjen kanssa. Rikoksen uhrin ohjaa-minen tukipalveluihin tai rikosasioiden sovitteluun tulee huomioida kaikissa rikosasioissa.

Palvelut eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan voivat toteutua rinnakkain.151

Poliisin keskeisten tehtävien ohella poliisitoiminnan laadun parantaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen, väkivaltaan puuttuminen ja rikoksen uhrin auttaminen ovat kaiken toiminnan tavoitteena. Uhrin ohjaamisessa poliisin tulee huomioida asiaan liittyvä kokonaisuus ja kiin-nitettävä erityishuomiota lasten ja ikääntyneiden sekä erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asemaan. Esimerkiksi toimintamalli, jossa epäilty saa jäädä kotiin ja rikoksen uhri siirretään ensi- tai turvakotiin, ei ole suositeltava. Pakkokeinojen tehokkaalla käytöllä osoitetaan ri-koksesta epäillylle, ettei hänen toimintansa ole sallittua. Muiden ennalta estävän toiminnan keinoja ja uhka-arviointia tulee myös pohtia.152

Uhrin kokemus kokonaisvaltaisesti tulee huomioida niin rikosilmoituksen tekotilanteessa, kuulusteluissa kuin muissakin tutkintatoimenpiteissä. Uhrin kanssa tulee toimia sensitiivi-sesti ja uhrin suojeluntarpeen määrittäminen tulee varmistaa ja tarvittaessa suorittaa viimeis-tään kuulustelussa. Poliisin rooli on rikoksen ja sen olosuhteiden selvittäminen sekä puolesta että vastaan. Rikostutkinnan turvaaminen ja uhrin sensitiivinen kohtaaminen samassa asiassa voi olla haastavaa, minkä vuoksi tukihenkilön rooli on tärkeä myös poliisin ja tukihenkilön roolien eron ymmärtämisen kannalta.153

150 Fredman ym. 2020, s. 367.

151 Poliisihallitus 2018, s. 2.

152 Poliisihallitus 2018, s. 3.

153 Poliisihallitus 2018, s. 3–4.

Ohjatessaan henkilöä tai välittäessään hänen tietojaan Rikosuhripäivystykselle, poliisin tulee ottaa ohjattavalta henkilökohtainen suostumus ja kirjata se sekä asiaan liittyviin asiakirjoihin että tietojärjestelmiin. Jos henkilö ei anna suostumustaan, tieto siitä, että henkilöä on opas-tettu auttavista tahoista, tulee kirjata. Poliisilaitokset ja paikalliset auttavat tahot järjestävät käytänteet niin, että jokainen suostumus toteutuu, varmistuu ja kirjautuu asianmukaisesti.

Poliisilaitoksella on nimetty päällystöön kuuluva uhri- ja sovittelu- sekä edunvalvonta-asi-oiden vastuu- ja yhdyshenkilö, jonka vastuulla on näihin asioihin liittyvä työpaikkakoulutus sekä vastuu siitä, että pidättämiseen oikeutetuilla virkamiehillä on ajantasaiset tiedot uhrin ohjaamiseen ja sovitteluun sekä edunvalvontaan määräämiseen liittyvistä asioista. Vastuu- ja yhdyshenkilöt huolehtivat myös, että uhri- ja sovittelu- sekä edunvalvonta-asiat huomioi-daan poliisilaitosten kaikessa toiminnassa ja että näihin asioihin liittyvä tiedonvaihto ja yh-teystyö toteutuu muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Poliisilaitokset nimeävät RI-KUn alueellisiin työryhmiin päällystötason yhdyshenkilöt, joiden tulee tehdä tiivistä yhteis-työtä ja ylläpitää jatkuvaa keskustelua toimintojen kehittämiseksi.154

Tutkielmani ensimmäinen tutkimuskysymys oli selvittää esitutkinnan ja tukipalveluiden yh-teensovittamista teoriassa. Yhteensovittaminen voidaan määritellä tienä yhteistoimintaan ja yhteistyöhön.155 Yhteistoiminta, tai yhteistyö, on yksilöiden ja organisaatioiden välillä ta-pahtuvaa toimintaa ja vuorovaikutusta, jolla on yhteinen tavoite.156 Yhteistyö edellyttää ha-lua osallistua yhteistyöhön, osallistujien asiantuntijuutta ja vastuun jakamista. Organisaatioi-den välistä yhteistyötä voidaan tarkastella vastavuoroisuuOrganisaatioi-den ja molemminpuolisen hyöty-suhteen näkökulmasta. Tällöin kaksi organisaatiota toimii vapaaehtoisesti tavoitteiden to-teuttamiseksi ja päämäärien saavuttamiseksi.157 Yhteistyö voidaan esittää kolmiportaisesti:

cooperation – coordination – collaboration. Cooperation, yhteistoiminta, on tiedon jakamista yhteistyöosapuolten omia lähtökohtia ja tavoitteita palvelevasti. Coordination, yhteensovit-taminen, on yhteisen toiminnan kehittämistä suuntaan, joka tukee yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita. Collaboration, yhteistyö tiiveimmillään, pitää sisällään jossain määrin omista re-viireistä luopumista.158

154 Poliisihallitus 2018, s. 19.

155 Valtonen 2010, s. 250.

156 Koivisto 2005, s. 26

157 Paukkunen 2003, s. 22.

158 Valtonen, 2010, s. 105.

Lainsäädännön valossa katsottuna yhteistyölle esitutkinnan ja uhria tukevien palveluiden vä-lillä ei näyttäisi ole esteitä. Uhridirektiivin ja Istanbulin sopimuksen mukaan tärkeää on uh-rin tunnistaminen ja uhuh-rin oikeudet tukeen ja suojeluun alkaen ensimmäisestä yhteyden-otosta toimivaltaiseen viranomaiseen. Esitutkintalaissa asia ilmaistaan termillä ”ilman aihee-tonta viivytystä”. Huomioitavaa on myös se, että ensimmäinen yhteydenotto ei välttämättä ole poliisi, vaan esimerkiksi terveys- tai sosiaalitoimi. Myös näiden tahojen toimijoiden kou-lutukseen tuki- ja suojelutoimien ohjaamisen osalta tulee kiinnittää huomiota. Seuraavassa luvussa tutkitaan ohjauksen toteutumista käytännössä, erityisesti sitä, missä vaiheessa rikos-prosessia uhria ohjataan.

Asianomistajan suojelutarpeen arvioinnissa tulisi jo ennen kuulustelua pystyä esitietojen pe-rusteella arvioimaan sitä, tarvitseeko uhri suojelutoimia kuulustelussa. Uhrin iän tai rikoksen tyypin perusteella arviointitarvetta ja suojelutoimia pystyy päättelemään, mutta esitiedoissa ei välttämättä käy ilmi uhrin terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset rikoksen kohteeksi joutumisen jälkeen. Kutsuttaessa uhria kuulusteluun olisi hyvä varautua uhrin kertomuksen tallentamiseen159.

Esitutkintalain 4 luvun 10.3 §:n mukainen säännös ROL avustajan tai tukihenkilön160 mää-räämisestä toteutuu useimmin nimenomaan avustajan määräämisellä. ROL tukihenkilölle maksetaan valtion varoista päivärahaa ja korvausta. Jos uhrille esitetään tukihenkilömää-räyksellä tukihenkilöä RIKUn kautta, RIKU ei laskuta näitä kustannuksia valtiolta. ROL tukihenkilön määräämisesitysten käyttöä rajoittanee se, että tukihenkilön voi saada kevyem-mälläkin prosessilla161. On ymmärrettävää, että poliisi pohtii, miksi käyttää poliisin, syyttä-jän ja tuomioistuimen aikaa ja resursseja tukihenkilön määräämiseksi, kun tukihenkilön voi saada helposti ohjauksella Rikosuhripäivystykseen? Kuitenkin, jos uhri haluaisi käyttää mui-den tarjoajien tukipalveluja, pitäisi esitys ROL tukihenkilön määräämiseksi olla osa poliisin keinovalikoimaa uhrin tukemiseksi.

Asianomistajan henkilökohtaisten olosuhteiden huomioiminen sallisi periaatteessa jokai-selta asianomistajalta yhteystietojen välittämistä koskevan luvan kysymisen. Kysymyksen

159 Sisäministeriö 2016, s. 15.

160 ROL avustajalla ja tukihenkilöllä tarkoitan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2:1a ja 3 §:n mu-kaista oikeutta avustajaan ja tukihenkilöön.

161 Oikeusministeriö 2018, s. 34.

esittäminen jo rikosilmoituksen tekovaiheessa, saattaisi asiakkaan, hänen siihen suostues-saan, tukipalveluiden piiriin jo aikaisessa vaiheessa rikosprosessia. Tällöin esimerkiksi kes-kustelua vahingonkorvauksista ja oikeudenkäyntiavustajasta voitaisiin käydä osaltaan tuki-palvelun tarjoajan kanssa, jolloin poliisin ei tarvitsisi käyttää aikaa asian selventämiseen uh-rille.

5 ESITUTKINNAN JA TUKIPALVELUJEN

YHTEENSOVITTA-MINEN KÄYTÄNNÖSSÄ