Sisällönanalyysissä aineistoa tarkastellaan eritellen aineisto teema kerrallaan yhtäläisyyksiä ja eroja et-sien ja tiivistäen. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jossa tarkastellaan jo valmiiksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja. Tutkittavat tekstit tässä pro gradu tutkielmassa ovat valvovien äitien kirjoituksia. Sisällönanalyysillä muodostetaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus. (Tuomi & Sara-järvi 2002, 105.) Kuvauksen avulla tulokset voidaan kytkeä ilmiön laajempaan kontekstiin. Laadullisessa sisällönanalyysissa tutkimuksessa käytettävä aineisto pirstotaan aluksi pieniin osiin, käsitteellistetään ja lopuksi järjestetään uudelleen uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineisto-lähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teoriaaineisto-lähtöisesti, aineistolähtöistä kutsutaan induktiiviseksi ja teorialäh-töistä deduktiiviseksi. Erona näissä suuntauksissa on analyysin ja luokittelun perustuminen joko aineis-toon tai valmiiseen teoreettiseen viitekehykseen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 109-110.) Tässä tutkimuk-sessa pääpaino on aineistossa, eli teoriaa olen lähtenyt miettimään ja sovittelemaan aineisto lähtökohtana.
Tällaisessa induktiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana ei ole siis yksittäisen teorian testaus, vaan kerätty aineisto määrittää mikä on tärkeää ja olennaista. Vaikka tutkimus on laadullinen, olen käyttänyt sisäl-lönanalyysin tukena myös hieman sisällönerittelyä voidakseni ilmaista ilmiöiden esiintymistä myös nu-meraalisesti. Tämä on tapahtunut laskemalla erilaisien ilmauksien esiintymistä teksteissä.
Laadullisen aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan. Tätä varten aineisto ensin hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja koodataan uudestaan loogiseksi kokonaisuudeksi. Seitamaa-Hakka-rainen (2014) toteaa, että kvalitatiivisen aineiston analyysissä ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä luokittelukategorioita eikä eri aineistoihin tehdyt luokittelujärjestelmät sovi toisenlaiseen ai-neistoon.Aineistolähtöinen analyysi aloitetaan aineiston lukemisella ja sisältöön perehtymisellä. Tämän jälkeen aineistosta etsitään pelkistettyjä ilmauksia esimerkiksi alleviivaamalla ne tekstistä, tämän jälkeen pelkistetyt ilmaukset listataan. Seuraavaksi pelkistetyistä ilmauksista aletaan etsiä samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, minkä jälkeen ilmaisut yhdistetään ja muodostetaan alaluokkia. Tämän jälkeen alaluokat yhdistetään ja muodostetaan yläluokat. Lopulta yläluokat yhdistetään ja muodostetaan kokoava käsite.
(Tuomi & Sarajärvi 2002, 111.)
26
Howard Becker (1997) kritisoi teoksessaan Tricks of the trade yhteiskuntatieteilijöiden tapaa nostaa teo-ria keskiöön. Becker näkee teoteo-rian pikemminkin kokoelmana temppuja sekä ajattelutapoja, jotka auttavat tutkijoita kohtaamaan konkreettisia tutkimusongelmia. (Becker 1997, 2–6.) Tämä ehkä siksi, että abst-raktin teorian ja tosi elämän välillä on todellisuudessa iso ero. Tämä on myös syy, miksi olen työssäni valinnut lähteä liikkeelle aineistolähtöisesti ja nostanut esiin niitä käsitteitä ja teoreettisia näkökulmia, jotka aineiston perusteella voidaan liittää tai liittyvät tähän ilmiöön. Olen siis tässä työssä avannut lä-hinnä keskeisiä käsitteitä ja esitellyt, kuinka jotkut teoriat voidaan liittää tähän ilmiöön. Tämän vuoksi työn varsinainen teoria osuus jää hieman totuttua lyhyemmäksi siirtäen painopistettä aineiston analyysiin ja johtopäätöksiin, jossa kuljetan olemassa olevaa teoriaa sekä tutkimustietoa mukana.
Valvoneiden äitien kirjoituksia tuli alun perin 329 kappaletta. Analyysia varten koodasin aluksi kaikki kirjoitelmat kirjain-numero yhdistelmillä vastaaja (V) ja numeroin 4–332 silmäillen tekstit alustavasti läpi. Koodaus numerointi alkaa vasta numerosta 4, koska lomakkeisiin tallentui epähuomiossa myös kolme kappaletta harjoitusvastaajien testauksia numeroin 1–3. Kuten aiemmin mainitsin, tarkemman lu-kemisen jälkeen hylkäsin 24 kirjoitusta epäluetettavina, joten lopulliseen analyysiin päätyi mukaan 305 kirjoitusta.
Analyysin aluksi luin tekstit useamman kerran läpi ja kirjoittelin itselleni ylös mielikuvia ja vaikutelmia, samalla poimin pois keskeneräisenä tallennetut vastaukset sekä keskenään identtiset vastaukset. Kaikkia identtisiä vastauksia en löytänyt ensimmäisillä lukukerroilla vaan niiden huomaaminen vaati aineiston osittaista ulkoa muistamista sekä muistiinpanojen tarkistusta (tuttujen ilmaisujen tunnistamista), jotta kykenin havaitsemaan identtisiä tekstejä niinkin runsaasta tekstimäärästä. Karsittuani aineiston aloin lu-kea kirjoituksia etsien kirjoitusten pelkistettyjä ilmauksia liittyen johonkin tiettyyn laajempaan kategori-aan (esim. valvominen). Tämän jälkeen aineistosta nousseita ilmauksia on lähdetty luokittelemkategori-aan yksi kerrallaan alaluokkiin. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa väkivaltaisissa ajatuksissa oli löydettävissä kaksi alaluokkaa: ajatuksen tasolla olevaan ja todelliseen kaltoinkohteluun. Tämän jälkeen todellinen kaltoinkohtelu on koodattu teksteihin fyysisenä ja emotionaalisena kaltoinkohteluna. Koodauksen olen tehnyt käsin koodaamalla tekstejä erivärillä tehden koko ajan muistiinpanoja ja taulukoiden raakaversi-oita. Koodauksen jälkeen olen lähtenyt etsimään eroja ja yhtäläisyyksiä tiivistäen olennaisin tieto. Tämän jälkeen alaluokista on muodostettu yläluokka lasten kaltoinkohtelu.
27
Äitien itsensä vahingoittamisajatusten suhteen olen edennyt hieman päinvastoin, koska yläluokat näkyi-vät teksteistä suhteellisen selvästi: itsemurha-ajatukset, laajennetut itsemurhat ja itsensä vahingoittami-nen muuten. Tämän jälkeen itsemurhakategoria on jaettu alaluokkiin äitien todelliseen itsemurhan har-kintaan ja ajatuksella leikkimiseen, jossa kirjoittaja ei vaikuta harkinneen sitä vakavissaan. Itsensä va-hingoittamisen tavoista taas on taas etsitty yhtäläisyyksiä ja eroja ja jaettu ilmaukset omiin alaluokkiin teon päämäärän kautta: itsensä vahingoittaminen purkaakseen pahaa oloa, itsensä vahingoittaminen lap-sen asemasta sekä itlap-sensä loukkaaminen, jotta äiti saisi apua. Näin yksittäisistä vastuksista on pikkuhiljaa tehty tulkintaa ja yleistyksiä. Valvomisen oireet taas olen ensin luetteloinut, jakanut sitten ryhmiin fyy-siset ja psyykkiset sekä karkeasti muut. Tämän jälkeen ryhmistä on katsottu yleisimmin mainitut, josta on tehty ns. oirekuvausta millaisia oireita valvova äiti yleisemmin kokee.
Äidin oloa helpottavat tai tilannetta helpottavat keinot, olen aluksi jaotellut ryhmiin äidin toimintatavan perusteella, kuten: Tilanteesta poistuminen, ajattelutapa, rukous, syöminen, hylkäämisajatukset, ei mi-tään jne. Tämän jälkeen teksteistä on lähdetty etsimään eroja ja yhtäläisyyksiä sekä pohdittu teon merki-tyksiä, jolloin havaittu, että näitä omia selviytymiskeinoja (coping) äidit ovat on käyttäneet kahteen asi-aan; Toinen coping- keino on auttanut äitiä ns. akuutissa tilanteessa rauhoittumaan tai suojannut lasta sekä toinen tapa käyttää coping-keinoja on ollut enemminkin äitien käytössä voimaannuttamaan itseä pidemmällä tähtäimellä.
”Väsymys ja arki” -teemaa olen lähestynyt etsimällä erilasia teemoja, jossa väsymys näkyy ilmaisujen perusteella ja jakanut ne karkeisiin alaluokkiin: kotityöt, lapsen hoito, parisuhde, mieliala, kodin ilma-piiri, tapa reagoida, eristäytyminen, toimintakyky jne. Tämän jälkeen teksteistä on eri kategoria kerral-laan etsitty myös hieman diskurssianalyysimaisesti myös erilaisia merkityksiä ja vaikutuksia. Esimer-kiksi parisuhteen merkitys tukevana ja kuormittavana elementtinä sekä vaikutus lapsiin. Sitten näitä luo-kitteluja on vertailtu kategoria kerrallaan etsien yleisimpiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ja tehden tällä tapaa tiivistelmiä ja yleistyksiä valvovan äidin arjesta. Yleistyksien avulla on pyritty kuvailemaan valvovan äidin arkea.
Valvovan äidin tukemista olen lähestynyt tarkastelemalla kirjoituksia etsien, millaista apua vastaajat oli-sivat kaivanneet tai minkä vastaajat kokivat hyvin kielteisenä tai ei-toimivana. Ilmaukset olen pelkistänyt
28
ja luetteloinut ne karkeasti (siivousapu, uniohjaaja, lastenhoito, parisuhdeterapia, tosiaan ottaminen, pal-velunohjaus lapsen sairauden diagnosoinnin nopeus, univajeen vaikutuksista keskustelu, jne. Näitä olen taulukoinut erilaisiin alustaviin teemoihin: konkreettinen apu, keskusteluapu, asenteet ja karkeasti muut), joista olen muodostanut tiiviimpiä alaluokkia, jotka on lopuksi koottu yläkäsitteen ”tuen kehittäminen”
alle tehden yleistyksiä ja yhteenvetoa.
Tämän jälkeen olen lähtenyt vielä lukemaan aineistoa uudestaan ajatellen mistä äidit ei kirjoita ja mistä he kirjoittavat, vaikka en kysynyt. Keskeisiksi kysymättömiksi teemoiksi aineistosta nousi pettymys apuun, lasten diagnoosit, valvomisen (traumatisoiva?) vaikutus sekä parisuhde. Näitä olen lähtenyt ana-lysoimaan yksi kerrallaan miettien miten nämä asiat ovat vaikuttaneet perheen tilanteeseen ja mikä tekee niistä niin tärkeitä, että moni äiti tuo ne esiin, vaikka niistä ei kysytty. Näistä asioita tuon esiin vahvasti myös analyysin erivaiheissa, koska nämä ovat asioita, jotka ovat tärkeitä äideille, jotka valvovat lapsensa kanssa. Tarkoitus oli nimenomaan tuoda näiden kokemus asiantuntijoiden ääni kuuluviin. Mistä äidit eivät kirjoita tai mitä kirjoituksissa esiintyy hyvin vähän, on positiivisuus ja toivo. Vaikka valvomisesta olisi jo monta vuotta takana, tavasta kirjoittaa kuultaa erittäin monissa kirjoituksissa epätoivo, ahdistus, pettymys ja sanoitettukin katkeruus. Kaikki äidit eivät myös avaa itsetuhoisuuteen tai lapsenkaltoinkoh-teluun liittyviä asioita, vaikka kirjoittavat näitä ajatuksia itsensä tai lapsen vahingoittamisesta olleen Työn isoiksi yläluokiksi muodostui näin valvovan äidin arki, valvomisen oireet, lasten kaltoinkohtelu, äitien itsetuhoajatukset, coping-keinot, laajennettu itsemurha sekä tuki. Lopuksi olen muodostanut koko aineistosta yhteenvetomaisesti kokoavan käsitteen, ”valvovan äidin oireyhtymä”, joka pitää sisällään koko ilmiön aina oireista tarkoituksenmukaiseen tukeen saakka. Kirjoitusten runsaus osaltaan vahvistaa ilmiön ”valvova äiti” olemassa oloa. Ilmiöön kietoutuu elementtejä, käsitteitä ja teoriaa monelta eri tie-teenalalta. Ilmiön moninaisuuden vuoksi ei ole olemassa yhtä valmista teoriaa, joka selittäsi ilmiön, mutta on olemassa teorioita ja tutkimusta, jotka selittävät osaltaan ilmiöön liittyviä osa-alueita tai teki-jöitä.