• Ei tuloksia

3.2 Tutkimusmetodina laadullinen tutkimus

3.2.2 Aineiston analyysi

Laadullisen aineiston analyysin tarkoituksena on paitsi tuoda aineistoon selkeyttä ja tiiviyttä, myös tuottaa sen avulla uutta informaatiota tutkittavana olevasta asiasta. Tavoitteena on ana-lyysin toteuttaminen siten, että laajasta ja hajanaisesta aineistosta muodostetaan informatii-vinen, selkeä ja tiivis kokonaisuus. Aineiston analyysi voi olla tehty siitä näkökulmasta, että aineisto kertoo yksiselitteisesti ja vääristelemättä todellisuudesta. Toisaalta analyysi voidaan nähdä siten, että aineistoon suhtaudutaan suhteellisemmin, jolloin aineiston ajatellaan olevan muodostuneen sellaiseksi kuin se on tiettyä tarkoitusta varten järjestetty. Kvalitatiivisen ai-neiston analyysissä on muistettava, että teksti on aina vain yksi näkökulma aiheeseen.128 Tämän tutkielman aineistona hyödynnetään jo olemassa olevaa tekstiaineistoa. Valmiita ai-neistoja on mahdollista hyödyntää ja analysoida usealla eri tavalla, esimerkiksi kvantifioi-malla, analysoimalla tapaustutkimuksen keinoin tai käsittelemällä diskursiivisesti.129 Tässä tutkielmassa tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on laadulliselle tutkimukselle tyypilli-nen sisällönanalyysi. Laadullityypilli-nen tutkimus vaatii vankkaa teoriapohjaa, jota vasten aineistoa tarkastellaan. Teorian avulla aineistosta voidaan muodostaa tulkintoja.130

124 Keinänen – Väätänen 2015, s. 1–2.

125 Keinänen – Väätänen 2015, s. 3–4.

126 Keinänen – Väätänen 2015, s. 6.

127 Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 21.

128 Eskola – Suoranta 1998, s. 100–102.

129 Eskola – Suoranta 1998, s. 87.

130 Keinänen – Väätänen 2015 s. 16.

Sisällönanalyysi on sellaista aineiston analyysiä, jossa tavoitteena on saada tutkittavana ole-vasta asiasta tiivis ja yleistettävässä muodossa oleva kuvaus. Sisällönanalyysi mahdollistaa kerätyn aineiston järjestämisen tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin johtopäätösten tekoa varten. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jossa etsitään merkityksiä tekstistä. Sisällönana-lyysissä on kyse ennen kaikkea sisällön erittelystä niin, että siitä on mahdollista muodostaa johtopäätöksiä.131 Tässä tutkielmassa hyödynnetään sisällönanalyysiä. Aineisto on järjes-telty ja jäsennelty kysymys kerrallaan sen perusteella, millaisia vastauksia kuhunkin kysy-mykseen on saatu.

Aineiston analyysin tavoitteena on ymmärtää aineisto mahdollisimman hyvin. Analyysiä tehdään erittelemällä tekstiä ja järjestelemällä sitä uudelleen. Tarkoitus on kiteyttää aineiston sisältö nimenomaan asetettujen tutkimusongelmien kannalta. Aineiston analyysissä on olen-naista tarkastella tekstiä sen perusteella, minkälaisia keskeisiä seikkoja tekstistä ilmenee.

Tutkimuksen kannalta keskeisiä seikkoja ovat tutkimuskysymysten kannalta olennaiset asiat. Analyysin suuntaviivoina toimivat selkeät tutkimuskysymykset.132 Tässä tutkielmassa keskeisiä seikkoja aineistossa ovat nimenomaisesti lainvalmistelijoiden kokemuksista ker-tovat osuudet, eivätkä niinkään teoriaan tai lähdekirjallisuuteen perustuvat lainvalmistelijoi-den vastaukset. Tutkimuskysymysten perusteella aineistosta on haettu nimenomaan lainval-mistelijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin pohjautuvia vastauksia, eikä yleisellä tasolla kir-joitettuja suuntaa-antavia tai ehkä-tyyppisiä vastauksia. Aineiston keskeiset seikat liittyvät yksinomaan lainvalmistelijoiden näkemyksiin.

Laadullisen analyysin ensimmäinen vaihe on aineiston keräämisen ja tekstiksi purkamisen jälkeen aineiston järjestäminen. Aineiston analyysissä tulee edetä asteittain.133 Aineiston si-sällönanalyysin ensimmäisenä vaiheena on tunnistaa, järjestää ja erotella aineistosta tutki-muskysymysten kannalta olennaisia seikkoja syvempää ja tarkempaa analyysia varten. Heti alkuun aineistosta on syytä nostaa esiin ja jättää analysoinnin kohteeksi vain ne osat, jotka todella merkitsevät tutkittavan ongelman kannalta. Vasta tämän ensimmäisen, karkean, erot-telun jälkeen ovat vuorossa aineiston luokittelu, teemoittelu ja tyypittely, ikään kuin varsi-nainen analyysi. Näiden pohjalta aineistosta tehdään yhteenveto.134 Tässä tutkielmassa ai-neistosta on ensimmäisenä eroteltu tämän tutkielman kannalta olennainen ja

131 Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 86–87.

132 Keinänen – Väätänen 2015, s. 14.

133 Eskola – Suoranta 1998, s. 109–111.

134 Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 78.

merkityksellinen tekstiaines. Vasta tämän jälkeen tekstiä on luokiteltu karkeasti suurempiin kokonaisuuksiin.

Luokittelu on yksinkertaisin aineiston järjestämisen muoto. Karkeimmillaan luokittelulla ai-neistosta määritellään luokkia, jonka jälkeen lasketaan, kuinka monta kertaa kukin luokka esiintyy aineistossa. Teemoittelu voi olla ikään kuin luokittelun tapaista, mutta teemoitte-lussa painottuvat kunkin teeman sisällöt. Kyse on kaiken kaikkiaan laadullisen tutkimusai-neiston pilkkomisesta ja ryhmittelystä eri aihepiirien tai teemojen mukaan. Teemoittelu mahdollistaa näin ollen vertailun erilaisten teemojen esiintymisen aineistossa. Tavoitteena on etsiä aineistosta kutakin teemaa kuvaavia näkemyksiä. Tyypittely sen sijaan on aiempia menetelmiä tarkempaa analyysiä, jossa erilaisten teemojen sisältä voidaan edelleen etsiä eri näkemyksille yhteisiä ominaisuuksia, joiden perusteella pystytään muodostamaan tyyppiesi-merkki. Joukko tiettyä teemaa koskevia näkemyksiä tiivistetään yleistykseksi.135

Teemoittelussa aineistosta voidaan tuoda esiin sellaisia teemoja, jotka valaisevat tutkimus-ongelmaa. Tiettyjen teemojen esiintymistä aineistossa voidaan tarkastella teemoittelun avulla, jolloin aineistosta siis poimitaan ensinnäkin sen sisältämiä keskeiseksi nousevia ai-heita, jonka jälkeen ne esitetään kokonaisuutena. Näin ollen aineistosta tulee löytää ja sen jälkeen erotella nimenomaan olennaiset aiheet tutkimusongelman kannalta.136 Teemoitte-lussa on poimittu aineistosta keskeisiksi nousevia aiheita. Tavoitteena on ollut löytää usein toistuvia teemoja lainvalmistelijoiden näkemyksistä. Aineistosta on myös poimittu joitakin teemoja koskevia tekstikohtia tuomaan konkreettisesti esille aineistosta ilmeneviä teemoja.

Aineistosta on poimittu yhteen usein toistuvia näkemyksiä ja yhteneväisyyksiä. Lisäksi esiin on nostettu yleisiä suuntaviivoja sekä useasti esiin tulleita mielipiteitä. Lisäksi on kerätty keskeisiä lainvalmistelijoiden tunnistamia ongelmakohtia sekä parannusehdotuksia. Lain-valmistelijoiden vastauksista on koottu yhteen kunkin kysymyskokonaisuuden kohdalla kes-keisimmät ja useimmiten toistuvat näkemykset.

Tässä tutkielmassa aineisto on ensimmäisenä käsitelty ja järjestelty sen mukaan, mitkä ovat nimenomaan tämän tutkielman ja tutkimuskysymysten kannalta olennaista informaatiota.

Lainvalmistelijoiden vastauksista on näin ollen poimittu ne kohdat, joilla on merkitystä tut-kittavana olevan aiheen kannalta. Aineistosta on jätetty poimimatta esimerkiksi hallituksen esitysten laatimisohjeiden referoinnit, kuvaukset siitä, millaista lainvalmistelun eri

135 Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 78–79.

136 Eskola – Suoranta 1998, s. 125–126.

prosessien tulisi tai pitäisi olla sekä lähdekirjallisuuteen perustuvat vastaukset. Hyvin ylei-sellä tasolla kirjoitetuista vastauksista on poimittu vain lainvalmistelijan omaa näkemystä kuvaavat kohdat. Aineistosta on keskitytty nimenomaan niihin osiin, joista ilmenevät lain-valmistelijoiden näkemykset, kokemukset ja mielipiteet. Merkittävintä tämän tutkielman kannalta on analysoida niitä aineiston osia, joissa on kyse lainvalmistelijoiden näkemyksistä.

Tämän jälkeen aineistosta on etsitty keskeisiä teemoja neljän eri kysymyskokonaisuuden avulla. Koska kukin kysymyskokonaisuus jakautuu vielä useampiin pienempiin osakysy-myksiin, on teemoittelu ollut haasteellista. Aivan ensimmäisenä jokaisen osakysymyksen osalta vastaukset on ryhmitelty kolmeen eri ryhmään sen mukaan, onko vastaaja ylipäänsä vastannut kysyttyyn osakysymykseen: on vastannut, on vastannut osittain tai ei ole vastan-nut. Niiden vastausten osalta, joihin on vastattu kokonaan tai osittain, on vastaukset seuraa-vaksi ryhmitelty sen mukaan, onko vastaus positiivinen, negatiivinen vai jotain siltä väliltä.

Esimerkiksi, mikäli vastauksessa ilmaistaan, että asia x ei toteudu hänen mielestään käytän-nön lainvalmistelussa, sijoitetaan se teeman negatiivinen alle. Jos taas vastaajan mielestä asia x toteutuu lainvalmistelussa, luetaan tämä vastaus kuuluvaksi positiivisten vastausten alle. Mikäli vastaaja on kahden vaiheilla tai vastaus on muutoin sekä-että-tyyppinen ja sisäl-tää esimerkiksi ilmaisuja jotenkuten, vaihtelevasti tai riippuen, on vastaus sijoitettu katego-riaan, jossa ovat kaikki vastaukset positiivisen ja negatiivisen väliltä.

Näistä kolmesta kategoriasta on sitten, osakysymys kerrallaan, muodostettu erilaisia teemoja ja tyyppejä esimerkiksi sen perusteella, minkälaisia syitä ja perusteita vastauksista on löy-detty kussakin negatiivisessa kategoriassa. Esimerkiksi syitä sille, miksi asia x ei toteudu hallituksen esityksissä. Ja kun jokin tekijä toistuu vastauksissa usein, voidaan sitä pitää yh-tenä teemana. Vastauksia on teemoiteltu eri ryhmien sisällä usein toistuvien näkemysten pe-rusteella. Aineiston analyysissä on kiinnitetty huomiota usein toistuviin näkemyksiin ja ad-jektiiveihin. Adjektiivit vastauksissa kuvaavat hyvin sitä, kuinka vahvoja lainvalmistelijoi-den näkemykset ovat.

Tämän tutkielman liitteenä on taulukko, jossa on kuvattu, miten aineistoa on tässä tutkiel-massa analysoitu. Liite on tämän tutkielman lopussa.

4 TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI – LAINVALMISTELIJOIDEN

NÄKÖKULMIA LAINVALMISTELUSTA