12.1.2011 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Espoon kaupunki PL 111
02070 Espoon kaupunki
Kiinteistön sijainti
Puolarinportti 1, 02290 Espoo RN:o 49-22-400-1
Kiinteistön omistaja
Espoon kaupunki
Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Kiinteistöllä sijaitsee sairaala. Sairaala on ollut toiminnassa vuodesta 1976 lähtien. Kunnostettavalle alueella on tuotu 1970-luvun jälkeen eri- laisia täyttömaita. Sairaalan lämpökeskuksessa on poltettu kevyen polt- toöljyn lisäksi sairaalan toiminnasta syntyneitä riskijätteitä. Öljysäiliöt si- jaitsevat lämpökeskuksen sisällä. Jätteiden poltto lopetettiin 1990- luvulla.
Sairaalaa laajennetaan ja alueelle rakennetaan vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja.
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 8.12.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Maksu
960 €Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 § 2 ja 3 momentti
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Puolarmetsässä osoitteessa Puo- larinportti 1 (Liite 1.). Kohdealueen naapurusto on metsäistä aluetta, lu- kuun ottamatta eteläpuolella olevaa tiealuetta ja pohjoispuolella olevaa siirtolapuutarhaa.
Kiinteistö on merkitty asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS) ja alueella sijaitsee sairaala.
Aluetta ympäröi ulkoilu- ja virkistysalue.
Kohdealueen kaavaa uudistetaan parhaillaan. Sairaalaa laajennetaan ja alueelle rakennetaan vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Espoon kaupunki, Tekninen keskus. Puolarmetsän sairaala. Maaperän pilaantuneisuustutkimus. Ramboll Finland Oy, 17.6.2005.
Ympäristötekninen tutkimus. Puolarintien täyttöalue, Espoo. WSP Envi- ronmental Oy, 8.12.2009.
Espoon sairaalan laajennus ja seniorihanke. Puolarintien täyttöalueen lisätutkimus. WSP Environmental Oy, 30.9.2010.
Espoon sairaalan laajennus ja seniorihanke. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. WSP Environmental Oy, 10.11.2010.
Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet
Kohde sijaitsee luode-kaakko –suuntaisessa savipeitteisessä kalliope- rän ruhjelaaksossa. Korkeuserot vaihtelevat alueella +7,21 - +21,63 vä- lillä. Täyttöalueen tutkimusten yhteydessä todettiin täyttöalueen maape- rässä olevan suuria kivenlohkareita noin 2 – 3 metrin syvyyteen saakka, jonka jälkeen alkaa hiekasta, siltistä ja savesta koostuva pohjamaa, Lohkareiden joukossa on soraa, hiekkaa ja silttiä sekä vähäinen määrä roskia, metallinpaloja, tiiliä tms. Lämpökeskuksen luona havaittiin noin kahden metrin syvyyteen asti täyttömaata, joka koostui sorasta, hiekas- ta, siltistä ja savesta.
Alue sijaitsee luokitellulla I-luokan pohjaveden muodostumisalueella (Puolarmetsä 0104920). Alueella pohjaveden päävirtaussuunta on luo- teesta kaakkoon. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu pohja- tai orsivet- tä.
Kohteessa ei sijaitse pintavesiä. Noin 260 metrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen sijaitsee pieni lampi ja 200 metrin etäisyydellä kulkee pieni oja/puro.
Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset
Kiinteistöllä on toteutettu ympäristöteknisiä tutkimuksia vuosina 2005, 2009 ja 2010. Tutkimuspisteiden sijainnit on merkitty liitteeseen 2.
Toukokuussa 2005 toteutetut tutkimukset
Lämpökeskuksen läheisyyteen kaivettiin viisi koekuoppaa. Koekuoppien lisäksi otettiin yksi kokoomanäyte pintamaasta alueella, jossa tietojen mukaan oli säilytetty jätteiden poltossa syntynyttä tuhkaa. Näytteistä määritettiin raskasmetallit kenttämittauksella. Kahdesta näytteestä ana- lysoitiin raskasmetallien ja kahdesta näytteestä PAH-yhdisteiden pitoi- suudet laboratoriossa.
Koekuopasta 2 otetussa näytteessä (1 – 0,6 m) todettiin arseenin kyn- nysarvon ylitys (6 mg/kg). Pintamaasta otetussa näytteessä 6 todettiin lyijyn kynnysarvon ylitys 170 mg/kg.
Syyskuussa 2009 toteutetut tutkimukset
Täyttöalueelle kaivettiin kuusi koekuoppaa ja otettiin 17 maaperänäytet- tä. Näytteistä määritettiin kenttämittauksella raskasmetallipitoisuudet (As, Cu, Pb ja Zn). Lisäksi valituista näytteistä määritettiin kokonaishiili- vetypitoisuus kenttämittauksella. Osasta näytteistä analysoitiin TerrAttesT-analyysillä yleisimmin tunnetut maaperän haitta-aineet. Ana- lyysin perusteella neljästä näytteestä analysoitiin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet laboratoriossa.
Koekuopasta KK1 otetuissa näytteissä todettiin PAH-yhdisteiden yh- teispitoisuuden alemman ohjearvotason ylitys 37 mg/kg (1 - 2 m) ja arseenin pitoisuus 201 mg/kg (0 – 1 m), joka ylitti ylemmän ohjearvota- son. Koekuopasta KK3 otetussa näytteessä todettiin myös ylemmän oh- jearvon ylittävä arseenipitoisuus 120 mg/kg (1 – 2 m).
Syyskuussa 2010 toteutetut tutkimukset
Tutkimukset tarkoituksena oli rajata lisätutkimuksen pilaantunut täyttö- alue. Kaikista näytteistä määritettiin raskasmetallien (As, Cu, Pb ja Zn) pitoisuudet kenttämittauksella. Neljästä näytteestä analysoitiin PAH- yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet laboratoriossa.
Koekuopasta KK10 otetussa näytteessä todettiin arseenipitoisuus 6 mg/kg, joka ylitti kynnysarvon.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kunnostustarpeen arviointi on toteutettu laadullisena arviointina. Nykyi- sessä käytössä ei alueella arvioinnin mukaan ole kunnostustarvetta.
Alueelle tullaan rakentamaan asuinrakennuksia ja alueen käyttötarkoi- tus osin muuttuu. Alueen kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvos- ton asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvotasoja. Alueelta poistetaan rakennustöiden vuoksi maa-aineksia syvemmältä kuin mihin pilaantuneisuus ulottuu.
Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Alueen maaperässä on kui- tenkin runsaasti hienoainesta sekä jonkin verran orgaanista ainesta, jot- ka pidättävät haitta-aineita. Lisäksi alueen pilaantuneisuus on vähäistä ja pistemäistä, joten haitta-aineista ei katsota aiheutuvan leviämisriskiä pohjaveden mukana.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on pilaantuneiden massojen poistaminen eli massanvaihto. Puhdistustasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyä alempaa ohjearvota- soa.
Kunnostettavien alueiden pinta-alaksi on arvioitu yhteensä noin 200 m2 ja pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismääräksi alueella arvioidaan noin 180 m3. Täyttöalueella kunnostettavia alueita on noin 180 m2 suu- ruisella alueella noin 150 m3. Lämpökeskuksen läheisyydessä pilaantu- nutta maa-ainesta arvioidaan olevan 10 – 20 m3. Pilaantuneet maa- ainekset poistetaan alueelta lämpökeskuksen purkutöiden yhteydessä.
Kunnostettava alue aidataan tarvittavissa määrin ja aidat varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Kunnostus toteutetaan rakennustöiden yhteydessä, todennäköisesti hyvissä ajoin ennen varsinaisten raken- nustöiden alkua. Tavoitearvot ylittävät maa-ainekset kaivetaan pois ja kuljetetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.
Maaperässä on pilaantuneiden maa-ainesten joukossa paljon kivi- louhetta, joka joudutaan poistamaan ja erottelemaan pilaantuneista maa-aineksista. Kaivantojen mahdollisessa täytössä voidaan käyttää maaperässä olevaa kivilouhetta tai puhdasta maata. Rakennussuunni- telman mukaan aluetta ei kuitenkaan tulla täyttämään. Kivilouhe esite- tään kuitenkin hyödynnettäväksi alueella maatäytössä. Pilaantuneelta alueelta poistetaan rakentamisen takia maata ja louhitaan kalliota pai- koin 10 metriä rakennustason saavuttamiseksi.
Mikäli kunnostustavoitteet saavutetaan, ei jälkiseurantaa tarvita. Jos kunnostustavoitteisiin ei jostain rajoittavasta tekijästä johtuen päästä,
arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarpeellisuutta riskinarvioinnin perusteel- la.
Työn aikainen näytteenotto
Kunnostuksen etenemistä seurataan näytteenotolla. Kunnostustavoit- teiden toteutuminen todetaan tarvittaessa laboratoriossa analysoitavin jäännöspitoisuusnäyttein. Kunnostustavoitteiden täytyttyä kunnostus lo- petetaan.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja niille laadi- taan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneen maan välivarastointia kiinteistöllä pyritään välttämään. Jos pilaantunutta maata kuitenkin jou- dutaan välivarastoimaan, se pyritään toteuttamaan päällystetyllä alueel- la. Jos varastointia joudutaan toteuttamaan päällystämättömällä alueel- la, varastoinnin jälkeen nuhraantunut pintamaa poistetaan. Varastointi- tapauksissa pilaantuneet maakasat peitetään yön ajaksi. Kaivun yhtey- dessä mahdollisesti esiin tulevat jätteet kuljetetaan asianmukaisiin vas- taanottopaikkoihin.
Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy
Työmaa-alueella saavat liikkua vain kunnostustyön suorittamiseen osal- listuvat henkilöt asianmukaisin turva- ja suojalaitteiden varustautunee- na. Mahdollisen massanvaihdon yhteydessä haitta-aineiden leviäminen estetään mm. kastelemalla ja puhdistamalla autojen renkaat ennen alu- eelta poistumista. Kaikki pilaantuneen maan kuormat peitetään kulje- tuksen ajaksi.
Työsuojelu
Työmaalla noudatetaan yleistä varovaisuutta. Työntekijät perehdytetään pilaantuneen maaperän kunnostuksen erityisluonteeseen. Työmaalle nimetään työsuojelukoordinaattori.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Pilaantuneen maaperän kunnostuksessa saattaa tulla eteen odottamat- tomia tilanteita. Tapaturmien välttämiseksi on tärkeää noudattaa työsuo- jeluohjeita. Mikäli kohteesta löytyy uusia haitta-aineita tai pilaantuminen osoittautuu ennakoitua laajemmaksi, informoidaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaisia.
Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi
Urakoitsija ja kunnostuksenvalvoja pitävät työmaapöytäkirjaa. Urakoitsi- jan pöytäkirjaan voivat valvoja ja viranomaiset tehdä merkintöjä. Masso-
jen poiston aikana valvoja pitää omaa työmaapäiväkirjaa mm. näyt- teenotosta, kaivetuista maa-aineksista ja sijoituspaikoista.
Kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta ilmoitetaan viranomaisille, muil- le asianomaisille ja naapurustolle. Odottamattomista tilanteista infor- moidaan välittömästi tilaajaa ja viranomaisia.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Es- poon kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoossa osoitteessa Puolarinportti 1 (RN:o 49-22-400-1), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka arseenin tai lyijyn pi- toisuudet tai PAH-yhdisteiden summapitoisuus tai yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.
1.2. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kyn- nysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kun- nostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei ar- viointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapuri- kiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maan- omistajalle.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alu- een laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta- ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- tausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kym-
menennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo- kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Labo- ratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueel- la tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen kallioon päättymättömistä seinämistä ja pohjista otettava edusta- via maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokai- sen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoi- suudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kai- vannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytet- tä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualu- eella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-aines- jätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edusta- via vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähin- tään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröin- tiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja si- ten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamis- ta. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksis- ta, määristä ja sijoituskohteista.
8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyy- situlokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk- sista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet- tyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaan- tuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaatta- misesta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek- sella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman oh- jearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa- aineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohon- neet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val-
tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun- nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty arseenin kynnysarvoksi 5 mg/kg ja lyijyn kynnysarvoksi 60 mg/kg. Arseenin alemmaksi ohjearvoksi on säädetty 50 mg/kg ja lyijyn 200 mg/kg. PAH- yhdisteiden summapitoisuudelle on säädetty kynnysarvo 15 mg/kg ja alempi ohjearvo 30 mg/kg. Lisäksi on säädetty kynnysarvot ja alemmat ohjearvot seitsemälle yksittäiselle PAH-yhdisteelle.
Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväk- sytty kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi arseenille, lyijylle ja PAH- yhdisteille alemmat ohjearvotasot. Mikäli alueella todetaan kynnysarvot
ylittäviä pitoisuuksia muita kuin arseenia, lyijyä ja PAH-yhdisteitä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta- aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvi- oinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostusta- voitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa- ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mu- kaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi.
(Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ky- seisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoi- menpiteistä. (Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusy- vyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ai- nesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaus- tulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokitel- tavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantu- neet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet.
(Määräykset 2. ja 3.2.)
Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoi- set kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantu- mattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
(Määräys 6.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä ai- heuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määrä- ykset 8.2. ja 8.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti.
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto).
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimis- tojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutauluk- koon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Espoon kaupunki PL 111
02070 Espoon kaupunki
Tiedoksi
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tieto- järjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (Liite 3.).
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Ylitarkastaja Sari Penttinen
Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti
Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
