Kahden tutkinnon suorittamista on tutkittu aiemmin erilaisista lähtökohdista käsin.
Esimerkiksi Rautiaisen (2013) väitöskirja kuvaa ammattilukion historiallisen kehityskaaren.
Historiallisen katsauksen lisäksi aiheesta on tehty muutamia pro gradu -tutkielmia, joista esimerkkinä Kattilakoski (2006) kuvailee pro gradu -tutkielmassaan ammattilukiolaisten koulutukseen hakeutumisen syitä ja koulutuskokemuksia. Kattilakosken tutkielmasta ilmenee myös syitä kahden tutkinnon opintojen keskeyttämiselle.
Kattilakosken (2006) tutkimuksesta ilmenee se, että ammattilukiolaisten ammatillisen linjan valintaan vaikuttaa kiinnostus kyseistä alaa kohtaan ja uskomus alan sopimisesta omiin taitoihin ja tavoitteisiin. Näiden lisäksi ammatillisiin opintoihin valikoitumiseen vaikuttaa olennaisesti paikallinen koulutustarjonta. Kahden tutkinnon opintojen valitsijoiden lukiovalintaan vaikuttaa puolestaan työnantajien, perheen tai lähipiirin arvostus
ylioppilastutkintoa kohtaan sekä henkilön oma uskomus jatko-opintomahdollisuuksien parantumisesta.
Kattilakoski (2006) kuvaa, että ammattilukioon kohdistuvat odotukset kohdistuvat tulevaisuuteen ennen kaikkea hyötynäkökulmasta käsin, jolloin opiskelijat painottavatkin opinnoissaan joko ammatillisia opintoja, lukio-opintoja tai molempia opintoja tasavertaisesti riippuen siitä, mitkä opinnot he kokivat itselleen tärkeimmiksi. Moni opiskelija on kuitenkin epävarma koulutusvalinnastaan, sillä koulutusta tai ammattia ei koeta itselleen sopivaksi.
Epävarmuuteen vaikuttaa se, etteivät opinnot vastanneet omia odotuksia tai kykyjä, jolloin esimerkiksi lukio-opinnot usein osoittautuivat odotettua raskaammiksi tai haasteellisimmiksi teoreettisuuden tai haastavuuden vuoksi.
Opiskelijoiden joukosta löytyi myös niitä opiskelijoita, jotka ovat keskeyttäneet lukio-opinnot ja jatkaneet ammatillisessa koulutuksessa. Nämä opiskelijat eivät valitsisi kahden tutkinnon suorittamista uudelleen valintatilanteessa. Kattilakoski (2006) toteaa peruskoulun oppilaanohjauksen kaipaavan lisää resursseja, jotta kahden tutkinnon opintojen keskeyttäminen vähenisi ja oppilaiden koulutusvalinta selkiytyisi. Kattilakoski esittelee myös kvantitatiivisella menetelmällä toteutetun Forsmanin pro gradu –tutkielman, jossa vertailtiin ammattikoululaisia, lukiolaisia ja ammattilukiolaisten koulutusvalintaa suhteessa heidän yksilöllisiin tekijöihin ja ympäristötekijöihin. Forsmanin tutkimuksen mukaan ammattilukiolaisten koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät olivat ammattilukioon pääsyn helpoksi kokeminen, koulutusajan pituus, hyvät työllisyysnäkymät ja työkokemuksen saaminen ammatillisen koulutuksen kautta. (Kattilakoski 2006, 43-44.)
3 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO
Tämä tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattiopiston Joensuun palvelujen toimipisteessä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka omistaa seuraavat 13 kuntaa: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Koulutusorganisaatio tarjoaa ammatillista peruskoulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja kesäyliopistotoimintaa.
Opiskelijoita on yhteensä koko koulutusyksikössä 5610 ja henkilökuntaa puolestaan 880, joista opetushenkilökuntaa on 600. (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2016a.) Vuonna 2014 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijoista valmistui 1572. Vuosien 2009-2012 aikana valmistuneista 56% on työllistynyt ja 14% on jatko-opinnoissa. (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2014.) Näin ollen 30% valmistuneista on tilastojen mukaan vailla työ- tai opiskelupaikkaa.
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuun palveluiden aloja ovat seuraavat:
- Matkailuala
- Kotityö- ja puhdistuspalveluala - Kaupan ja hallinnon alat
- Hotelli-, ravintola- ja cateringala - Kauneudenhoitoala
- Sosiaali- ja terveysala - Tietojenkäsittely
- Elintarvikeala ja biotekniikka
Näiden alojen lisäksi Joensuun palvelujen ammattiopisto järjestää myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2016b.) Vuonna 2014 Joensuun palvelujen ammattiopistolla opiskeli yhteensä 1248 opiskelijaa, joista kahden tutkinnon opintoja puolestaan suoritti 173 opiskelijaa. Vuosittain opiskelijoita valmistuu keskimäärin 360–390 opiskelijaa, joista 11 % jatkaa opintojaan korkea-asteella ja 68 % opiskelijoista suuntautuu työelämään. (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2014).
Kahden tutkinnon opintoja järjestetään oppilaitoksessa ”Kahden tutkinnon polku” – nimikkeellä. Tämän polun tarkoituksena on tarjota mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkintoon valmistavia opintoja. Joensuussa ammatillisen oppilaitoksen yhteistyölukio on Joensuun lyseon lukion aikuislinja. Lukio-opinnot korvaavat ammatillisessa perustutkinnossa yhteisen tutkinnon, ammatillisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien opintoja, jolloin opiskelijalle kertyy osaamispisteitä henkilökohtaisten valintojen mukaisesti. Tavanomaisesti kahden tutkinnon opintojen suorittaminen kestää 3,5–4 vuotta. Valmistuttuaan opiskelija saa ammatillisen perustutkintotodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Pohjois-Karjalan ammattiopisto tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa kolmoistutkinnon, eli tässä tapauksessa opiskelija saa ammatillisen perustutkintotodistuksen, ylioppilastutkintotodistuksen sekä lukion päättötodistuksen. (Pohjois-Karjalan ammattiopisto 2016.)
Kahden tutkinnon opintojen opiskelijaksi ilmoittaudutaan joko siinä vaiheessa, kun opiskelija ottaa opiskelupaikan vastaan tai ammatillisten opintojen alkuvaiheessa. Pohjois-Karjalan ammattipistossa on yhteensä noin 300 kahden tutkinnon suorittajaa ja lukuvuosittain suorittamisen aloittaa noin 100–120 opiskelijaa. Ylioppilaskirjoituksiin puolestaan osallistuu lukukaudessa keskimäärin 60–70 opiskelijaa. Kuitenkin 25–30 % kahden tutkinnon opiskelijoista keskeyttää lukio-opinnot, jolloin he siirtyvät ammatillisen perustutkinnon opiskelijoiksi. Lukio-opinnoista luopuminen tehdään kirjallisesti. (Pohjois-Karjalan ammattiopisto 2016.)
Lukio-opinnot järjestetään ammattiopiston jaksojärjestelmän mukaisesti ammattiopiston omissa tiloissa, Otsolan kampuksella. Lukiojaksoja on kaiken kaikkiaan kuusi, ensimmäisenä opintovuotena on yksi lukiojakso, toisena ja kolmantena on kaksi jaksoa ja neljäntenä vuotena on yksi jakso. Lukio-opintoja tarjotaan päivä- ja iltaopintoina. Äidinkieli, englanti, ruotsi, lyhyt matematiikka ja fysiikka, psykologia sekä terveystieto opetetaan päiväopintoina. Iltaopintoina tarjotaan pitkän matematiikan ja muiden reaaliaineiden opintoja. Opiskelussa on huomioitu jokaisen opiskelijan oma ylioppilaskirjoitussuunnitelma sekä opintojen aikataulu. Yleinen malli ylioppilaskirjoituksiin on, että 3. vuoden keväällä kirjoitetaan pitkä matematiikka ja reaaliaineita ja 4. vuoden syksyllä englanti, ruotsi ja lyhyt matematiikka. Äidinkieli on mahdollista suorittaa oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti joko syksyllä tai keväällä. (Pohjois-Karjalan ammattiopisto 2016.)
4 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA -MENETELMÄ
Tässä luvussa kuvataan tutkimuskysymykset ja esitetään tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä metodiratkaisuja. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, sillä tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kahden tutkinnon opintojen lukio-opintojen keskeyttämistä sen omassa ilmenemiskontekstissaan. Näin ollen tutkimusmenetelmäksi on valikoitunut tapaustutkimus, sillä sen tarkoituksena on yksittäisen tapauksen, yksilön, ryhmän tai koko instituution intensiivinen kuvaus sekä syvällinen ymmärrys (Syrjälä &
Numminen 1988, 1).
Tapauskuvauksista ilmenee merkityksellisiä puhetapoja, joilla keskeyttämistä tuotettiin.
Tämän vuoksi tutkimuksessa on käsitteellistetty näitä tapauksen sisällä ilmeneviä puhetapoja eli diskursseja ja niiden tuottamia identiteettejä. Tämän tutkimuksen analyysi on toteutettu kolmivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen muodostaa tapauskuvaukset ja toisen vaiheen diskurssianalyysi, jonka avulla tehdään ymmärrettäväksi se, miten opiskelijat tuottavat lukio-opintojen keskeyttämiskokemuksena. Kolmannen vaiheen muodostaa näiden kahden aineistonanalyysikeinon yhdistelmä, jonka pohjalta muotoutuu käsitys keskeyttämisprosessista. Luvun lopussa pohditaan tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta.